Arvoisa lukija,
tällä viikolla on saatu sekä hyviä että huonoja uutisia. Googlen 13 miljardin investointi Haminaan, Vaalaan, Kajaaniin ja Muhokselle sekä yhteistyö Fortumiin kanssa poikii hyvää koko Suomelle. Googlen suurinvestoinnin ja muiden isojen investointien myötä rakennusalan työttömyys voi hyvinkin nopeasti kääntyä työvoimapulaksi. Esimerkiksi Kotkassa on rakenteilla valtava akkumateriaalitehdas, minkä rakentamiseen on osallistunut tuhansia suomalaisia ja sekin on vasta ison hankkeen ensimmäinen vaihe, mutta silti jo yli 800 miljoonan investointi. Kävin siellä tutustumassa tällä viikolla.
Kaikkineen Suomen teollisuudella menee tällä hetkellä erittäin hyvin. Teollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi heinäkuussa 2026 jopa 68 % edellisestä vuodesta. Kaikkein voimakkainta kasvu on nyt metalliteollisuudessa, missä se oli peräti 94 %. Alaa vetävät ylöspäin meriklusteri sekä puolustus- ja kaivannaisteollisuus. Myös kemian teollisuus sekä paperi- ja kartonkituotteet pääsivät plussalle, vaikka siellä kasvu jäi yksinumeroisiin lukuihin.
Eduskunnan kyselytunnilla huolestutti yhtenä asiana korkea bensan ja dieselin hinta. Taustalla on USA:n ja Iranin taistelu Hormuzin salmen hallinasta, mikä on nostanut öljyn hinnan yli 100 dollariin barrelilta. Valtionvarainministeri Riikka Purra vastasi kyselytunnilla opposition kysymyksiin polttoaineiden hinnoista. Purran vastaus oli, että hallitus voi ja tekee täsmätoimia. Näitä ovat ammattidieselin käyttöönotto, mistä tulee eduskuntaan esitys syksyllä, sekä polttoaineverotuksen keventäminen. Jo aiemmin hallitus on lieventänyt jakeluvelvoitetta. Nämä ovat täsmätoimia, joilla voidaan hieman lieventää maailman markkinoiden vaikutusta. Polttoaineiden hinnan hilaaminen valtion toimin kohtuulliselle tasolle olisi kuitenkin miljardiluokan juttu, mikä ei ole taloudellisesti mahdollista. Ratkaisevaa on siis se mitä maailmanmarkkinoilla tapahtuu ja siihen Suomi ei voi vaikuttaa.
KOULUTUSPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAKSI SIJOITUKSEN PARANTAMINEN PISA-TULOKSISSA
Uusimmat PISA-tutkimustulokset ovat olleet järkyttävää luettavaa. Suomalaisnuoren lukutaito on heikentynyt ja sinnikkyys on tutkittujen maiden heikointa tasoa. Naapurimme Viro sen sijaan porskuttaa Euroopan kärjessä ja pitkälti juuri niillä opetusmetodeilla ja koulutuksen arvostamisella, millä Suomi menestyi 2000-luvun alussa. Nyt onkin otettava lusikka kauniiseen käteen ja arvioitava kriittisesti uudistuksia, joiden aikana oppimistulokset ovat heikentyneet.
Suomen putoaminen PISA-tuloksissa on niin raju, että arvovaltainen The Economist -lehti nosti Suomen koulutuspolitiikan kopioimisen yhdeksi syyksi myös monien muiden eurooppalaisten oppimistuloksien heikkenemiseen. Suomesta nimittäin haettiin aikoinaan paljon oppia ja ilmeisesti ne opit eivät kuitenkaan olleet oikeita. The Economist vertailee esimerkiksi Englantia ja Skotlantia. Englanti jatkaa perinteisemmällä opetustavalla ja saavuttaa parempia tuloksia kuin Skotlanti, joka on Suomen tapaan vähentänyt kokeita, tehnyt pienten lasten koulutuksesta enemmän ”leikkipohjaista” ja luottaa enemmän oppilaiden itseoppimiseen.
Suomessa on jo pitkään käyty keskustelua siitä ovatko inkluusio, suuremmat opiskelutilat ja yhteiset luokat sekä itseoppimisen lisääntyminen olleet askeleita oikeaan suuntaan. Monet koulutusalan tutkijat ovat vahvasti puolustaneet tehtyjä uudistuksia, vaikka oppimistulokset ovat heikentyneet koko ajan. Näyttää siltä, että koulutuspolitiikkaa on ohjannut enemmän ideologia kuin tulostaulu. Nyt onkin aika muuttaa tavoiteasetantaa ja toteuttaa uudistuksia, joiden tulokset näkyvät tulostaululla.
Nyt saadut tulokset ovat keväältä 2025. Tuloksissa eivät siis vielä näy Orpon hallituksen tekemät keskeiset uudistukset, kuten kännykkäkielto, mikä tähtää koulujen työrauhan parantamiseen ja osaamistakuu, mikä tarkoittaa vaatimustason nostamiseen. Orpon hallitus on myös lisännyt perusopetuksen rahoitusta. Toki toiseen suuntaan vaikuttavat valtionosuuksien leikkaukset. Resurssit eivät kuitenkaan ole ratkaiseva asia, koska Viro menee kirkkaasti ohi pienemmin resurssein.
Hyvin keskeinen asia on motivaatio. Jos virolainen oppilas tekee läksyjä kaksi tuntia päivässä ja suomalainen puoli tuntia, niin ei ole ihme, että tasoeroja syntyy. Virossa on myös vahva usko siihen, että koulutuksen avulla ihminen pääsee eteenpäin ja siksi sekä oppilaat että heidän vanhempansa näkevät oppimisen tärkeänä. Koulutus on tie menestykseen myös Suomessa. Akateemisesti koulutettujen työttömyys on edelleen selvästi pienempää kuin muiden.
Akateeminenkaan koulutus ei enää takaa automaattisesti hyvää työpaikkaa, vaan kilpailu kiristyy globaalisti akateemisten osaajien kesken. Kun tähän vielä lisätään tekoälyn vaikutus, niin sitä suuremmalla syyllä pitää osata asioita, joita vain harvat osaavat ja joille on kysyntää. Kun kilpailu eri maiden kansalaisten välillä monissa työtehtävissä kiristyy, niin vain parhaat pärjäävät. Logiikka on aivan sama kuin urheilussa ja urheilussa eivät koskaan ole pärjänneet ne, joilla ei ole intohimoa tekemiseen ja sinnikkyyttä puurtaa eteenpäin myös vaikealla hetkellä. Asenne ratkaisee paljon ja siinä on nyt suomalaisilla petraamista.
Suomen heikentyneistä PISA-tuloksia on yritetty erityisesti sosiaalisessa mediassa laittaa lisääntyneen maahanmuuton syyksi. Tämä on kuitenkin liian helppo selitys. Toki on totta, että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on lisääntynyt ja heidän joukossaan on keskimääräistä enemmän heikosti pärjääviä, vaikka on toki hyviäkin. PISA-tutkimukseen osallistuneista 93 % oli kantasuomalaisia ja tulokset heikkenivät niilläkin yläkouluilla, joissa ei edes ole maahanmuuttajia. Heikentyneet oppimistulokset ovat siten koko kansakunnan ongelma.
Aikoinaan Suomi oli koulutuksen mallimaa, jonka PISA-tutkimustuloksia ihailtiin ja meidän koulutusmalliamme haluttiin kopioida. Nyt meille naureskellaan ja oppia haetaan Virosta. Jos jääkiekkojoukkue on vaihtanut pelitapaansa ja menestystä ei tule, niin se uudistaa pelitapaansa. Sama pitää tehdä koulutuspolitiikassa. Tulostaulu ei valehtele. Tässä tapauksessa toimintatavan muuttaminen ei pitäisi olla vaikeaa. Kun katsotaan sinne 20 vuoden takaisin huippuvuosiin ja sovelletaan sieltä parhaita käytäntöjä nykyaikaan. Lisäksi tarvitaan se perisuomalainen asenne takaisin, että jokainen sukupolvi pyrkii kouluttamaan omat lapsensa itseään pidemmälle.
Hyvää viikonloppua!
Arto
Ps. Tsemppiä Veljeksille Tampereen EM-kilpailuihin, siellä ollaan koko viikonloppu. Seuraamisvinkki sunnuntaille, Ruotsissa on todella mielenkiintoiset vaalit.
