Arvoisa lukija,
Tämä on kevätkauden viimeinen viikkoviesti. Eduskunta jää nyt istuntotauolle. Toki osa valiokunnista kokoontuu tarvittaessa myös heinäkuussa, kuten EU asioita käsittelevä suuri valiokunta, jonka jäsen olen.
Tässä viikkoviestissä käyn lyhyesti läpi tämän päivän tärkeimmät äänestykset liittyen lisätalousarvioon ja Case Mäenpäähän.
TALOUDEN POHJA EI PIDÄ –
KOKOOMUS ESITTI EPÄLUOTTAMUSLAUSETTA
Kevätkauden päätteeksi käsiteltiin lisätalousarvio, jossa Kokoomus esitti epäluottamusta Marinin hallitukselle. Epäluottamus ei kohdistu koronakriisin hoitoon. Siinä hallitus on pääosin onnistunut hyvin, vaikka yksittäisiä virheitä on tehty. Myös valtaosa elvytystoimista on hyviä, vaikka mukana on myös hallituspuolueiden ideologisia tavoitteita.
Ongelma on se, että valtion velanoton rinnalla hallitus ei ole tehnyt työllisyyttä tukevia ja valtiontaloutta vahvistavia toimia. Todellinen riski on, että Suomi ajautuu tielle, jossa luottoluokitus heikkenee, valtion velan korot nousevat ja julkinen talous rapautuu.
Kokoomus esitti, että hallituksen pitää sitoutua politiikassaan seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen:
– julkisen velan suhde/ BKT <80%
– työllisyysaste 80% v.2030 mennessä
– 100000 uutta työllistä v.2023 mennessä
– julkisen talouden rahoitusaseman parantaminen 5 miljardilla v.2023 mennessä.
CASE MÄENPÄÄ – MITÄ EDUSKUNNASSA VOI PUHUA JA MITÄ EI VOI PUHUA
Eduskunta ei antanut lupaa Juha Mäenpään syytesuojan poistamiseen, joka koski Mäenpään eduskuntapuhetta, jossa turvapaikanhakijat yhdistettiin vieraslajeihin. Asia raukesi, koska sen takana ei ollut vaadittua 5/6 enemmistöä. Perustuslakivaliokunnan kantaa tuki 121 edustajaa ja vastusti 54. Poissa oli 24 edustajaa. Äänestin PEVin kannan mukaan.
Oma johtopäätökseni yli 17 vuoden kansanedustajakokemuksella ja myös istuntosalin keskustelua varapuhemiehen paikalta johtaneena on, että jokaisen edustajan tulee ymmärtää rajat. Vitsailu ja huumorikin kuuluu saliin, mutta ei asiassa, jossa kyse on ihmisarvosta.
Turvapaikkapolitiikkaa toki saa kritisoida. Sitä olen itsekin tehnyt ja ajanut läpi lakimuutoksia, joilla turvapaikkapolitiikkaa on kiristetty. Toki saa myös kritisoida sitä, jos jotkut turvapaikanhakijat syyllistyvät lain rikkomiseen tai sosiaaliturvan väärinkäyttöön. Se on yhtä lailla tuomittavaa kuin kantasuomalaistenkin osalta.
Suomessa on turvapaikanhakujärjestelmä sen vuoksi, että prosessin aikana selvitetään kenellä on perusteet saada turvapaikka Suomesta ja kenellä ei ole. Turvapaikanhakijat eivät siis ole mikään yhtenäinen ryhmä, eikä heitä sellaisena voi käsitellä. Jokainen ihminen on yksilö ja jokaisen henkilön oikeus turvapaikkaan selvitetään erikseen. Tämä on ymmärrettävä myös poliittisessa keskustelussa. Toivon, että tästä asiasta otetaan opiksi.
Hyvää kesää, palataan elokuussa!
Kesäterveisin Arto
