|
5.11.2021

Arto Satosen viikkoviesti – Helsinki lähetti väärän signaalin

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla eduskunta on ollut syksyn istuntotauolla. Poliittista keskustelua on toki silti käyty varsinkin Glasgow’n ilmastokokouksen ympärillä, jossa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö piti erinomaisen puheen suomalaisen metsänhoidon puolesta. Ilmastonmuutosta ratkaistaessa suomalainen tapa hoitaa ja hyödyntää metsiä on todellakin osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Kotimaassa on kohistu Helsingin kaupungin linjauksesta, jonka mukaan lihaa ja tavallista maitoa ei enää vieraille tarjota. Palaan tähän outoon linjaukseen viestini lopussa.

Aluksi kuitenkin omia kokemuksia kuluneelta viikolta. Olen käyttänyt eduskunnan vapaan viikon benchmarkkaamiseen Tanskan ja Norjan kakkoskaupungeissa eli Aarhusissa ja Bergenissä. Molemmat muistuttavat Tamperetta ja kun vaikutusalue huomioidaan, niin ne muistuttavat myös Pirkanmaata. Ovat toki joissakin asioissa meitä edellä ja juuri sitä tietoa hakemaan lähdinkin yhdessä Business Tampereen Harri Airaksisen ja avustajani Noora Kallin kanssa.

Aarhus on 350 000 asukkaan kaupunki Keski-Jyllannissa, jonka vaikutusalue on miljoona asukasta. Aarhusissa on erittäin iso ja laadukas yliopisto, sekä Tanskan suurin satama. Koko kaupunki on rakentunut näiden kahden ympärille ja se näkyy kaikkialla. Menestystä on saatu myös yrityspuolella. Aarhusissa on mm. Bestsellerin ja Arlan pääkonttorit ja innovaatiokeskukset. Aarhus on myös erittäin vahva ICT-alalla ja yliopistollinen sairaala on Kööpenhaminan sairaalan ohella Tanskan merkittävin. Aarhus on myös erittäin tunnettu kulttuurikaupunki, joka on tehnyt kulttuuriin mittavia satsauksia. Kaupungin sisäistä joukkoliikennettä on kehitetty Tampereen tapaan rakentamalla pikaraitiotie.

Bergen on 280 000 asukkaan kaupunki ja Länsi-Norjan keskus, jonka vaikutusalue on myös miljoonan ihmisen luokkaa. Bergenissä on myös iso monialainen yliopisto ja esimerkiksi Norjan johtava kauppatieteellinen yliopisto. Lisäksi kaikenlainen mereen liittyvä tutkimus on huipputasoa. Merkittävin tulonlähde on tietenkin öljy ja kala on myös isossa roolissa. Bergenin mediaklusteri on hyvin vahva ja erinomainen esimerkki julkisen (NRK, Norjan YLE) ja yksityisen sektorin (TV 2, Bergen Tidende) yhteistyöstä, johon on saatu mukaan myös isoja kansainvälisiä yrityksiä paikallisten toimijoiden lisäksi.

Bergenin lentokenttä on erittäin suuri ja sieltä oli ennen Koronaa lentoja viikoittain 70 kohteeseen. Myös Bergenissä on käytössä pikaraitiotie, joka laajenee koko ajan.

Aarhus ja Bergen ovat siis jonkin verran Tamperetta isompia ja taloudellisesti vahvempia. On kuitenkin hyvä tutkia niiden toimintatapoja ja ottaa oppia. Tampere ja Pirkanmaa on Suomessa kasvanut selväksi kakkoseksi pk-seudun jälkeen, joten Suomesta sopivaa benchmarkkauskohdetta ei enää löydy. Pohjoismaiset yhteiskunnat ovat myös niin samanlaisia keskenään, että usein haasteet ja mahdollisuudet ovat yhteiset ja juuri siksi niitä voi hyvin verrata toisiinsa ja ottaa oppia.

HELSINKI LÄHETTI VÄÄRÄN SIGNAALIN

Helsingin kaupungin päätös poistaa liha ja tavallinen maito vieraiden tarjoilulistalta on saanut aikaan närkästyksen suuressa osassa Suomea. Helsinki toki otti itsekin jo hieman takaisin, koska tehdyt ratkaisut eivät kuulemma koskekaan pormestarien tarjoamia tilaisuuksia. Maaseutu ehti kuitenkin jo nousta takajaloilleen ja ihan aiheesta.

Suomalainen maatalous on hyvin tiukassa tilanteessa. Huonon sadon myötä maataloustulo putoaa tänä vuonna mahdollisesti jopa viidenneksen. Samaan aikaan tuotantopanosten ja energian hinnat ovat nousseet. Ruuan hinta tulee mahdollisesti nousemaan tulevana vuonna, mutta tällä hetkellä tuottajan saama hinta ei vastaa tuotantopanoksien hintakehitystä. Maatalouden kannattavuus on siis hyvin heikko.

Samaan aikaan maatalous on nostettu tikun nokkaan ympäristöasioissa. Hyvin vähälle huomiolle on jäänyt se, että eläinyksikköä ja tuotantomääriä kohden ympäristörasitus on pienentynyt merkittävästi ja samalla eläinten hyvinvointia on parannettu. Investoinnit ja modernisointi vievät eteenpäin sekä ympäristöasioita, että eettisiä tuotantomenetelmiä. On kuitenkin selvää, että jos maatalous ei ole kannattavaa, niin se ei kykene myöskään investoimaan ympäristöystävällisempään tuotantoon.

Maanviljelijät ja koko elintarvikeketju työskentelee tällä hetkellä kovan paineen alla. Helpotusta on haettu viennistä. Uusi vientikanavia on pyritty avaamaan sen jälkeen, kun vienti itärajan yli tyssäsi Venäjän asettamiin vastapakotteisiin. Kiina on yksi potentiaalinen markkina-alue suomalaiselle lihalle ja maitotuotteille.

On täysin ymmärrettävää, että vaikeuksissa olevilla tiloilla Helsingin päätös olla tarjoamatta kotimaista lihaa ja maitoa, koetaan märän rätin heitoksi päin naamaa. Asioita olisi myös hyvä suhteuttaa. Niin kauan, kun Helsinki lämmittää kivihiilellä, niin sitä tuskin pidetään missään päin maailmaa ekologisena edelläkävijänä, riippumatta siitä mitä se vierailleen ruokapöydässä tarjoaa.

Suomalaiselle elintarvikeviennille on kuitenkin paha takaisku, jos tieto Helsingin päätöksestä leviää maailmalle. Muille on vaikeaa myydä sellaista tuotetta, jota ei itsekään suositella käytettäväksi. Kyse ei ole pienestä asiasta. Koko elintarvikeketju työllistää Suomessa lähes 300 000 ihmistä. Heistä suuri osa on mukana liha- tai maidontuotantoketjussa. Helsingin kaupungin virkamiehet olivat asiassa ajattelemattomia ja lähettivät täysin väärän signaalin.

Hyvää viikonloppua toivottaen

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.