|
3.12.2018

Arto Satosen viikkoviesti – kaksoiskansalaisten asema puolustusvoimissa

Arvoisa lukija,

Tämän viikon viesti keskittyy kolmeen asiaan: hallituksen ratkaisuun kaksoiskansalaisten mahdollisuudesta palvella puolustusvoimissa ja rajavalvonnassa, uuteen tutkimukseen maanpuolustustahdosta, sekä Mauri Kotamäen selvitykseen työttömyysturvan muuttamisesta.

SOTILASVIRKOIHIN JA RAJALLE TARKENTAVAT LUOTETTAVUUSVAATIMUKSET

 
Hallitus löysi järkevän ratkaisun koskien kaksoiskansalaisten asemaa puolustusvoimien ja rajan palveluksessa. Käytännössä tarkentavat luotettavuusvaatimukset rajaavat ulkopuolelle niiden maiden kaksoiskansalaiset, joilla saattaisi olla vaarallisia ulkomaalaissidonnaisuuksia. Rajaus koskee sotilasvirkaan nimettäviä henkilöitä, sekä upseerioppilaita ja rajavartijaksi kouluttautuvia.
 
Käytännössä uusi linjaus tarkoittaa, että jatkossakin puolustusvoimien palvelukseen pääsevät esimerkiksi Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalaiset. Sen sijaan ulkopuolelle rajataan ne kaksoiskansalaiset, joihin toisesta kotimaasta voisi kohdistua epäasiallista vaikuttamista kyseiseen henkilöön. Linjaus on nyt käytännöllinen ja toimiva.
 
MAANPUOLUSTUSTAHTO LASKENUT NUORILLA HUOLESTUTTAVASTI
 
Suomalaisten maanpuolustustahto on nyt alimmillaan sitten 1970-luvun. Tulosta voi pitää varsin yllättävänä, kun huomioidaan maailmalla lisääntynyt epävarmuus. Erityisen huolestuttavaa on se, että alle 25-vuotiaiden keskuudessa maanpuolustustahto on alentunut eniten. Toki selvä enemmistö suomalaisista on edelleen maanpuolustushenkisiä ja 84 prosenttia ilmoittaa olevansa valmis tekemään parhaansa, jos maatamme kohtaa ulkopuolinen hyökkäys.
 
Nuorten asenteista on silti syytä olla huolissaan. Onkin kysyttävä, onko suomalaisissa kodeissa ja kouluissa riittävästi kerrottu itsenäisyyden merkityksestä suomalaisten hyvinvoinnille, ihmisoikeuksille, demokratialle ja nuorten mahdollisuuksille elämässä. Tällaiset perusasiat pitäisi jokaisen oppia kotona ja koulussa. Syytä on kantaa myös huolta siitä, että veteraanien perintö kulkeutuu myös nuoremmille sukupolville. Ilman veteraanisukupolven uhrauksia Suomi olisi nyt vain pieni, köyhä ja syrjäinen osa Venäjää, jossa tämän päivän nuorilla olisi paljon ankeammat eväät omaan elämäänsä.
 
KOTAMÄEN SELVITYS: KOHTI YLEISTÄ ANSIOSIDONNAISTA TYÖTTÖMYYTURVAA
 
Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki on selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä yleistä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Nykyisen ansiosidonnaiseen turvaan ovat oikeutettuja vain työttömyyskassojen jäsenet. Erityisesti monet nuoret ja pätkätyöläiset ovat jääneet kassojen ulkopuolelle, koska eivät tunne järjestelmää riittävän hyvin. Työttömäksi jäävä kassaan kuulumaton henkilö ei saa ansiosidonnaista turvaa, vaikka on siitä työssä olleessaan maksanut. Järjestelmä on epäoikeudenmukainen.
 
Mauri Kotamäen keskeinen ehdotus on, että ammattiliittojen ylläpitämistä ja yksityisistä työttömyyskassoista luovuttaisiin. Ansiosidonnainen turva siirrettäisiin kokonaan KELA:n maksettavaksi, jolla on edellytys tehdä se kustannustehokkaasti.  Ansiosidonnainen turva koskisi jatkossa automaattisesti kaikkia työntekijöitä eli kaikki olisivat samassa asemassa. Koska järjestelmän piiriin tulisi uusia ihmisiä, niin kustannukset vuositasolla olisivat 140 miljoonaa euroa nykyistä enemmän, jos ansiosidonnaisen turvan kertymätapa ja kesto pidetään entisellään.
 
KELA:n siirron myötä katkeaisi myös ammattiliittojen ja työttömyyskassojen välinen yhteys. Tämä selkeyttäisi koko järjestelmää, kun työttömyysturva ja edunvalvonta eriytettäisiin toisistaan. Toki jo nyt on mahdollista kuulua yksityiseen työttömyyskassaan eli ns. Loimaan kassaan, mutta sinne kuuluvat eivät yleensä ole ay-liikkeen jäseniä. Kotamäen ehdotus on oikeudenmukainen ja kannatettava.
 
Hyvää viikonloppua toivottaen!
 
Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.