Arvoisa lukija,
Tällä viikolla on käyty vilkasta poliittista keskustelua. Tässä viestissä käsittelen keskustelua kannabiksen vapauttamisesta, ulkomaisten erityisosaajien työluvista, sekä eläkkeistä, joka nousi erityisesti esille kyselytunnilla.
KANNABIKSEN VAPAUTTAMINEN VEISI OJASTA ALLIKKOON
Kannabiksen käytön dekriminalisointia ajava kansalaisaloite käynnisti erikoisen keskustelun. Sen ytimessä oli sisäministeri Maria Ohisalo, joka puolusti Vihreiden kantaa, minkä mukaan pienien huumausainemäärien käytöstä ja hallussapidosta ei pitäisi rangaista. Ilmeisesti Ohisalo tarkoitti myös kovia huumeita, jopa heroiinia, ei siis vain kannabista. Ylin poliisijohto ilmoitti heti eriävän näkemyksensä. Asiasta on tullut myös minulle runsaasti palautetta. Erityisesti on ihmetelty sitä, miten Ohisalon kommentit sopivat maan sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministerin lausumaksi. Sitä onkin syytä ihmetellä. Kyselytunnilla kolme muuta ministeriä, mukaan lukien pääministeri Antti Rinne, irtaantuivat Ohisalon lausunnoista.
Keskustelu näyttää nyt siltä, että eduskunnan selvä enemmistö tulee hylkäämään kansalaisaloitteen, kuten pitääkin. Kannabiksen vapauttamisesta on saatu erittäin huonoja kokemuksia Coloradosta, jossa vapauttaminen toteutettiin v. 2014. Tuoreen tutkimuksen mukaan vapauttamisen aikana kannabiksen käyttö on lisääntynyt 94%, kannabikselle johtuvien sairaalakäyntien määrä 104% ja pikkulasten myrkytysten määrä 27%. Liikenneonnettomuuksissa kannabis on ollut mukana tuplasti enemmän ja kuolonkolarien määrä on lisääntynyt. Nämä luvut ovat karuttomia. Vapauttaminen johtaisi väistämättä kannabiksen käytön lisääntymiseen ja siten myös ongelmien kasvuun.
Tästä aiheesta on erittäin hyvän kirjoituksen kirjoittanut Savon Sanomiin Kokoomuksen poliisikansanedustaja Marko Kilpi, jonka kirjoitus on tässä liitteenä
https://www.savonsanomat.fi/mielipide/lukijan-sanomat/Miten-huumeongelma-hoidetaan/1461299
TYÖLUVAT JUMISSA – UHKA KILPAILUKYVYLLE
EU/ ETA- alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työluvat kestävät keskimäärin jopa 8 kuukautta. Tämä on sietämätön tilanne, sekä Suomeen töihin hakeutuvien työntekijöiden, että työvoimaa kiireesti tarvitsevien yritysten kannalta. EK kirjelmöi asiasta työministeri Timo Harakalle tällä viikolla ja Suomen kaikkien aikojen suurin veronmaksaja, Supercellin Ilkka Paananen nosti asian esille YLEn haastattelussa. Jos erityisosaajien työluvat ovat kuukausia jumissa, niin he työllistyvät muihin maihin ja Suomen kilpailukyky vaarantuu.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on päästä keskimäärin kuukauden käsittelyaikaan, mikä on tarkoitus toteuttaa keskittämällä työlupien myöntäminen TEMin alaisuuteen, kun nyt prosessissa on mukana kolme ministeriötä. Migrille ollaan juuri lisätalousarviossa myöntämässä lisää rahaa, joten resursseja asiaan kohdistetaan. Olennaista on kuitenkin tehdä lupaprosessi tehokkaammaksi, jotta suomalaiset työnantajat voivat luottaa siihen, että tarvittaessa työvoimaa saa riittävän nopeasti ulkomailta. Lyhyt prosessi on myös työnhakijan edun mukainen.
Supercellin Ilkka Paananen antoi myös haastattelun omasta suhtautumisestaan veronmaksuun. Tässä haastattelussa Paananen korostaa sitä, että hän on saanut kasvaa turvallisessa maassa, saanut ilmaisen koulutuksen ja saanut toteuttaa vapaasti omia unelmiaan. Hän maksaa veroja mielellään, koska tuntuu hyvältä antaa oma kortensa tähän yhteiseen kekoon! Paananen ansaitsee hatunnoston. Toivottavasti hänen esimerkkinsä kannustaa muitakin suomalaisia ymmärtämään miksi veroja maksetaan ja miksi niitä pitää maksaa Suomeen! Paanasen haastattelu löytyy tästä https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006296623.html
RINNE PUHUU JÄLLEEN ELÄKKEISTÄ – TYÖELÄKERAHOILLA EI SAA LUNASTAA VAALILUPAUKSIA
Eduskunnan kyselytunnilla käytiin mielenkiintoinen eläkekeskustelu. Pääministeri Antti Rinne on suurissa vaikeuksissa lupaamaansa eläkeläisten vappusatasen toteuttamisessa. Ensi vuonna pienimmät eläkkeet nousevat hieman, mutta esimerkiksi 1300-1400 euroa kuukaudessa työeläkettä saaville ei tule ainakaan vielä korotusta lainkaan, vaikka Rinne nimenomaan lupasi satasen kaikille alle 1400 euroa eläkettä saaville.
Eilen kuultu Rinteen ratkaisuehdotus oli, että pienimpiä työeläkkeitä ryhdytään korottamaan ottamalla vuosittain 200-300 miljoonaa euroa työeläkerahastoista. Tämä saattaa kuulostaa houkuttelevalta, mutta sitä se ei tosi asiassa ole. Työeläkerahastoissa ei ole mitään löysää rahaa, josta voidaan irrottaa satoja miljoonia euroja vuosittain ilman, että se vaikuttaa työeläkkeen saajiin.
Tämä on vastoin sitä periaatetta, että työeläke on palkan jatke ja sen suuruus riippuu siitä kuinka paljon kukin työntekijä ja hänen työnantajansa ovat sinne työuran aikana eläkemaksuja maksaneet. AKAVA ja EK tyrmäsivät välittömästi Rinteen ehdotuksen ja ilmeisesti se ei saa tukea miltään muultakaan työmarkkinajärjestöltä. Jos Rinteen ehdotus toteutettaisiin työeläkemaksuja korottamalla, niin se puolestaan heikentäisi suomalaisen työn kilpailukykyä.
Pääministeri Antti Rinne on oikeassa siinä, että pienellä eläkkeellä olevien eläkeläisten ostovoima on niukka. Ratkaisu tähän ongelmaan ei ole kuitenkaan mikään kepulikonsti, vaan rahat on löydettävä valtion budjetista. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kiteytti erinomaisesti: ”Työeläkejärjestelmän tehtävä ei ole hoitaa perinteistä sosiaaliturvaa, vaan se on Kelan tehtävä”.
Pääministeri Antti Rinne ansaitsee kuitenkin myös tunnustuksen kyselytunnin eläkelausunnoistaan. Hän tarttui Kokoomuksen tarjoukseen parlamentaarisesta työryhmästä, jonka tehtävänä on selvittää eläkeläisten toimeentuloon liittyviä ongelmia. Tässä yhteydessä käydään läpi myös mahdollinen siirtyminen nykyisestä kuluttajahintaindeksistä eläkeläisten ostoskorin mukaan räätälöityyn omaan indeksiin, joka huomioi nimenomaan niiden tuotteiden hintamuutokset, joita eläkeläiset eniten kuluttavat. Näin voitaisiin huomioida esimerkiksi nousevat asumisen ja liikkumisen kustannukset, mikä parantaisi eläkeläisten tilannetta.
Hyvää viikonloppua toivottaen!
Arto
