Arvoisa lukija,
maailma on epävakaassa tilassa. USA:n ja Israelin ahdistama Iranin pappishallinto ja vallankumouskaarti on ammuskellut ohjuksia lähes kaikkiin lähinaapureihin aina Kyprosta myöden. Samaan aikaan sota jatkuu Ukrainassa. Venäjän sotilaallinen menestys on viime aikoina ollut heikkoa ja se ilmeisesti menettää enemmän miehiä rintamalla kuin pystyy sinne uusia rekrytoimaan. Tilanne on silti edelleen vakava ja Ukraina tarvitsee kaiken tukemme.
Suomessa puhutaan nyt ydinenergialain uudistamisesta. Venäläinen sananlasku kuuluu: ”Kasakka ottaa sen mikä on löyhästi kiinni”. Suomi liittyi Natoon juuri sen vuoksi, että se nostaa valtavasti kynnystä hyökätä Suomeen. Tärkeä osa NATO:a on ydinasepelote. Näin on siitä huolimatta, että NATO:n politiikkana ei ole tuoda ydinaseita Venäjän rajan lähelle. Nato-maiden ei ole kuitenkaan viisasta heikentää pelotevaikutusta asettamalla itselleen rajoitteita. Siksi vanhaa ydinenergialakia on syytä päivittää.
MÄÄRÄAIKAISET TYÖSUHTEET OVAT ONGELMA, MUTTA UUSI LAKI EI OLE
Keskustelu määräaikaisista työsuhteista on saanut julkisuudessa erikoisia piirteitä. Hallituksen lakiesitys on kytketty ongelmaan, johon se ei edes liity. Suomessa on nykyisin mahdollista tehdä määräaikaisia työsuhteista perustellusta syystä. Tätä käytetään paljon esimerkiksi julkisella sektorilla mm. perhevapaille jäävien hoitajien työtä tekemään tulevien sijaisten osalta. Lisäksi pitkäaikaistyöttömiä saa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen jo nyt.
Uusi laki mahdollistaa uuden työtekijän palkkaamisen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustetta maksimissaan vuodeksi ja sen voi jakaa kolmeen osaan. Tämän uudistuksen tarkoitus on helpottaa esimerkiksi koulusta valmistuvien nuorten tai alanvaihtajien pääsyä ensimmäiseen työpaikkaansa. Rekrytointikynnyksen alentaminen on tärkeää, koska avoimista työpaikoista on pulaa. On paljon parempi, että nuori saa määräaikaisen työpaikan, kuin että on työttömänä.
Uusi laki ei koske perusteltuja määräaikaisia työsuhteita. Teoriassa olisi mahdollista käyttää peräjälkeen perusteetonta ja perusteltua määräaikaista työsuhdetta, mutta siihen ei työnantajalla ole mitään intressiä. Jokainen työnantaja haluaa pitää kiinni hyvästä työntekijästä, jos työtä on. Ylipäätään määräaikaisia työsuhteita käytetään paljon enemmän julkisella puolella kuin yksityisellä puolella. Sekin kertoo siitä, että yksityisellä puolella on kannustin vakinaistaa hyvän työntekijän työsuhde.
Julkisella puolella, erityisesti sosiaali- ja terveydenhoitoaloilla, käytetään paljon perusteltuja määräaikaisia työsuhteita. Sitä tämä uusi laki ei muuta suuntaan tai toiseen. Se vaatii ihan toisia toimia. Sen ongelman ratkaisuiksi on keinoja, jos niitä halutaan käyttää. Yksi niistä on sijaispankki. Esimerkiksi hyvinvointialue voi palkata vakituiseen työsuhteeseen hoitajia, jotka toimivat perhevapaiden tai sairaslomien sijaisina. Kun työtä riittää, niin sijaisellekin voidaan tarjota vakituinen työsuhde, vaikka töitä tehtäisiin eri tehtävissä ja eri osastoilla. Aivan samoin voidaan toimia esimerkiksi opettajien sijaisten osalta. Se on vain työnantajan tahdosta ja viitseliäisyydestä kiinni.
Kopin tästä voivat ottaa esimerkiksi ne kunta- ja hyvinvointialueilla vaikuttavat päättäjät, jotka tätä uutta lakia ovat arvostelleet. Minulla on tästä aiempaa kokemusta. Olin aikoinaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa ja siellä nimenomaan tehtiin päätös pitkään sijaisuuksia tehneiden hoitajien palkkaamisesta vakituiseen työsuhteeseen sijaispankkiin. Näin on varmaan tehty muuallakin. Sama lääke on edelleen toimiva ja silloin saadaan oikeasti määräaikaisten työsuhteiden määrää vähenemään.
Hyvää viikonloppua toivottaen!
Arto
