Arvoisa lukija,
Viime aikoina kaikki huomio on keskittynyt Trumpin puheisiin, Ukrainan tilanteeseen ja muutoksiin koko Euroopan turvallisuusympäristössä. Näihin aiheisiin tulen myös tässä viestissä ja arvioin myös ensi sunnuntaina järjestettäviä Saksan parlamenttivaaleja, jotka ovat juuri nyt erittäin tärkeät koko Euroopalle.
Aloitetaan kuitenkin ensin kotimaan asioista. Eilen saatiin hyviä uutisia Bulevardilta, kun valtakunnansovittelija ilmoitti, että Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen työehtosopimuksesta. Jos molempien osapuolien hallitukset hyväksyvät neuvottelutuloksen huomenna, niin saadaan merkittävä päänavaus tälle työmarkkinakierrokselle.
Neuvottelutuloksen yksityiskohdat ovat tässä vaiheessa vain neuvottelijoiden tiedossa. Joka tapauksessa palkansaajien ostovoima tulee korotusten myötä vahvistumaan, koska inflaatio on jo prosentin nurkilla ja korotkin ovat tulleet alaspäin. Palkankorotukset tukevat ostovoimaa ja siten kotimaista kysyntää, mikä on hyvä asia myös pienille palvelualan yrityksille.
Työnantajien kannalta olennaista taas on, että palkankorotukset eivät ole niin suuria, että ne syövät viennin kilpailukykyä vaikeassa geopoliittisessa tilanteessa. Näiden vastakkaisten intressien yhteensovittaminen on vienyt aikaa neuvottelijoita, mutta on tärkeää, että neuvottelutulos on saavutettu. Ja tässä maailman ajassa on erittäin tärkeää, että ne asiat kyetään ratkaisemaan, jotka ovat suomalaisten omissa käsissä.
EUROOPPA – KATSE PALLOON
Trumpin puheiden myötä USA:n suhtautuminen Ukrainan tilanteeseen ja Venäjään on merkittävästi muuttunut Bidenin kaudesta. Euroopan ei kannata nyt käyttää aikaansa Trumpin tai Vancen puheiden taivasteluun. Katse on suunnattava Ukrainan välittömään tukeen ja Euroopan oman puolustuksen vahvistamiseen.
Eurooppa on 500 miljoonan asukkaan maanosa, jolla on valtava talous. Se kykenee halutessaan puolustautumaan 140 miljoonan ihmisen Venäjän uhkaa vastaan, kun se toimii yhtenäisesti ja satsaa puolustukseen. Suomen omaa ja eurooppalaista puolustusta on vahvistettava pikaisesti, vaikka USA ei olekaan vetäytymässä Natosta ja myös Suomen ja USA:n välinen DCA-sopimus on voimassa. On kuitenkin selvää, että Euroopan on otettava isompi rooli omasta puolustuksestaan.
Tanska näyttää mallia. Se ilmoitti jo 7 miljardin euron lisäpanostuksista puolustukseen. Siitä sai omansa myös Tampereen Sukkamestarit, joka tekee miljoonilla euroilla sukkia Tanskan armeijalle. Tämä esimerkki osoittaa, että panostaminen puolustukseen tuo työtä suomalaisille yrityksille. Monet puolustusteollisuuden yritykset ovatkin jo saaneet kauppoja Euroopan liittolaismaista ja tämä on vasta alkua.
Pääministeri Petteri Orpo on vaatinut Euroopan Neuvostoa koolle päättämään 50 miljardin euron sotilaallisen tuen paketista Ukrainalle. Se tarvitaan välittömänä apuna, jotta Ukraina pääsee rauhanneuvotteluihin vahvemmista lähtökohdista.
SAKSAN VAALIT – SAAKO EUROOPPA UUDEN JOHTAJAN?
Ensi sunnuntaina järjestettävät Saksan parlamenttivaalit ovat tämän vuoden tärkeimmät vaalit maailmassa. Erityisen tärkeät ne ovat Euroopalle. Saksan hallitus hajosi toimintakyvyttömänä ja maassa ajauduttiin ennenaikaisiin vaaleihin. Galluppien mukaan Kokoomuksen veljespuolueen CDU/CSU:n kannatus on yli 30 prosenttia ja Friedrich Merzistä on tulossa uusi liittokansleri.
Vaalien jännitys ei liitykään niiden voittajaan, vaan parlamentin voimasuhteisiin ja hallituksen muodostamiseen. Gallupeissa toisena on yli 20 prosentin kannatuksella äärioikeistolainen AFD, jonka kanssa mikään puolue ei halua tehdä yhteistyötä. Äärivasemmalla on kaksi kilpailevaa puoluetta, jotka taistelevat pääsystä 5 prosentin äänikynnyksen yläpuolelle. Myös niiden ottaminen hallitukseen lienee mahdotonta. Äärioikeistoa ja äärivasemmistoa yhdistää Venäjä-myönteisyys ja Ukrainan tuen vastustus. Jos ne saisivat yhdessä kolmanneksen määrävähemmistön, niin se ajaisi Saksan päätöksenteon ongelmiin. Tämä ei kuitenkaan ole todennäköistä.
CDU/CSU:n potentiaalisia hallituskumppaneita ovat SPD, Vihreät ja FDP. Liberaalipuolue FDP olisi näistä luontevin kumppani, mutta sillä on vaikeuksia päästä äänikynnyksen yli ja missään tapauksessa se ei yksin riitä kumppaniksi. Vihreät olisi hyvä kumppani Ukraina-politiikassa, mutta sen kanssa Merzin on vaikea sovittaa yhteen näkemyksiä energiapolitiikassa. Päällimmäiseksi vaihtoehdoksi jäänee siten suuri koalitio eli CDU/CSU:n ja SPD:n liitto, joka hallitsi Merkelin aikana. Tämäkään vaihtoehto ei ole helppo, kun demarit joutuvat siihen yhteistyöhön vaalitappion kärsineenä.
Saksan ja Euroopan kannalta olennaista on kuitenkin se, että Saksaan muodostuu toimintakykyinen hallitus ja Saksa saa johtajan, joka ottaa merkittävän roolin myös Euroopan päätöksenteossa. Friedrich Merz vaikuttaa siihen rooliin oikealta henkilöltä.
Hyvää viikonloppua!
Arto
