Arvoisa lukija,
tällä viikolla on keskusteltu maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä. Myös tämä viikkoviesti keskittyy siihen. Maahanmuuton osalta hyvä on ymmärtää, että maahanmuuttajista ei voida puhua yhtenä ryhmänä. Maahanmuuttajia ovat kaikki Suomen ulkopuolella syntyneet. On kyseessä sitten amerikkalainen yliopistoprofessori tai Lähi-Idästä tullut pakolainen, joiden taustoilla ei ole mitään yhteistä.
Erityisen tärkeää on erottaa työperäinen maahanmuutto humanitäärisestä maahanmuutosta. Tällä viikolla tuli esille maahanmuuttajien saamat toimeentulotuet. Saajien kärjessä ovat arabiaa, somaliaa ja ukrainaa/ venäjää puhuvat. Sen sijaan puhtaasti työn perässä tulleiden, esimeriksi intialaisten, filippiiniläisten ja vietnamilaisten saamat toimeentulotuet ovat niin pieniä, että niitä ei ole edes erikseen tilastoitu.
Aivan ratkaisevaa siis on, tuleeko henkilö suoraan töihin Suomeen vai onko maahantulon syy jokin muu. Suoraan töihin tulleiden työllisyysaste on vielä 10 vuotta Suomessa asumisen jälkeen korkeampi kuin kantaväestöllä keskimäärin. Sen sijaan humanitäärisin syin turvapaikanhakijana, pakolaisena tai heidän perheenjäseninään tulleiden työllisyysaste on selvästi matalampi, mikä näkyy myös toimeentulotukitilastoissa. Tilanne on entisestään heikentynyt työllisyystilanteen vaikeutumisen myötä.
Järjestelmässä on siis kehitettävää ja siihen viittasi myös pääministeri Petteri Orpo kyselytunnilla. Tällä vaalikaudella on myös huomattavasti kiristetty nimenomaan humanitääristä maahanmuuttoa useilla lakimuutoksilla ja turvapaikanhakijoita tulee Suomeen nyt todella vähän, erityisesti Venäjän rajan sulkemisen vuoksi. Kotoutumisessa ei kuitenkaan ole riittävän hyvin onnistuttu ja siksi myös sinne kohdistuu hallituksen uudistuksia.
Uudistukset pitää kuitenkin kohdistaa sinne missä on ongelmia, eikä sinne missä ongelmia ei ole. Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan Suomessa ehdottomasti myös jatkossa. Tässä on linkki asiasta tekemääni Kansantaloustieteen oppituntiin: https://www.youtube.com/watch?v=E3s0Hp48xk4&pp=ygUMYXJ0byBzYXRvbmVu0gcJCeAJAYcqIYzv
KANADAN PISTEYTYSMALLI ON REKRYTOINTIKANAVA OSAAJILLE
Kanadaa pidetään maahanmuuton mallimaana. Kanada on myös maa, joka kasvattaa johdonmukaisesti väestöään maahanmuuton avulla. Kanada saa ulkomailta uusia asukkaita satoja tuhansia vuodessa ja ottaa vastaan myös kymmeniä tuhansia pakolaisia vuosittain.
Kanadan pisteytysmallin puolesta ovat Suomessa julkisuudessa puhuneet sekä sosiaalidemokraatit että perussuomalaiset. Siitä voisi päätellä, että asialla on laaja kannatus. Toinen vaihtoehto tosin on, että asia on ymmärretty vähän eri tavalla.
Ensinnäkin on todettava, että Kanadan pisteytysmalli koskee työperäistä maahanmuuttoa. Kanada ei siis pisteytä esimerkiksi pakolaisia, vaan heidät otetaan maahan humanitäärisen perustein. Esimerkiksi v. 2023 Kanadaan tuli 50 000 pakolaista, mikä suhteutettuna maan kokoon on enemmän kuin Suomessa. Kanada kuitenkin onnistuu työllistämään Suomea paremmin myös pakolaisena maahan tulleita. Tässä auttaavat kolme asiaa: joustavammat työmarkkinat, kannustavampi sosiaaliturva ja kielitaito. Kanadan kielet ovat englanti ja ranska, joita myös pakolaiset osaavat paremmin kuin suomea ja ruotsia.
Kanadan pisteytysjärjestelmä eroaa perusajatukseltaan Suomen järjestelmästä. EU:n ulkopuolelta tullaan Suomeen töihin siten, että ensin saadaan työpaikka, minkä perusteellista haetaan oleskelulupa. Tätä on edeltänyt saatavuusharkinta eli on tarkistettu, että Suomesta ei löydy kyseiseen tehtävään työntekijää. Suomi siis ottaa työntekijöitä ulkomailta vain, kun tarve on välitön.
Kanadassa ajatus on aivan toinen. Kanada pisteyttää hakijat koulutuksen, kielitaidon, iän, työkokemuksen, sekä sen mukaan onko hakijalla jo sukulaisia Kanadassa. Kun hakija ylittää pisterajan, niin hänellä on oikeus tulla perheineen Kanadaan. Lisäpisteitä saa, jos on jo työtarjous Kanadasta, mutta se ei ole edellytys maahantulolle, kuten Suomessa. Kanadan työmarkkinat vetävät hyvin, joten järjestelmä perustuu siihen, että osaavat työntekijät löytävät työpaikan maahan tultuaan. Maahantulijoita avustetaan työpaikan ja kodin löytämisessä, mutta taloudellinen vastuu on tulijalla itsellään.
Suomen työperäinen maahanmuutto perustuu tällä hetkellä kohdemaayhteistyöhön, mitä tehdään erityisesti Intian, Filippiinien ja Vietnamin kanssa. Ne muodostavatkin huomattavan osan EU:n ulkopuolelta Suomeen tulevista työntekijöistä ja heidän osuutensa kasvaa koko ajan. Ulkomaisen työvoiman tarve riippuu tietenkin suhdanteista ja kotimaan työllisyystilanteesta. Tällä hetkellä tarve on hieman pienempi, mutta se kasvaa uudelleen, kun talous lähtee kasvuun. Ensisijaisesti pyritään tietenkin työllistämään kotimaiset työttömät ja Suomessa jo olevat maahanmuuttajat.
Kanadan pisteytysmalli on mahdollista ottaa Suomessa käyttöön EU:n ulkopuolelta tulevaan työvoiman rekrytointiin. On kuitenkin harkittava tuoko se aidosti lisäarvoa nykyiseen järjestelmään. Suomeen suoraan töihin tulleiden työllisyysaste on korkea vielä kymmenen Suomessa vietetyn vuoden jälkeenkin eli tältä osin järjestelmä pelaa hyvin jo nyt. Ongelmat liittyvät humanitääristen maahanmuuttajien integroitumiseen ja työllistymiseen, mutta siihen asiaan pisteytysmalli ei liity mitenkään, ei edes Kanadassa.
PEUKUT PYSTYYN VELJEKSILLE
Suomen lentopallomaajoukkue Veljekset otti historiallisen voiton olympiavoittaja Ranskasta Filippiinien MM-kilpailuissa ja pääsi jatkopeleihin. Sunnuntaina klo 15 vastaan asettuu Italian yllättänyt Belgia. Peukut pystyyn Veljeksille. Nyt tie on auki vaikka päätyyn asti!
Hyvää viikonloppua!
Arto
