Arvoisa lukija,
Tämän viikon suurin kotimainen uutinen on Metsäteollisuuden päätös irtaantua jatkossa koko alaa koskevista TES sopimuksista. Voimassaolevat työehtosopimukset toki säilyvät ja niiden kesto vaihtelee 15-27 kuukautta eteenpäin. Metsäteollisuuden ilmoitus tarkoittaa kuitenkin sitä, että jatkossa metsäteollisuus neuvottelee palkoista ja työehdoista yritystasolla. Neuvotteluosapuolena ovat siten yritystason työnantajan ja työntekijöiden edustajat.
Kyse on todella merkittävästä uudesta linjauksesta suomalaisilla työmarkkinoilla. Työehtosopimuksia on sovittu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen välisillä sopimuksilla ainakin 1940-luvulta asti. Metsäteollisuuden ratkaisu on kuitenkin looginen jatko sille, että EK on jo aiemmin ilmoittanut luopuvansa tupoista ja Metsäteollisuus on lähtenyt omille teilleen myös EK:sta. Mielenkiintoista on nähdä saako Metsäteollisuus valitsemalleen linjalle seuraajia muista työnantajaliitoista. Jos seuraajia tulee, niin Suomen työmarkkinat menevät kerralla uusiksi.
KILPAILU ON GLOBAALISSA MAAILMASSA MUUTTUNUT – PALKAT JA TYÖEHDOT ERIYTYVÄT
Metsäteollisuus on jo pitkään pyrkinyt kohti paikallista sopimista. Taustalla on globaalien markkinoiden muutos. Kun Suomi ei voi enää parantaa kilpailukykyään devalvoimalla, niin yrityskohtaisia joustavuutta tarvitaan aivan eri tavalla. On täysin selvää, että yritysten palkanmaksukyky on myös metsäteollisuuden sisällä erilainen. Samoin esimerkiksi sellutehtaan palkanmaksukyky on erilainen kuin paperitehtaan. Ajatuksena on, että jatkossa palkat tulevat eriytymään yritysten ja työtehtävien todellisen maksukyvyn mukaan. Toteutuessaan tämä vahvistaisi merkittävästi Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä, mutta samalla myös palkat eriytyisivät.
KESKUSTELU PAIKALLISESTA SOPIMISESTA KÄÄNTYY PÄÄLAELLEEN
Keskustelu paikallisen sopimisen lisäämisestä on jumiutunut paikoilleen Sipilän hallituksen ajoista lähtien. SAK, STTK ja johtavat liitot ovat vahvasti linjanneet, että paikallista sopimista voidaan kehittää yleissitovan työehtosopimuksen sisällä, mutta paikallista sopimista ei saa ulottaa järjestäytymättömään kenttään. Jälkimmäinen olisi AY-liikkeen mukaan mahdollista vain, jos sopimusosapuolena on liittoon kuuluva luottamusmies. Suomen Yrittäjät ovat puolestaan vaatineet, että sopimuskumppaniksi tulisi hyväksyä myös työntekijöiden valitsema luottamusvaltuutettu, joka on jo laissa mainittu.
Tämä kiista muuttuu ihan toiseen valoon, jos yleissitovista TES sopimuksista ryhdytään laajemmin luopumaan. Silloin paikallista sopimista rajoittavat ainoastaan lakiin kirjatut minimivelvoitteet, joista säädetään esimerkiksi työaikalaissa ja vuosilomalaissa . Uudessa mallissa paikallisesta sopimisesta tulisi kuitenkin pääsääntö, jota rajoittaisi vain laissa määritellyt asiat. Mahdollisesti tämä johtaisi ehdotuksiin minimipalkkalain luomisesta Suomeen. Minimipalkkalaki on käytössä monissa maissa. Esimerkiksi USA:ssa siitä säädetään osavaltiotasolla.
Aika tulee näyttämään kuinka hyvin metsäteollisuus onnistuu tavoitteidensa saavuttamisessa ja tuleeko uusi neuvottelutapa pelastamaan suomalaisia tehtaita. Paljon riippuu myös paperiliiton reagoinnista. Puheissaan paperiliitto on ollut tyrmistynyt, mutta lakoista ei ole edes vihjailtu. Ne olisivatkin tässä tilanteessa laittomia, koska metsäteollisuus on sitoutunut noudattamaan voimassaolevat työehtosopimuksia niiden keston loppuun.
Kansan keskuudessa tukea paikalliselle sopimiselle on huomattavasti laajemmin kuin SAK:ssa. Suomen Yrittäjien teettämän, mutta riippumattoman Kantarin tekemässä tutkimuksessa kaksi kolmesta suomalaisesta tuki palkkojen ja työehtojen päättämistä yritystasolla. Erityisen tärkeää yrityskohtainen joustavuus on kriisitilanteissa, joissa yritykset taistelevat selviytymisestään ja työntekijät työpaikoistaan. Hyvinä aikoina puolestaan on yrityksen aika palkita työntekijänsä paremmilla eduilla.
Eräät vasemmistopoliitikot ovat kyseenalaistaneet jopa metsäteollisuuden isänmaallisuuden. Toiset ovat ennustaneet palkkojen romahdusta, kun yleissitovuus heikkenee. On kuitenkin hyvä muistaa, että Ruotsi on menestynyt erittäin hyvin ilman yleissitovaa työehtosopimusta. Siellä yleissitovuuden puute ei ole myöskään ollut este sille, että yritykset ja AY-liike ovat tosi paikan tullen kyenneet yhteisesti löytämään ratkaisuja, joilla ruotsalaisia työpaikkoja on puolustettu.
Parhaimmassa tapauksessa uusi toimintamalli tulee ottamaan nykyistä paremmin huomioon yritysten ja toimialojen väliset erot palkanmaksukyvyssä, mikä pitkässä juoksussa olisi kaikkien etu. Yritykset tavoittelevat parempaa tulosta ja työntekijät korkeampia palkkoja. Luottamalla paikalliseen sopimiseen ja hyvään yhteistyöhön yrityksen kehittämisessä ja kilpailukyvyn vahvistamisessa se voi onnistua.
TEAMS KOKOUS ENSI PERJANTAINA 9.10. KLO 18
Ensi perjantaina pidetään Teams-kokous, jossa käyn läpi koronatilannetta, sen aiheuttamia talousvaikutuksia ja kuumaa politiikan syksyä. Tervetuloa linjoille! Mukaan pääsee vastaamalla tähän viestiin tai ilmoittautumalla Nooralle: noora.kalli@eduskunta.fi
Hyvää viikonloppua toivottaen!
Arto
