| Arvoisa lukija,
Tämän viikon viesti keskittyy kansainvälisiin asioihin. Euroopan johtajat Angela Merkeliä myöden olivat koolla EPP:n kokouksessa Helsingissä tekemässä poliittisia linjauksia ja valintoja tulevia eurovaaleissa silmällä pitäen. USA:ssa puolestaan käytiin erittäin mielenkiintoiset välivaalit, joiden vaikutukset heijastuvat seuraavaan kahteen vuoteen. Näistä aiheista tämän viikon viestissä. |
STUBB OLI HYVÄ HAASTAJA – WEBER NOUSI PÄÄEHDOKKAAKSI
Kokoomus sai järjestettäväkseen EPP kongressin, joka ensimmäistä kertaa pidettiin Pohjoismaissa. Osanottajajoukko oli erittäin kattava. Mukana oli useita valtion päämiehiä Angela Merkelistä alkaen, monien maiden avainministereitä, oppositiojohtajia, Komission ylintä johtoa, sekä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäseniä. Suomessa ei ole ETYK kokouksen jälkeen ollut yhtä laajaa joukkoa eurooppalaisia huippujohtajia yhtä aikaa paikalla.
Kokouspaikalla huomio kiinnittyi erityisesti EPP:n komission puheenjohtajaehdokkaan eli ns. Spitzen-kandidaatin valintaan. Alex Stubb teki viiden viikon kampanjan ja antoi kunnon haasteen EPP parlamenttiryhmän saksalaiselle puheenjohtajalle Manfred Weberille. Ennakkosuosikki piti kuitenkin pintansa selkein luvuin 492-127.
Alex Stubbin näkyvä kampanjointi sai paljon huomiota ympäri Eurooppaa ja myös vaalien tulos kertoo siitä, että pienen maan edustajalle tuli tukea laajasti. Weber lupasi heti tuloksen selvittyä ottaa Stubbin mukaan kampanjointiin. Euroopalle ja Suomelle olisi eduksi, että Alex Stubb saisi tulevalla eurovaalikaudella merkittävän tehtävän.
Manfred Weber antoi itsestään kongressissa erittäin hyvän kuvan. Huonoksi esiintyjäksi leimattu Weber osoittautuikin tosi paikan tullen maailmanluokan puhujaksi, joka taitavasti yhdisti omat elämänkokemuksensa Euroopan kehittämiseen kansalaisten hyväksi ja sai tunteikkaalla puheella kaikki mukaansa.
Oma käsitykseni on, että Euroopalla on mahdollisuus saada Manfred Weberistä hyvä johtaja. Hän on tavallinen kaveri Baijerista, joka ei ole unohtanut juuriaan, eikä kristillisiä arvojaan. Weber ei tee numeroa itsestään, mutta laittaa itsensä peliin yhteisten asioiden puolesta. Hänet on opittu tuntemaan Euroopan parlamentissa taitavana neuvottelijana ja osaavana ryhmänjohtajana. Weber ei ole karismaattinen tähti, mutta sen sijaan tarkka arkielämän havainnoitsija, jolla on käsitys siitä mitä tavalliset ihmiset Euroopan unionilta haluavat.
TRUMP JA KAHDEN PUOLUEEN HALLINTO – UHKA VAI MAHDOLLISUUS?
USA:n vaalit päättyivät jälleen epäselvään tulokseen. Demokraatit voittivat äänten enemmistön ja edustajainhuoneen, mikä antaa heille mahdollisuuden asettaa suitset Trumpille monissa asioissa. USA:n perustuslain idea vallan tasapainottumisesta toteutui jälleen, kun oppositio voitti välivaaleissa edustajainhuoneen. Näin on käynyt lähes aina. Ihmiset haluavat siis tasapainottaa presidentinvaltaa. Erityisesti tämä näkyi näissä vaaleissa, joissa suuri osa demokraateista äänesti nimenomaan Trumpia vastaan ja suurin osa republikaaneista nimenomaan Trumpin puolesta.
Republikaanit lisäsivät kuitenkin enemmistöön senaatissa, mikä oli merkittävä voitto Trumpille. Merkittävää oli myös se, että näissäkin vaaleissa republikaanit voittivat presidentinvaalit usein ratkaisseet Floridan ja Ohion. Jos nyt olisi valittu presidenttiä, niin tulos olisi todennäköisesti ollut sama kuin kaksi vuotta sitten. Demokraatit olisivat voittaneet äänet, mutta republikaanit voittaneet valitsijamiehet ja Trump presidenttiyden.
Sekin näyttää varmalta, että seuraavatkin presidentinvaalit tullaan ratkaisemaan keski-lännen ns. ruostevyöhykkeellä. Näillä perinteisillä demokraattialueilla Hillary Clinton voitti vain Illinoissa ja Minnesotassa. Nämä alueet menivät demokraateille nytkin. Ratkaisevaa kuitenkin on, pystyykö Trump jatkossakin voittamaan muut keskilännen osavaltiot. Juuri ruostevyöhyke on hyötynyt Trumpin talous,- kauppa ja ympäristöpolitiikasta. Jos hyvä taloustilanne kestää vuoden 2020 vaaleihin asti, niin Trump saattaa saada seuraavat neljä vuotta presidenttinä. Tämä tuntuu Euroopasta katsottuna hyvin erikoiselta, mutta on välivaalien tulosten perusteella täysin mahdollista.
Näiden vaalien jälkeen USA on jälleen kerran aikaisempaa jakautuneempi. Sosiaaliset ja alueelliset erot ovat erittäin suuret, samoin jännitteet etnisten ryhmien välillä. Näissä vaaleissa demokraatit saivat selvän enemmistön koulutettujen, naisten, nuorten ja vähemmistöjen äänistä. Republikaanit puolestaan ovat suvereeneja valkoisten miesten, työväestön ja maanviljelijöiden äänissä.
Jakautunut enemmistö kongressissa antaa periaatteessa mahdollisuuden yli puoluerajojen kantavaan yhteistyöhön ja siten ristiriitoja vähentävään politiikkaan. Tähän asti Trumpin linja on kuitenkin ollut kärjistää ristiriitoja puolueiden ja kansalaisryhmien välillä ja demokraatit ovat vastanneet samalla mitalla. Jos kärjistäminen edelleen jatkuu, niin se ei ole hyväksi Yhdysvalloille, eikä maailmalle.
Viikonlopputerveisin,
Arto
