Arvoisa lukija,
kotimaan politiikassa on ollut hyvä viikko. Valtioneuvosto päätti torstaina kahdesta asiasta, joita olen lobannut vuosia.
Ensimmäinen koskee Vt 9:n Tampere-Orivesi -välin rahoitusta. Sinne myönnetään 109 M€. Se tulee todella tarpeeseen, sillä kyseinen väli on ollut erittäin ruuhkainen ja siten myös vaarallinen. Liikennemääriltään se on kaksikaistaisten tieosuuksien kärkeä koko Suomessa. Nyt yhteys Tampereelta Kangasalan, Oriveden, Juupajoen, Mänttä-Vilppulan, Ruoveden ja Jyväskylän suuntiin paranee merkittävästi. Lisäkaistat ovat siis todellakin tarpeen ja mahdollistavat Tampereen seudun kehittymisen pohjoisen suuntaan.
Toinen erinomainen päätös valtioneuvostolta oli käynnistää ensi vuoden alusta susien kannanhoidollinen metsästys. Ensi vaiheessa metsästyskiintiö on 65 sutta. Tärkeää kuitenkin on, että pää saadaan auki ja tehdään periaatteellinen päätös susikannan pitämisestä järkevällä tasolla. Susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta ei asutuksen lähelle. Pirkanmaan maaseutualueilla susien määrä on selvästi lisääntynyt, ja ne ovat olleet merkittävä uhka koti- ja tuotantoeläimille. Osassa Suomea on haja-asutusalueilla jouduttu järjestämään koulukyytejä uudelleen, koska lapsia ei ole susivaaran takia uskallettu päästää yksin koulutielle. On siis erittäin tärkeää, että tätä ongelmaa lähdetään nyt tosissaan ratkaisemaan.
Viikon puheenaihe on ollut VTV:n raportti Marinin hallituksen rahankäytöstä. Siitä aiheesta viikkoviestin lopuksi.
MARININ HALLITUS EI PYSTYNYT LAITTAMAAN MENOJA TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN
VTV:n raportti Marinin hallituksen talouspolitiikasta on murskaava. Koronasta johtuvien menojen lisäksi miljardikaupalla lisättiin täysin koronasta riippumattomia pysyviä menoja. Koronamenojenkin osalta esimerkiksi kunnille myönnetyt valtionosuudet ja osa yritystuista olivat täysin ylimitoitettuja tarpeeseen nähden. Velkaa otettiin ja rahaa jaettiin.
Raportin ulostulon jälkeen on käyty keskustelua siitä, kuinka paljon koronan ulkopuolisia menoja tarkkaan ottaen lisättiin ja mihin kategoriaan mikäkin meno lasketaan. Tätä väittelyä voi jatkaa loputtomiin. Asia on kuitenkin kokonaisuudessa paljon yksinkertaisempi. Marinin hallitus lisäsi menoja sekä koronasta aiheutuviin kuluihin, että pysyviin menoihin, mutta ei säästänyt juuri mistään.
Suomessa on voimassa valtiontalouden kehykset eli menokatto, mikä määrittelee kunkin hallituksen liikkumavaran. Menoja voi lisätä, jos on valmiutta säästää toisaalta tai korottaa veroja. Marinin hallitus vain lisäsi menoja, ei juurikaan säästänyt. Koronan vuoksi menokatosta luovuttiin, mutta niihin ei palattu tilanteen normalisoiduttua. VTV esitti jo syksyllä 2021 kehyksiin palaamista, jotta luottamus valtiontalouteen palautetaan, mutta Marinin hallitus ei ottanut ehdotusta kuuleviin korviinsa.
Muissa Pohjoismaissa toimittiin toisin. Esimerkiksi Tanskassa menokattoa nostettiin vain koronan torjuntaan liittyvien menojen, ei muiden menojen osalta. Ruotsissa velkaantuminen pidettiin myös aisoissa koronasta huolimatta. IMF suositti samaa Suomelle, mutta tätäkään viestiä Marinin hallitus ei kuunnellut. Suomessa menokatosta ei haluttu pitää kiinni, koska se olisi tarkoittanut säästöjen tekemistä tai Rinteen/Marinin hallitusten pysyvien menolisäysten perumista.
Hyvä kysymys on miksi Marinin hallitus ei kuunnellut talouspolitiikan asiantuntijoita, eikä toiminut samaan tapaan kuin muut pohjoismaat? Vastaus on yksinkertainen. Se on äänestäjien reaktion pelko. Marinin hallituksessa olivat edustettuna puolueet, jotka eivät ole tottuneet leikkaamaan kohteista, joilla on suoria vaikutuksia ihmisten toimeentuloon tai palveluihin. Niille puolueille oli tärkeämpää vaalia omien äänestäjien lyhytaikaisia etuja, kuin kantaa huolta valtiontaloudesta ja Suomen kantokyvystä. Seurauksena oli tylyn perinnön jättäminen seuraavalle hallitukselle.
Rinteen/Marinin hallituksen toinen syntilasti oli kyvyttömyys tehdä rakenteellisia uudistuksia, joiden varaan osa lisämenoista oli alun perin laskettu. Kolmikantaiset työryhmät istuivat, mutta tuloksia ei syntynyt. Jos Marinin hallitus olisi toteuttanut ne työelämäreformit ja säästöt, mitkä Orpon hallitus nyt on tehnyt, niin Suomen tilanne olisi paljon parempi. Velkaa olisi ollut nykyisen hallituksen aloittaessa vähemmän ja työelämäreformit olisivat vaikuttaneet tehokkaammin, jos ne olisi tehty paremman suhdanteen aikana. Vaikeita päätöksiä ei kuitenkaan tehty, koska ei ollut rohkeutta ottaa vastaan omien äänestäjien ja ay-liikkeen kritiikkiä.
Galluppien mukaan osa suomalaisista haluaa punavihreää hallitusta takaisin valtaan. Valtiontalous ei sitä menoa enää kestä. Tulevissa eduskuntavaaleissa äänestetään vastuullisen taloudenpidon ja Kreikan tien välillä.
Hyvää viikonloppua!
Arto
