|
1.7.2022

Arto Satosen viikkoviesti – Nato-juna etenee nyt raiteillaan

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla on tehty Naton Madridin huippukokouksessa tärkeitä päätöksiä. Tästä viestin alussa. Viestin lopussa käsittelen tällä viikolla keskusteluun noussutta työterveyshuoltoa, jonka joutuminen tikun nokkaan on jo ensimmäisiä merkkejä siitä, että soteuudistus ei tule saavuttamaan tavoitteitaan.

Tein myös videon liittyen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen vaikutuksista bensan ja dieselin hintaan. Ehdotukseni on, että määräaikaisesti (esimerkiksi vuodeksi) luovuttaisiin biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta kokonaan ja siten saataisiin bensan ja dieselin litrahintaa 35-40 senttiä alaspäin. Perustelut löytyä tästä videosta https://www.facebook.com/satonen/videos/787826079060537

NATO-JUNA ETENEE NYT RAITEILLAAN

Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin Nato-juna saatiin oikeille raiteilleen. Yhteisymmärrys Turkin kanssa löytyi lopulta. Tasavallan Presidentin johdolla toiminut Suomen neuvottelutiimi ansaitsee suuren kiitoksen. On hyvin tärkeää Suomen turvallisuudelle, että voidaan edetä nopeassa aikataulussa kohti Nato-täysjäsenyyttä.

Sopimus Turkin kanssa ei myöskään edellytä Suomessa lainsäädäntömuutoksia. Se on toki selvää, että liittoutuman jäsenten kesken asevienti sujuu nykyistä helpommin, mikä koskee myös Suomen ja Turkin välistä asevientiä.

Suomi ja Ruotsi kutsuttiin Naton jäseneksi ja prosessi etenee jo ensi viikolla. Sen jälkeen vuorossa on uusien Nato-maiden ratifiointiprosessi kaikkien 29 Nato-maan parlamentissa. Suuri osa Nato-maista tulee hyväksymään hyvin nopeasti Suomen ja Ruotsin jäsenyyden. Toivoa sopii, että valmista olisi jo ennen talvea, jotta nykyinen eduskunta ehtisi lopullisesti päättää Suomen Nato-jäsenyydestä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nyt kestänyt reilut neljä kuukautta. Siinä ajassa Suomi on jo edennyt Naton ehdokasjäseneksi. Näin nopea toiminta ei olisi ollut mahdollista ilman Suomen kansan vahvaa tukea, laajaa poliittista yhteisymmärrystä kotimaassa, presidentin, avainministereiden ja Suomen keskeisten suurlähettiläiden hyvää työtä ja tärkeimpien Nato-maiden, erityisesti USA:n, Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan vahvaa tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.

TYÖTERVEYSHUOLTO EI OLE SYYLLINEN – KANNUSTETAAN PANOSTAMAAN TERVEYTEEN

Viime aikoina on käyty erikoista keskustelua työterveyshuollosta, joka palvelee kahta miljoonaa suomalaista. Työterveyshuollon palveluihin ollaan laajalti tyytyväisiä. Työntekijällä on intressi saada laadukasta hoitoa nopeasti ja työnantajalla on intressi saada työntekijä nopeasti terveeksi ja takaisin töihin, siksi meillä on työterveyshuolto.

Työterveyshuolto on joutunut tutkijoiden taholta tikun nokkaan. Keskustelua ovat nostaneet esimerkiksi THL:n Mika Salminen ja  Heikki Hiilamo. Narratiiviksi on nyt otettu, että työterveyshuolto on liian hyvä ja siksi se vie resursseja muulta terveydenhoidolta.  Tutkijoiden mielestä tasa-arvoa on se, että kaikki jonottavat yhdessä.

Hallituksen keskeinen peruste hallituksen soteuudistukselle oli, että potilas pääsee nopeammin hoitoon. Nyt on jo ensimmäisiä merkkejä siitä, että lopputulos tulee olemaan täysin päinvastainen. Soteuudistuksen rahat eivät riitä alkuunkaan tavoiteltuun palvelutasoon. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen, palkkojen harmonisointi ja hallintokulut vievät hyvinvointialueiden talouden jo heti alussa pahasti miinukselle. Luvassa on siis enemmän jonoja, ei vähemmän.

Vastaus ei kuitenkaan ole se, että seuraavaksi ajetaan alas työterveyshuolto. Kela-korvaukset jo ajettiin alas ja sekin pidentää jonoja julkisessa terveydenhoidossa. On hyvä ymmärtää, että tasa-arvo terveydenhoidossa merkitsee sitä, että kaikkia hoidetaan huonosti. Entäpä jos ajateltaisiin ihan toisin?

Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan itse nopeasta pääsystä lääkäriin ja hyvästä hoidosta. Kela-korvausten ideana oli juuri se, että kun on valmis pääosin maksamaan itse terveydenhoidostaan, niin yhteiskunnan kannattaa antaa pieni tuki, jotta nämä potilaat eivät ruuhkautua terveyskeskuksia. Samalla saavat parempaa palvelua ja nopeammin myös ne, jotka ovat julkisen terveydenhoidon varassa, koska yhteiskunnan resursseja voidaan käyttää enemmän potilasta kohden. Kela-korvauksia ei siis pitäisi ajaa alas, vaan niitä pitäisi nostaa.

Sama logiikka toimii työterveyshuollossa. Mitä useampi työnantaja on valmis maksamaan hyvästä terveydenhoidosta työntekijöilleen, sitä lyhyempi on jono julkisessa terveydenhoidossa. Kaikki voittavat, kun järjestelmä toimii siten, että se kannustaa maksukykyisiä ihmisiä ja maksukykyisiä työnantajia satsaamaan terveyteen. Sen sijaan kaikki häviävät, jos lähtökohdaksi otetaan se, että kaikkien pitää jonottaa yhtä pitkään ja koko terveydenhoito yritetään rahoittaa verovaroin ja toteuttaa julkisena. Yhteinen tavoite tulee olla, että kaikkien hoito paranee. Ei se, että kaikilla huononee, vaikka se olisikin tasa-arvoista.

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

PS. Pirkanmaalla on edessä kulttuuriviikonloppu. Sastamalassa Vanhan kirjallisuuden päivät ja Ikaalisissa Sata-Häme Soi! Tervetuloa ja nähdään siellä!

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.