Arvoisa lukija,
Eduskunnan kevätkausi päättyi tänään merkittävään päätökseen. Suomi päätti irtaantua jalkaväkimiinojen käytön kieltävästä Ottawan sopimuksesta äänin 157-18. Eduskunnan tahtotila oli siis hyvin selkeä. Vastaan äänestivät Vasemmistoliiton edustajat ja osa Vihreistä. Kaikki paikalla olleet demarit äänestivät Ottawan sopimuksesta irtaantumisen puolesta, mutta poissa äänestyksestä oli useita demareita.
Jalkaväkimiinat ovat merkittävä puolustuksellinen ase tässä turvallisuustilanteessa Suomelle, jolla on pitkä itäraja Venäjän kanssa. Myös monet muut Venäjän läntiset naapurit, kuten Baltian maat ja Puola ovat irtaantumassa Ottawan sopimuksesta. Eduskunnassa käyttämäni puheenvuoroa asiasta löytyy täältä https://www.youtube.com/watch?v=7RMHjG64hIk&pp=ygUMYXJ0byBzYXRvbmVu
VELKAJARRU – ENNUSTETTAVUUTTA PÄÄTÖKSENTEKOON, AVOIMUUTTA VAALEIHIN
Pääministeri Petteri Orpo ja valtionvarainministeri Riikka Purra ovat käynnistäneet kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa keskustelut yli vaalikausien ulottuvasta vastuullisesta julkisen talouden hoidosta. Asia nousee esille Euroopan Unionin finanssipoliittisten sääntöjen vuoksi, sekä Suomen huolestuttavan velkaantumiskehityksen vuoksi. Näillä näkymin valtion velka on nousemassa jopa yli 90 prosenttiin BKT:sta.
Ylivaalikautisten talouslinjausten tekemistä yhteisesti ovat aiemmin ehdottaneet presidentti Sauli Niinistö ja Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Asiaa ovat pitäneet esillä jo aiemmin myös pääministeri Petteri Orpo ja valtionvarainministeri Riikka Purra. Myös oppositiosta, erityisesti Keskustan suunnalta, on käytetty puheenvuoroja yhteisten ratkaisujen löytämiseksi julkiseen talouteen. Nyt vastuuta on tarjolla myös oppositiolle, jos on halukkuutta siihen tarttua.
Monissa maissa on käytössä velkajarru. Ruotsissa velkajarru iskee jo siinä vaiheessa, kun velkataso ylittää 35 % BKT:sta. Ruotsi ja Tanska ovat Suomelle hyviä verrokkimaita ja siellä velantaso on onnistuttu pitämään siis 30-40 % tasolla BKT:sta. EU:n suositusraja on 60 %, senkin Suomi ylittää jo reippaasti. On selvää, että nyt tarvitaan pelisäännöt useita hallituskausia eteenpäin, jotta velkaantuminen pysyy hallinnassa. Lisäpaineen julkiseen talouteen tuovat väestön ikääntymisen myötä kasvavat terveysmenot ja puolustusmenojen väistämätön kasvu.
Velkajarrussa on ennen kaikkea kyse luotettavasta ja ennustettavasta julkisen talouden hoitamisesta, mikä näkyy myös lainoittajien suuntaan. Suomella on maine asiansa hoitavana maana, mikä edelleen pitää Suomen luottoluokituksen velan kasvusta huolimatta kohtuullisena. Asiaa on toki auttanut myös se, että Orpon hallitus on tehnyt paljon julkista taloutta vahvistavia säästötoimia, sekä kilpailukykyä vahvistavia rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoihin ja sosiaaliturvaan. Näihin uudistuksiin markkinoilla luotetaan ja monet niistä ovat sekä IMF:n, että valtionvarainministeriön virkamiesten suosittamia.
Velkajarrussa on kuitenkin kyse myös politiikan avoimuudesta suhteessa äänestäjiin. Kun velkajarru määrittelee liikkumavaran, niin jokainen poliittinen puolue joutuu ennen eduskuntavaaleja kertomaan omat arvovalintansa. Jatkossa ei enää voi luvata samaan aikaan parempia palveluita, keveämpää verotusta ja suurempia sosiaalietuuksia, kun asiat on kunkin puolueen laitettava tärkeysjärjestykseen. Ideaan sisältyy se, että jo hallitusohjelmaneuvotteluvaiheessa riippumaton Talouspolitiikan arviointineuvosto määrittelee ne taloudelliset reunaehdot, missä uuden hallituksen on pysyttävä.
Velkajarru ei estä puolueiden välistä ideologista taistelua, kuten ei pidäkään. Edelleen voi vaaleissa luvata yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta jatkossa pitää myös kertoa miten sen rahoittaa. Tähän asti monien oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit ovat olleet sellaista höttöä, että ne eivät kestä kriittistä tarkastelua.
Jos velkajarru tulee, niin asetelma muuttuu. Arvovalintoja joudutaan oikeasti tekemään, kun piikki velkaantumiseen ei ole enää auki. Se on myös demokratian voitto, koska silloin äänestäjä pääsee aidosti vertailemaan erilaisia vaihtoehtoja, kun talouspopulismilla ei voi hämätä äänestäjää.
Ennen kaikkea velkajarru on kuitenkin kansalaisille vakuutus siitä, että jokainen hallitus velvoitetaan hoitamaan maan asioita taloudellisten realiteettien puitteissa ja siten toimimaan vastuullisesti. Se on todella iso asia ja iso muutos aiempaan. Niitäkin hallituksia on nimittäin aiemmin ollut, jotka eivät ole kyenneet laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen eli menoja on lisätty, mutta säästöjä ei juuri ole tehty.
VIIKKOVIESTI JÄÄ TAUOLLE – HYVÄÄ JUHANNUSTA
Eduskunta jää nyt siis istuntotauolle ja samoin Viikkoviesti jää tauolle. Palataan asiaan elokuussa, kun tulevan vuoden budjettia aletaan valmistella.
Hyvää juhannusta ja hyvää kesää!
Arto
