Arvoisa lukija,
tällä viikolla otsikoita on hallinnut Iranin sodan tapahtumat. Tämä viesti keskittyy kuitenkin kotimaisiin aiheisiin.
Helsingin Sanomat julkaisi mielenkiintoisen mielipidekyselyn, missä gallup-johtaja SDP:n kannattajilta oli kyselty mieluisinta hallituskumppania. Ylivoimaiseen kärkeen nousi Keskusta, jota kannatti hallituskumppaniksi jopa 40 prosenttia SDP:n kannattajista. Seuraavana oli Vasemmistoliitto 22 % ja kolmantena Vihreät 13 %. Kokoomus sai vain 11 prosentin kannatuksen.
Nyt on toki vielä aivan liian aikaista spekuloida tulevan hallituksen värillä. Tämä tutkimus on kuitenkin merkittävä sikäli, että se vie maton alta sinipunahallituskaavailuilta. SDP:ssä preferoidaan sinipunan sijasta selkeästi vanhaa Marinin hallituspohjaa ja ainakin sitä, että Keskusta tulee kumppaniksi. Se ei ole toki kenellekään yllätys, koska edellisessä hallituksessa Keskusta tyytyi vasemmistolaiseen talouslinjaan, kun sai siinä sivussa joitakin itselleen tärkeitä tavoitteita läpi. Tämä asia on epäilemättä jäänyt demareita äänestävien mieliin.
Suomeen julkisen talouden tilanne ja maailmantilanne on kuitenkin nyt sellainen, että ”Rahaa on” -hallitukseen ei ole paluuta. Seuraava hallitus joutuu velkajarrun mukaisesti sopeuttamaan julkista taloutta 8-11 miljardia, mikä tulee merkitsemään säästöjä, veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia. Talouskasvu toivottavasti auttaa, mutta se ei yksin ratkaise julkisen talouden haasteita.
Kokoomuksen kannalta demarien kysely on myös merkittävä. Se tarkoittaa sitä, että hallitusvastuu jatkuu vain vaalivoiton kautta. Hopeasijalla ei ole merkitystä. Kokoomuksen onkin tuotava oma selkeä vaihtoehto, mistä sitten äänestäjät voivat valita sen ja demarien vaihtoehdon väliltä. Työ on jo käynnissä. Puolueen tavoiteohjelma on valmistelussa ja se hyväksytään ensi kesän puoluekokouksessa Jyväskylässä.
MÄÄRÄAIKAINEN TYÖ ON TYÖTTÖMYYTTÄ PAREMPI
Eduskunnan kyselytunnilla oppositio oli huolissaan nuorisotyöttömyyden kasvusta. Se oli oikein. Huoli on ihan aiheellinen ja jatkuessaan nuorisotyöttömyyden kasvulla on pitkäkestoiset ja laaja-alaiset seuraukset. Keinoja sen kitkemiseksi todellakin tarvitaan. Hallitus on jo tuonut täsmälääkkeeksi nuorten työllistämissetelin, mikä on siis palkkatuen tyyppinen nuorille räätälöity tuki.
Suurin ongelma on kuitenkin se, että työpaikkoja ei ole avoinna riittävästi. Tässä tilanteessa luulisi, että kaikki eduskuntapuolueet kannattavat uudistuksia, joilla työnantajien rekrytointikynnystä alennetaan. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Ne oppositiopuolueet, jotka isoon ääneen julistavat huoltaan nuorisotyöttömyyden kasvusta, vastustavat kiihkeästi esimerkiksi sitä, että valmistuvan nuoren voisi palkata vuodeksi määräaikaiseen työsuhteeseen ilman eri perustetta.
Olen itsekin ollut pienyrittäjä ja jokainen yrittäjä tietää, että on paljon matalampi kynnys palkata uusi työntekijä määräaikaiseen, kuin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Näin on erityisesti hyvin epävarmassa maailmantilanteessa, missä me juuri nyt olemme. Valmistuvalle nuorelle puolestaan määräaikainen työsuhde on tärkeä etappi eteenpäin. Yksikin valmistumisen jälkeinen työsuhde lisää huomattavasti todennäköisyyttä saada seuraava, vaikka ensimmäinen työnantaja ei sitä pystyisikään tarjoamaan.
Oppositio väittää, että hallituksen esityksellä ei ole työllisyysvaikutuksia, koska niitä ei ole esityksessä erikseen laskettu. Tämä on kaikkien työlakeja muuttavien esitysten ongelma. Jos juuri samanlaista uudistusta ei ole missään muussa maassa tehty, niin ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa työllisyysvaikutusten suuruudesta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työllisyysvaikutuksia ei olisi. Tässä asiassa jo pelkästään arkijärki sanoo sen, että kun työnantajan riski pienenee, niin rekrytointikynnys alenee ja siitä seuraa positiivinen työllisyysvaikutus. Sitä on jo vaikeampi ennustaa, kuinka paljon se vaikutus on. Se on joka tapauksessa liike oikeaan suuntaan ja nuorisotyöttömyyden kitkemisessä kaikki keinot kannattaa käyttää.
Punavihreän opposition toiminnassa olisi joku logiikka, jos he kannattaisivat niitä Orpon hallituksen tekemiä sosiaaliturvauudistuksia, joille valtionvarainministeriö on virkatyönä laskenut suuret työllisyysvaikutukset. Niin he eivät kuitenkaan ole toimineet, vaan juuri päinvastoin. Itse asiassa kaikkein kiihkeimmin oppositio on arvostellut juuri niitä uudistuksia, joilla on suurimmat työllisyysvaikutukset. Osaa uudistuksista siis arvostellaan siksi, että niillä ei ole laskettuja työllisyysvaikutuksia ja toisia taas vastustetaan siitä huolimatta, että niissä on isot työllisyysvaikutukset. Ota tästä sitten selvää.
Nuorille tärkeintä on päästä työhön kiinni. Sen helpottamiseksi ei kannata jättää ainuttakaan kiveä kääntämättä. Määräaikainen työsuhde on paljon työttömyyttä parempi vaihtoehto.
Hyvää viikonloppua!
Arto
