Arvoisa lukija,
Takana on työntäyteinen vuosi. Alkuvuosi käytiin vaalikampanjaa, sen jälkeen pari kuukautta hallitusohjelmaneuvotteluita ja nyt on Orpon hallituksella on takanaan puolen vuoden taival. Aika on kulkenut kuin siivillä. Aikaankin on saatu. Eduskunta on hyväksynyt jo suuren määrän uuden hallituksen esityksiä ja tulevan vuoden budjetin. Vieläkin enemmän esityksiä on ns. putkessa eli lausuntokierroksella ja heti helmikuussa eduskuntaan annettavana.
Orpon hallituksen toimintaympäristö on ollut vaikea. Ukrainan sota jatkuu kiihkeänä ja se heijastuu koko läntiseen maailmaan. Suomen talous kärsii Venäjän kaupan romahduksesta, turistivirtojen hyytymisestä ja tärkeimpien vientimaidemme heikosta talouskasvusta.
Tärkeintä on edelleen auttaa Ukrainaa. Venäjä käy vallanhimossaan brutaalia sotaa. Se ei välitä edes valtavista omista menetyksistään rintamalla, eikä omien kansalaistensa heikkenevästä elintasosta. On myös täysin selvää, että jos Venäjä menestyy Ukrainassa, niin se antaa lisää voimaa Venäjän aggressiiviselle politiikalle. Ukrainan tukemisessa onkin siten kyse koko läntisen maailman, demokratian, ihmisoikeuksien ja elämäntapamme puolustamisesta ja siksi tukihanat eivät saa hyytyä.
Venäjä on jo onnistunut sulkemaan Suomen ja Venäjän välisen rajan hybridioperaatiollaan. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten Venäjän johdossa ajatellaan. Rajan sulkeutuminen ei ole Venäjän taloudellisten intressien mukaista, mutta se on heille toissijaista. Ensisijaista on yrittää aiheuttaa ongelmia naapureille, tässä tapauksessa organisoidun turvapaikanhaun muodossa.
Suomen NATO-jäsenyys ja USA:n kanssa tehty DCA-sopimus tulivat kreivin aikaan. Suomen on erittäin tärkeää liittoutua länteen, kun itänaapuriin ei voi luottaa. NATO-jäsenyydellä ja DCA-sopimuksella liitto USA:n kanssa on vahvistettu. NATO-jäsenyys tuo turvaa. Sitä vahvistaa DCA-sopimus ja USA:n joukkojen läsnäolo Suomessa, mikä on merkki ulospäin siitä, että tarvittaessa Suomen tukena on läntinen suurvalta.
Suomen julkisen talouden tilanne on vakava. Se on jopa vakavampi kuin hallitusohjelmaneuvotteluissa luultiin. Asiaa kuvasi hyvin The Economist-lehden tutkimus, jossa Suomi päätyi 35 kehittyneen maan vertailussa sijalle 35. Kiistaton tosiasia on, että Suomen julkista taloutta on hoidettu huonosti. Marinin hallituksen perintö oli karu. Velkaa otettiin, mutta rakenteelliset uudistukset jätettiin tekemättä. Soteuudistus tehtiin, mutta senkin rahoitus jäi alimittaiseksi. Nollakorkojen päättymisen myötä jatkuvaan velkaantumiseen perustuvalta talouspolitiikalta putosi pohja pois.
Mielenkiintoista on opposition kritiikki siitä, että nykyinen hallitus lisää velanottoa. Väistämättä velka lisääntyy, kun maksetaan aiemmin otetun velan korkoja. Eduskunnan jo hyväksymät Orpon hallituksen uudistukset lisäävät työllisyyttä 60 000-65 000 hengellä VM:n arvion mukaan. Pelkästään työttömyysturvauudistuksen ensimmäinen jo hyväksytty vaihe vahvistaa julkista taloutta 800 miljoonalla eurolla vuodessa ja helmikuussa eduskuntaan etenevä toinen vaihe on samaa mittaluokkaa. Vasemmisto-oppositio ja SAK vastustavat näitäkin uudistuksia, mutta eivät kykene esittämään mitään uskottavaa vaihtoehtoa tilalle. Keskusta ja Vihreät osoittivat sentään sen verran realismia, että äänestivät tyhjää.
Kevään kehysriiheen mennessä hallitus joutuu valmistelemaan lisää säästöjä ja tulonlisäyksiä julkiseen talouteen. Julkisen talouden kriisin on reagoitava, jotta emme ajaudu Kreikan tielle. Rakenteellisia uudistuksia on vietävä eteenpäin, vaikka ne eivät kaikille etujärjestöille sopisikaan. Kyse on pohjoismaisen yhteiskuntamallin pelastamisesta. Se edellyttää joistakin eduista luopumista, mutta ennen kaikkea kilpailukyvyn parantamista. Työn tekemisen ja työn teettämisen pitää kannattaa nykyistä paremmin, muuta reseptiä ei ole.
Reaalitalouden puolella alkavaan vuoteen liittyy myös myönteisiä odotuksia. Korot ovat laskemassa, mikä kiihdyttää investointeja ja helpottaa vähitellen myös rakennusalan ahdinkoa. Työntekijöiden ostovoima kasvaa, kun palkat nousevat ja inflaatio taittuu. Veronmaksajien keskusliiton arvion mukaan keskituloisen palkansaajan verotus kevenee 750 eurolla vuodessa, mikä näkyy kotimaisessa kulutuksessa.
Summa summarum. Ajat eivät ole helpot, mutta kiitoksen ansaitsevat suomalaiset äänestäjät. He mahdollistivat eduskuntavaaleissa nykyisen hallituspohjan, jolla on tahtoa ja kykyä toimia nopeasti kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi, on sitten kyse rajaturvallisuudesta tai jengirikollisuudesta. Nykyisellä hallituksella on myös rohkeutta toteuttaa Suomen talouden ja kilpailukyvyn kannalta välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa. Näillä eväillä on hyvä jatkaa tulevaan vuoteen.
Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!
Arto
