Arvoisa lukija,
Tällä viikolla on puhuttanut erityisesti Postin lakko, joka alkaa jo näkyä kansalaisten arjessa. Eilen oli suuren salin keskustelussa kansalaisaloite avohakkuiden kiertämisestä. Lisäksi tällä viikolla keskusteltiin eduskunnassa aktiivimallin leikkurin poistosta ja eläkeputkesta. Näistä aiheista tässä viestissä. Ensi viikolla on oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjettien käsittely. Ensi viikon viesti keskittyy Kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, joka julkaistaan tiistaina ja keskustelu asiasta käydään eduskunnassa keskiviikkona.
JOKAINEN LAKKOPÄIVÄ SYÖ POSTILTA TULEVIAKIN TÖITÄ
Postin lakko oli odotettavissa, koska osapuolten tavoitteet ovat niin kaukana toisistaan ja kirjepostin jatkuva väheneminen vaikuttaa Postin toimintaedellytyksiin. Yhtälö ei ole helppo. Kilpailussa pärjääminen edellyttäisi työn tuottavuuden nousua ja ymmärrettävästi työntekijät eivät ole valmiita tinkimään kuukausipalkoistaan. Lisäksi kilpailijat käyttävät toisenlaisia työehtosopimuksia, mikä edelleen vaikeuttaa tilannetta.
Molemmin puolin pöytää on kuitenkin kova paine saada ratkaisu nopeasti. Jokainen lakkopäivä merkitsee sitä, että siirtyminen pois kirjelaskujen käytöstä sähköisiin laskuihin kiihtyy ja osa tavaran välittäjistä siirtyy pysyvästi käyttämään kilpailijoiden palveluita. Mitä pidempään lakko kestää, sitä vähemmän on työtä jäljellä.
Demareille postilakko on erittäin kiusallinen. He johtavat maan hallitusta, omistajaohjausta ja suurinta osaa niistä liitoista, jotka ovat lakossa tai tukilakossa. Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero on selvästi kipuillut asiassa ja kiinnittänyt lähinnä huomiota vuokratyövoiman käyttöön lakon aikana.
AVOHAKKUIDEN KIELTO EI OLE JÄRKEVÄÄ
Eduskunta käsitteli torstai-iltana kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin avohakkuiden kieltämistä valtion mailla. Keskustelussa avohakkuukieltoa puolsivat vain Vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat. Selväksi tuli, että avohakkuukiellolla olisi erityisesti pohjoisen metsissä kielteisiä vaikutuksia talouteen, työllisyyteen ja todennäköisesti myös ympäristöön.
Suomen metsiin on metsänhoitotoimenpiteillä saatu viimeisen 50 vuoden aikana miljardi kuutiota puuta lisää, joten metsien hoito on ollut tuloksellista. Avohakkuita puoltaa mm. se, että kylvämällä ja istuttamalla jalostettuja taimia saadaan jopa 20 prosentin lisäkasvu. Tuholaisriski on myös jatkuvan kasvun menetelmässä suurempi kuin avohakkuissa, koska hakkuutöitä tehdään useasti. Kansalaisaloitteessa ehdotettu jatkuvan kasvatuksen menetelmä soveltuu joihinkin metsälöihin, mutta avohakkuiden täyskielto rajaisi liikaa järkevää metsänkäyttöä. On hyvin todennäköistä, että kansalaisaloite ei tule menemään läpi. Hyvä niin.
AKTIIVIMALLIN LEIKKURI HISTORIAAN – ELÄKEPUTKEN IKÄRAJA NOUSEE VUODELLA
Hallitus toi vielä vuoden lopulla kaksi työttömyysturvaa koskevaa esitystä. Paljon puhuttu aktiivimallin leikkuri poistuu. VATTin selvityksen mukaan aktiivimallin aikana ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevien henkilöiden työttömyysaika lyheni. Todennäköisesti siis aktiivimallin kannustinelementti toimi tässä ryhmässä. Tätä on kuitenkin mahdoton täysin varmasti sanoa, koska samaan aikaan työllisyystilanne ylipäätään oli hyvä ja työpaikkoja paljon tarjolla.
Aktiivimalli selvästi lisäsi työvoimapalveluiden käyttöä. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla vaikutukset olivat vähäisempiä, mutta lyhytaikainen työnteko jonkin verran lisääntyi. Johtopäätöksenä voisi todeta, että työttömyysturvan kannustinmekanismi toimii erityisesti ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien joukossa, mikä puoltaa työttömyysturvan porrastamista. Pitkäaikaistyöttömien osalta keskeistä sen sijaan on henkilökohtainen palvelu ja räätälöity kuntoutus, koska matka avoimille työmarkkinoille on pitkä.
Hallitus esittää työmarkkinajärjestöjen esityksen pohjalta, että ns. eläkeputken ikärajan nostamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuonna 1961 syntyneiden osalta eläkeputken ikäraja nousee 61 vuodesta 62 vuoteen. Eläkeputki tarkoittaa, että tuon ylärajan ylittävän henkilön jäädessä työttömäksi hän käytännössä saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa eläkkeelle siirtymiseensä asti, vaikka onkin muodollisesti työmarkkinoiden käytettävissä.
Eläkeputken ikärajan nostolla on työllisyysvaikutuksia. Ne on arvioitu olevan vuoden 2023 tasolla 4000-5000 henkilötyövuotta. Vaikutus olisi yli tuplasti enemmän, jos eläkeputkesta luovuttaisiin kokonaan.
Hyvää viikonloppua!
- Tänään sormet ja varpaat ristiin Huuhkajien puolesta, jotta vihdoinkin ensimmäinen arvokisapaikka saavutetaan!!
