Arvoisa lukija,
tämän viikon poliittista keskustelua on hallinnut kehysriihi, jossa Orpon hallitus teki viimeiset suuret talouspäätöksensä. Tämä viesti keskittyy kehysriihen päätöksiin, mutta aluksi muista tällä viikolla tapetilla olleista asioista.
SARJAVALITTAJA KURIIN – VALITUSOIKEUTTA ON JÄRKEISTETTÄVÄ
Teimme pirkanmaalaisten kollegoiden Lauri Lyly (sd.) ja Miko Bergbom (ps.) kanssa yhteisen lakialoitteen valitusoikeuden rajaamisesta siten, että ainoastaan asianosainen saa jatkossa tehdä valituksen kunnan ja yhteyshenkilön välisistä kiinteistö- ja asuinhuoneistokaupoista, vaihdosta tai vuokraamisesta. Tämä laittaisi kuriin mm. sarjavalittamisen, millä tehdään vain kiusaa ja pitkitetään hankkeiden toteutumista. Aloitteemme allekirjoitti 136 kansanedustajaa, mukana on allekirjoittajia kaikista puolueista. Eduskunnan tahto asian muuttamiseksi on siis ilmeinen. Toivomme, että asia etenee nopeasti osana jo oikeusministeriössä käynnissä olevaa hanketta.
MARININ AJAN YEL KORJATAAN OIKEUDENMUKAISEKSI
Erittäin merkittävä päätös kehysriihessä oli se, että YEL eli yrittäjien eläkejärjestelmä korjataan. Marinin ajan uudistus on aiheuttanut laajaa tyytymättömyyttä erityisesti uusien ja pienituloisten yrittäjien keskuudessa. Lähes mielivaltaisesta laskennalliseen tuloon perustuvasta järjestelmästä luovutaan ja jatkossa YEL:ä pitää maksaa korkeintaan toteutuneista työtuloista. Työtulojen pitää olla vähintään 50 % yrittäjän veronalaisista ansiotuloista.
Tämä uusi malli ratkaisee kerralla monta ongelmaa. Aloittavalle ja pienituloiselle yrittäjälle YEL:stä ei enää tule estettä yrityksen toiminnalle. Jos työtulot ovat pienet, niin pienet ovat myös YEL-maksut. Asemansa jo vakiinnuttaneet ja menestyneet yrittäjät voivat valita maksavatko YEL:ä todellisten ansiotulojen mukaan vai maksavatko esimerkiksi puolet siitä jolloin he voivat sijoittaa loput minne haluavat. Eläke ja muu sosiaaliturva kertyy luonnollisesti maksetun YEL:n mukaan. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen ansaitsee erityiskiitoksen YEL-solmun ratkaisemisesta.
KOTIMAISTA KULUTUSTA VAUHDITETAAN TÄSMÄTOIMIN
Hallituksen kehysriihen kärki oli siinä, että julkisen talouden niukkaa liikkumavaraa käytetään kotimaisen kulutuksen vauhdittamiseksi eli siis yksityisen rahan saamiseksi liikkeelle. Vienti on jo nyt kasvussa, joten monet yritykset ovat onnistuneet selättämään geopolitiikan haasteet ja kasvamaan näissäkin oloissa. Suomessa on käynnissä myös lukuisia isoja investointihankkeita esimerkiksi uusiutuvaan energiaan ja siihen kytkeytyvään teollisuuteen, sekä datakeskuksiin liittyen. Vahvimmassa kasvussa on puolustusteollisuus, minkä nousua kehysriihen päätöksillä drooniteknologiaan vauhditetaan.
Osa taloudesta on siis hyvässä vedossa. Sen sijaan kotimarkkinat sakkaavat. Ostovoima on sinällään kehittynyt myönteisesti palkansaajilla, mutta edelleen ollaan jäljessä koronaa edeltävistä vuosista. Erityisen vahvaa on kuitenkin säästäminen. Kotitaloudet maksavat lainoja takaisin pankkiin enemmän kuin sieltä otetaan uutta rahaa ulos. Pankkitileillä on rahaa enemmän kuin koskaan.
Tässä tilanteessa on viisasta kannustaa niitä suomalaisia lisäämään kulutustaan kotimaassa, joilla on siihen varaa. Erityisen viisasta on pyrkiä ohjaamaan kulutusta sinne, missä on työvoimaa vapaana. Tämä tarkoittaa erityisesti rakennusalaa, joka on ollut jo pitkään matalasuhdanteessa. Nyt rakennusalaan panostetaan tukemalla korjausrakentamista, korottomalla määräaikaisesti kotitalousvähennystä ja edistämällä asuntokauppaa. Näillä rakennusalalle kohdistuvilla täsmätoimilla pyritään saamaan n. 10 000 myönteinen työllisyysvaikutus.
Korjausrakentamiseen on tarjolla valtion tukea 110 miljoonaa euroa vuosille 2026-2027. Tämän toivotaan käynnistävän jopa miljardin hankkeet. Tuet kohdistetaan erityisesti energiatehokkuusremontteihin. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 1 600 eurosta 2 100 euroon ja korvausprosenttia nostetaan 35 prosentista 40 prosenttiin. Muutokset ovat voimassa vuoden 2027 loppuun ja koskevat takautuvasti jo vuoden 2026 aikana tehtyjä hankkeita.
On tietenkin selvää, että todellinen lukko kotimaiselle kulutukselle on geopoliittinen tilanne. Epävarmuus maailmalta heijastuu suomalaisiin koteihin. Jos Lähi-Idän kriisi saadaan ratkaistua ja bensan hinta pumpulla palaa aiempiin lukemiin, niin kuluttajien luottamus vahvistuu heti. Jos Ukrainan sota loppuisi, niin valtava nousukausi käynnistyisi heti. Näihin asioihin Suomesta käsin ei kuitenkaan voida vaikuttaa. Näissä olosuhteissa ja julkisen talouden kehyksen raameissa Orpon hallitus teki sen minkä pystyi kotimaisen kulutuksen elvyttämiseksi.
Hyvää viikonloppua!
Arto
