Arvoisa lukija!
Eduskunta on ollut pääsiäisviikon istuntovapaalla, mutta politiikassa tapahtuu isoja asioita. Valtioneuvoston selonteko turvallisuuspolitiikasta annettiin eilen ja samoin eilen valtionvarainministeriö kertoi uusimman arvionsa Suomen talouden näkymistä lähivuosille. Tämä viesti keskittyy näihin aiheisiin.
NATO-JUNA RAITEILLAAN – PÄÄTÖKSIÄ ENNEN KESÄÄ
Turvallisuuspoliittinen selonteko on Nato-myönteinen. Selonteosta saa sen käsityksen, että kokonaisuutena Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Turvatakuiden vaikutus on nimenomaan ennaltaehkäisevä. Kynnys hyökätä Nato-maahan on erittäin korkealla, koska hyökkääjä tietäisi hyökkäävänsä koko puolustusliittoa vastaan.
Kuten Tasavallan presidentti Sauli Niinistö asiaa kommentoidessaan tiivisti: ”Ratkaisu ei ole ketään vastaan, se on meidän puolesta”. Suomi siis hakee Nato-jäsenyydellä lisää turvallisuutta itselleen, mutta ei uhkaa ketään. Selonteossa nimenomaan korostetaan, että Naton jäsenenäkin Suomi haluaa ylläpitää suhteita Venäjään. Suomi voi myös hakeutua Naton jäseneksi ns. Norjan mallilla, jolloin Suomeen ei sijoitettaisi ydinaseita, eikä pysyviä Nato-tukikohtia rauhan aikana.
Nato-jäsenyyden ohella Suomen on hyvin tärkeää kehittää omia puolustusvoimia, joihin tehtiinkin merkittäviä lisäpanostuksia viime viikolla, kun asehankintoja lisätään ja aikaistetaan, kertausharjoituksia lisätään ja armeijan palvelukseen palkataan lisää väkeä. Puolustusliiton jäsenenä Suomi auttaisi tarvittaessa muita Nato-maita kriisitilanteissa, mutta niistä tehtäisiin aina päätökset erikseen. Todennäköisesti Suomen rooli olisi kansainvälisissä operaatioissa suhteellisen pieni, koska olisimme pieni jäsenmaa.
Ruotsi harkitsee myös Natoon liittymistä ja Suomi ja Ruotsi pitävät tiivistä keskusteluyhteyttä keskenään pääministeri-, puolustusministeri-, ulkoministeri- ja puolueiden puheenjohtajatasolla. Kokoomus ja veljespuolue Moderaatit ovat perustaneet yhteisen työryhmän puheenjohtajien Orpon ja Kristerssonin johdolla. Puolueiden yhteisenä tavoitteena on Suomen ja Ruotsin hakeutuminen Natoon yhdessä tämän kevään aikana. Ruotsin liittyminen Natoon ei ole edellytys Suomen liittymiselle, mutta se olisi luontevaa ja suotavaa myös suhteessa Venäjään.
Selonteossa arvioidaan myös Venäjän mahdollisia reaktioita Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Ainakin monenlaista informaatio- ja hybridivaikuttamista varmasti tulee ja sen vuoksi on hyvä suhtautua lähdekriittisesti ainakin sosiaalisen median kautta tuleviin uutisiin. Selonteossa aivan oikein korostetaan koko yhteiskunnan toleranssia ja kestävyyttä suhteessa ulkoiseen vaikuttamiseen.
Eduskunta aloittaa selonteon käsittelyn ensi keskiviikkona, jonka jälkeen asia siirtyy valiokuntakäsittelyyn. Varsinaisen Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisen aikataulu on vielä auki, mutta todennäköisesti asiat etenevät nopeasti. Aikaa ei ole hukattavaksi. Tähän asiaan palataan seuraavassa viestissä.
Linkki selontekoon löytyy tästä https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163999/VN_2022_18.pdf?sequence=1&isAllowed=y
RAUHAA RAJALLE -KESKUSTELUJA
Pidän Nato-aiheisia keskustelutilaisuuksia seuraavasti:
Pe 22.4. klo 18.30 Orivesi (Ravintola Vallesmanni)
Kommenttipuheenvuoron pitää Oriveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja maanpuolustusaktiivi Jussi Viljanen
La 23.4. klo 13.00 Kangasala (Uimahalli, Kuohu-Sali 2 krs.)
Kommenttipuheenvuoron pitää kenraaliluutnantti evp. Heikki Lyytinen
La 23.4. klo 16.00 Huittinen (Valtuustosali)
Keskustelutilaisuus yhdessä kansanedustaja Matias Marttisen kanssa
Pe 6.5. klo 18.30 Virrat (Valtuustosali)
Ma 9.5. klo 18.00 Punkalaidun (Kunnantalo)
Kommenttipuheenvuoron pitää everstiluutnantti evp. Mikko Taussi
Lisäksi 25.4. klo 18 on Kokoomuksen järjestämä Rauhaa rajalle -ilta Tampereella
”Tule puhumaan kanssamme turvallisuudesta, varautumisesta, Natosta ja 1343 kilometristä. Keskustelutilaisuudessa mukana mm. kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Keskustelua vetää ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jaana Pelkonen.”
Paikka: Teatteripubi Sisko ja sen Veli, Lapintie 6 (Komediateatteria vastapäätä)
TALOUDESSA HAASTEITA – KASVU HYYTYY, INFLAATIO NOUSEE
VM:n talouskatsauksen mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa negatiivisesti Suomen talouteen. Talouskasvu hiipuu, mutta jää kuitenkin ennusteen mukaan tänä vuonna 0,5-1,5% plussan puolelle. Suurin ongelma on inflaatio, jonka ennustetaan nousevan jopa 4-7 prosentin tasolle. Tämä merkitsee käytännössä ostovoiman heikentymistä, koska sovitut palkankorotukset ovat kahden prosentin tasolla.
Jos Ukrainan sodassa saavutettaisiin aselepo, niin se todennäköisesti nopeuttaisi talouskasvua ja vaimentaisi inflaatiota. Tärkeä havainto on, että jos EU lopettaisi energiantuonnin Venäjältä, niin se vaikuttaisi Venäjän kykyyn sotia hyvin merkittävästi, mutta olisi Suomen taloudelle koronapandemiaa pienempi takaisku. Siten myös taloudellisesti arvioituna sodan mahdollisimman nopea loppuminen olisi parasta Suomen taloudelle.
VM:n arvion mukaan on mielestäni selvää, että joidenkin hintojen nousu on niin nopeaa, että siitä aiheutuu ihmisille ja yrityksille vaikeuksia. Joidenkin tuotteiden kohdalla jopa saatavuus on vaikeaa. Isossa kuvassa Suomi kestää sodasta aiheutuvat taloudelliset iskut, mutta täsmätoimia on tehtävä esimerkiksi polttoaineiden ja energian hinnan nousun suhteen. Huoli kansalaisten toimeentulosta on otettava vakavasti ja siihen on reagoitava.
Linkki katsaukseen: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163997/VM_2022_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Hyvää pääsiäistä toivottaen!
Arto