|
28.8.2020

Arto Satosen viikkoviesti – Kuuden tunnin työpäivä – idealismia vai populismia?

Arvoisa lukija,

Takana on talouden synkkä viikko. Ilmoituksia YT neuvotteluista ja irtisanomista on tullut ympäri maata. Koronan taloudelliset vaikutukset alkavat nyt näkyä. Osa irtisanomista on suoraan koronasta johtuvia, kuten Finnairin ja Swisportin irtisanomiset.

Vakavin asia on kuitenkin UPM:n Kaipolan tehtaan lopetus, jossa menetetään pysyvästi 450 työpaikkaa ja Suomen viimeiset sanomalehteä valmistavat paperikoneet sulkeutuvat. Sulkemisen osasyynä on koronan kiihdyttämä paperin kulutuksen väheneminen, mutta ei pelkästään se. UPM:n päätös on valtava isku Jämsälle. Osansa saa myös Valkeakoski, jossa uhattuna on 50 työpaikkaa.

Kaipolan sulkemisessa on kyse myös Suomen huonosta kilpailukyvystä teollisuudessa. Sanomalehtipaperikoneet jatkavat edelleen esimerkiksi Saksassa. Siellä vuosityöaika on pidempi ja palkat pienemmät. Lisäksi Suomessa on laaja verorasitus kaikkialla, energiasta kuljetuskustannuksiin ja lisäksi Suomi on kaukana markkinoista.

UPM on toki tehnyt isoja voittoja ja niin varmasti tekee jatkossakin. UPM on viime aikoina kohottanut Suomen BKT:tä enemmän kuin mikään muu yritys. Olisi sekä Suomen, että UPM:n etu, että maan kilpailukykyä hoidetaan siten, että tehtaiden lakkautukset jatkossa kohdistuvat kilpailijamaihin.

Vientiteollisuuden alasajoa ei korvata millään. Vaikutukset ovat valtavat työntekijöille, alihankkijoille, tehdaspaikkakunnalle, metsänomistajille ja koko Suomelle.

Koronan vuoksi koko maailman talous on syöksyssä. Kun maailmantalous romahtaa, niin kilpailu vähistä töistä kiristyy. Silloin työt jäävät niihin maihin, jotka kilpailussa pärjäävät. Suomi on tiukassa paikassa. Nyt on kärki kohdistettava vientiyritysten kilpailukyvyn edistämiseen. Siitä riippuu viime kädessä se paljonko meillä on jatkossa varaa koulutukseen, terveydenhoitoon ja muihin tärkeisiin asioihin.

Kuuden tunnin työpäivä – idealismia vai populismia?

Pääministeri Sanna Marin nosti SDP:n puoluekokouksessa jälleen esille kuuden tunnin työpäivän. Marin ei esittänyt välitöntä siirtymistä kuuden tunnin työpäivään, mutta silti tällaiset löysät puheet ovat pääministerin sanomana vastuuttomia ja antavat täysin väärän signaalin niille, jotka päättävät mihin maihin investoivat ja missä pitävät tehtaitaan.

On vaikea sanoa onko kyse idealismista vai populismista?

Esitin ennen kikyä työajan pidentämistä ja vaikka se muutos osittain toteutuikin, niin saamastani palautteesta voin päätellä, että työajan lyhentäminen on varmasti äänestäjien silmissä suositumpaa kuin työajan pidentäminen! Se ei kuitenkaan saa olla syy esitykselle, koska poliitikkojen tehtävä ei ole äänestäjien miellyttäminen, vaan yhteisten asioiden vastuullinen hoitaminen.

Kuuden tunnin työpäivän yhteydessä on väitetty, että se on mahdollista toteuttaa, kun työn tuottavuus paranee. Valitettavasti työn tuottavuus ei ole parantunut Suomessa juuri lainkaan finanssikriisin jälkeen. Olemme jääneet selvästi esimerkiksi Saksan jälkeen. Mitkään merkit eivät osoita, että työn tuottavuus paranisi niin paljon, että meillä olisi varaa kuuden tunnin työpäivään. Päinvastoin kilpailussa pärjääminen on vaikeaa nykyisilläkin työajoilla, kuten tämän viikon päätökset osoittavat.

Toinen argumentti kuuden tunnin työpäivän puolesta on ollut se, että ihminen ei kykene tekemään kahdeksaa tuntia samalla työteholla kuin kuutta tuntia. Tämä voi pitää paikkansa joissakin vaativissa henkisen työn tehtävissä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa valtaosassa työtehtäviä. Suomessa on  2,5 miljoonaa työntekijää, joista karkeasti laskien yli 1,5 miljoonaa on suorittavista tehtävissä, joissa työajalla on keskeinen merkitys työn kokonaistulokseen.

Bussikuski, paperikoneen valvoja, kaupan myyjä, lähihoitaja tai parturi tekee kahdeksan tuntia työtä samalla työn tuottavuudella kuin kuusikin tuntia, kun saa pitää työpäivän aikana tarvittavat tauot. Jos jokainen tekisi töitä vain kuusi tuntia kahdeksan tunnin sijasta, niin kolmen työntekijän sijasta tarvittaisiin neljä työntekijää. Työnantajan kustannukset nousisivat, samoin hinnat ja Suomen kansainvälinen kilpailukyky romahtaisi.

Oliko Marinin ehdotukset sitten idealismia vai populismia? Ehkä kumpaakin. Joka tapauksessa täysin epärealistista.

KESKIVIIKKONA FACELIVE, TORSTAINA VIERAANA WILLE RYDMAN

Keskiviikkona 2.9. Klo 17 pidän syksyn ensimmäisen faceLive-lähetyksen, jossa aiheena on koronatilanteen päivitys ja eduskunnan syksy. Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!

Torstaina 3.9. Klo 18 vieraana on Wille Rydman. Silloin haastattelen Willeä erityisesti perustuslakivaliokunnan kiinnostavista aiheista. Tätä tilaisuutta voi myös tulla etänä seuraamaan  Toivonkulmaan Sastamalaan ja lähetys menee myös Hämeenkyrön Kokoomuksen kokoukseen. Mukaan pääsee myös omalta koneelta, Teams-linkin saa ilmoittautumalla Nooralle! (noora.kalli@eduskunta.fi)

Hyvää viikonloppua!

Arto Satonen

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.