Arvoisa lukija,
Tämä viesti keskittyy Euroopan komission esitykseen EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-2027. Kyseessä on hyvin tärkeä asia myös Suomelle. Nyt tehty esitys on budjetin lähtölaukaus. Lopullisesti siitä päättävät jäsenmaat ja Euroopan parlamentti. Komissio yrittää saada budjetin päätökseen jo ensi keväänä, mutta hyvin todennäköisesti asia venyy Suomen puheenjohtajakaudelle, vuoden 2019 syksyyn. Eduskunta keskustelee rahoituskehyksistä täysistunnossa ensi keskiviikkona eli Eurooppa-päivänä 9.5.
Mitä kannattaa tehdä yhdessä – mistä syntyy kansalaisille lisäarvoa?
Keskustelu Euroopan Unionin budjetista keskittyy helposti budjetin kokonaistasoon (1-1,14% BKT) tai Suomen nettomaksuosuuteen (n. 500 milj. euroa/vuosi 2015). Ne ovat toki erittäin tärkeitä asioita, mutta myös sisällöllä on merkitystä. Olennaista on määritellä, mitä asioita ylipäätään kannattaa tehdä Euroopassa yhteisesti ja mitä kannattaa tehdä kansallisesti?
Kansalaisten kannalta lisäarvo saadaan tekemällä yhteisesti niitä asioita, joita jäsenmaat eivät voi hoitaa järkevästi yksinään. Yksi esimerkki tästä on ympäristönsuojelu. Ilmastonmuutosta tai muovien leviämistä merille ei kukaan torju yksin. Saasteet eivät tunne valtionrajoja, joten niihin pitää puuttua yhdessä.
Uusi budjettiesitys sisältää tukun ehdotuksia, jossa yhdessä tekemällä saadaan enemmän. Puolustuksessa voidaan yhteisesti panostaa uuden teknologian kehittämiseen, jolloin kaikki jäsenmaat hyötyvät siitä. Ulkorajojen toimiva valvonta on kaikkien etu, koska vain se mahdollistaa vapaan liikkuvuuden Euroopan unionin sisällä.
Hyvä esimerkki on myös koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka. Komissio ehdottaa näille sektoreille lisää rahoitusta, mikä on ollut Suomen toive. Isoja ja kalliita tutkimusohjelmia on viisasta toteuttaa yhdessä. Komissio esittää myös Erasmus rahoituksen tuplaamista. Se tarkoittaa, että kaksinkertainen määrä opiskelijoita pääsee opiskelijavaihtoon toiseen EU-maahan, mikä tukee nuorten mahdollisuuksia edetä urallaan.
Maataloudessa viilattavaa
Yhteisen maatalouspolitiikan vuoksi maatalous on erittäin merkittävä osa EU:n budjettia. Maatalouden ja maaseutupolitiikan osuus Suomen saamasta EU rahoituksesta on ollut lähes miljardi eli lähes 2/3 Suomen kokonaissaannosta. Kuluvalla kaudella maatalouden EU rahoitusta leikattiin 13%. Nyt komissio esittää 5 prosentin leikkausta.
Olennainen kysymys on mitä maatalouden esitys pitää sisällään. Tarkkaa tietoa tästä asiasta ei vielä ole. Todennäköisesti Suomen toiveet suorista tuista, kakkospilarista ja maaseudun kehittämishankkeiden (esim. Leader) rahoituksesta ollaan huomioitu varsin hyvin. Huolestuttavaa on kuitenkin ollut mahdollinen tukikaton laskeminen 60 000 euroon. Tämä jättäisi osittain tukien ulkopuolelle juuri ne tilat, jotka ovat voimakkaasti kasvaneet, kehittäneet ja investoineet. Tilojen kasvattamisen sijasta suunnaksi tulisi niiden pirstominen. Tukikatto on sinällään ymmärrettävä, mutta taso on ehdottomasti liian matala. Tämän nostaminen merkittävästi ylöspäin on ilman muuta Suomen prioriteetti.
PIRKANMAAN EDUSTAJAT LIIKKEELLÄ HUOMENNA 5.5.
Me kaikki Pirkanmaan Kokoomuksen edustajat olemme huomenna yhteiskierroksella.
Tervetuloa tapaamaan ja poikkeamaan sanalle!
Klo 10.30 Café Linkosuo, Kauppakeskus Ratina
Klo 12.00 Ravintola Paakari, Kangasala
Klo 13.30 Prisman kahvila Oksa, Nokia
Klo 15.00 Linkosuo, Elon Café, Ylöjärvi
Hyvää viikonloppua toivottaen!
Arto
