Arvoisa lukija,
tämä viikko päättyi eduskunnassa äänestykseen puolustusministeri Antti Häkkäsen luottamuksesta. Häkkäsen luottamuksen haastoivat punavihreät ministerin Israelin matkasta johtuen. Koko tapaus oli erikoisimpia episodeja mitä olen täällä nähnyt. Ministeri Häkkänen oli Israelissa tekemässä työtään eli tutustumassa Suomen ilmapuolustuksen kannalta keskeiseen Davidin linkoon, minkä Marinin hallitus oli päättänyt Suomeen hankkia. Koko keskustelun erikoisimman väitteen esitti SDP:n Tytti Tuppurainen, jonka mukaan matkalle olisi pitänyt lähettää joku sellainen ministeri, jolle olisi löytynyt vastinpari myös Palestiinan puolelta. Kulttuuriministerin tehtäväkö olisi huolehtia Suomen puolustuksesta? Häkkänen sai eduskunnassa vahvan luottamuksen. Hallituspuolueiden lisäksi myös Keskusta antoi tukensa.
SDP:n ja muun vihervasemmiston fokus on nyt aivan toissijaisissa asioissa. Juuri nyt on tehtävä se mitä voidaan isänmaan puolustuksen eteen. Venäjän toimet ovat koko ajan pahentuneet. Sota kiihtyy Ukrainassa ja Virossa ilmeni jo, että Venäjä oli Tallinnassa Milrem Robotics -puolustusteknologiayritykseen kohdistuneen tuhopolton takana. Samoin Venäjä on kiihdyttänyt erilaisia hybriditoimia Euroopan Unionin alueella. Kotimainen huomio on nyt siis paljon lähempänä olevissa asioissa kuin Israelin politiikassa.
KOKOOMUS KERTOI OMAN VAIHTOEHTONSA – MUIDEN VASTAUKSIA VELKAJARRUUN ODOTETAAN
Talouspolitiikassa Kokoomus otti kentän haltuun kertomalla ensimmäisenä puolueena oman vastauksensa tulevan vaalikauden velkajarruun vastaamiseksi. Kokoomuksen esityksessä säästöjä tehdään 9 miljardin edestä ja 1 miljardi panostetaan talouskasvun vahvistamiseen. Kasvuohjelma on parasta aikaa valmistelussa ja siitä kerrotaan myöhemmin erikseen.
Olennainen kysymys tulevissa eduskuntavaaleissa on se, miten puolueet kykenevät vastaamaan kiistattomana julkisen talouden haasteeseen. Vasemmistoliittoa ja Liike Nytiä lukuun ottamatta kaikki muut puolueet ovat sitoutuneet velkajarruun eli sopeuttamaan julkista taloutta n. 8 miljardilla. Vasemmistoliitto on toki kertonut hoitavansa ongelman vain veronkorotuksilla, mikä tarkoittaisi talouskasvun tukahduttamista ja siten lisää ongelmia Suomen talouteen. Liike Nyt ei ole esittänyt mitään konkreettista vaihtoehtoa.
Keskusta ja SDP ovat sitoutuneet velkajarruun, mutta ehdotukset ovat vielä hähmäisiä. Keskusta on ilmoittanut, että sen malli rakentuu 1/3 veronkorotuksiin ja 2/3 säästöihin. SDP on puolestaan puhunut 50/50 mallista eli puolet säästöjä ja puolet veronkotuksia. SDP:n malli sisältää ainakin veronkorotuksia ALV:iin ja yhteisöveroon. Molempien puolueiden säästölista on vielä hämärän peitossa ja Keskusta ei ole yksilöinyt edes veronkorotuksia.
Kokoomus lähtee siis siitä, että veronkorotuksia ei tehdä. Verojärjestelmän sisällä voidaan toki muuttaa painotuksia, mutta kokonaisveroastetta ei haluta nostaa. Tämän taustalla on erityisesti se, että talouskasvun jatkuminen edellyttää sekä kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamista (mm. yhteisövero) että kotimaisen kulutuksen voimistumista (ALV, tulovero). Talouskasvu puolestaan helpottaa merkittävästi julkisen talouden haastetta. Se nähdään jo nyt, kun valtionvarainministeriö on nostanut verotuloennusteita.
Kokoomuksen ehdottamat 9 miljardin säästötoimet ovat isoja toimia ja merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, mutta eivät mahdottomia. Kokonaisuudessa puhutaan n. 5 % säästöistä julkiselle sektorille eli 95 % jää edelleen jäljelle. Kyse ei siis ole hyvinvointiyhteiskunnan romuttamisesta, vaan nimenomaan sen rahoituspohjan turvaamisesta. Yksi esimerkki potentiaalisista säästöistä on eläköitymisen hyödyntäminen. Julkisen sektorin n. 700 000 työntekijän joukosta eläkkeelle jää vuosittain 20 000-25 000 ihmistä. Jos esimerkiksi tekoälyä voidaan hyödyntää siten, että kolmea eläkkeelle jäävää kohden kaksi palkataan tilalle, niin työntekijöiden määrä vähenee seitsemällä tuhannella vuodessa ja säästö julkiselle taloudelle on n. 420 miljoonaa euroa vuodessa ja ketään ei ole tarvinnut irtisanoa.
Kokoomuksen säästöohjelmaa sisältyy eläkejärjestelmään kohdistuva 2 miljardin euron tasapainotus. Tämä on hyvä suhteuttaa eläkejärjestelmän kokoon. Työeläkerahastoissa oli kesäkuussa 2026 rahaa yhteensä 300 miljardia euroa, mihin verrattuna Kokoomuksen esitys on varsin maltillinen. Tällä vaalikaudella kolmikantaisesti sovittiin eläkejärjestelmään uudistuksista, jotka vahvistavat julkista taloutta pitkällä aikavälillä juuri noin 2 miljardilla. Kyse on siis saman mittaluokan uudistuksesta ja siihen on keinot löydettävissä esimerkiksi rajaamalla eläkkeen kertyminen koskemaan vain työtä, perhevapaita ja varusmiespalvelusta, sekä pidentämällä työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Suomalaisten työuran kesto on muita Pohjoismaita lyhyempi eli keinoja on löydettävissä. Eläkejärjestelmien muutokset tehdään Suomessa aina kolmikantaisesti.
Kokoomuksen säästölistan myötä keskustelu velkajarruun vastaamisesta on nyt avattu. Nyt on muiden velkajarruun sitoutuneiden puolueiden aika antaa oma vastauksensa. Sen jälkeen kansalaiset pääsevät arvioimaan erilaisia vaihtoehtoja ja antamaan sitten äänensä parhaaksi katsomalleen vaihtoehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa.
Hyvää viikonloppua!
Arto
Ps. Oma viikonloppuni kuluu pitkäti Kokoomuksen puoluevaltuuston kaksipäiväisessä kokouksessa. Uusi puoluevaltuusto kokoontuu johdollani nyt ensimmäisen kerran käymään poliittista keskustelua.
