Arvoisa lukija,
tällä viikolla eduskunnan kyselytunti keskittyi Iranin sodan ja erityisesti Hormuzin salmen sulkemisen vaikutuksiin öljyn ja kaasun hintoihin. Jos sota jatkuu ja liikenne Hormuzin salmella ei palaudu normaaliksi, niin vaikutukset öljyn hinnan nousun myötä kotitalouksille ja elinkeinoelämälle ovat merkittävät myös Suomessa. Juuri tällä hetkellä menossa on odottava vaihe. USA on pidättäytynyt iskuista Iranin energiantuotantolaitoksiin ja hakee asiaan ratkaisua neuvotellen, mutta samanaikaisesti USA myös vahvistaa omia joukkojaan Lähi-Idässä. Virallinen Iran on kieltänyt neuvotteluita edes käytävän.
Lähiviikot tulevat näyttämään mihin suuntaan konflikti etenee ja mitkä ovat vaikutukset Suomeen. Maan hallitus seuraa tilannetta tarkasti ja tekee huhtikuun kehysriihessä tarvittaessa päätöksiä. Kansalaisten ostovoiman ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää. Valtio on kuitenkin puun ja kuoren välissä, koska velkaantuminen on pidettävä kurissa. Mahdollisten toimenpiteiden pitää siis olla täsmätoimia, joilla tehokkaasti autetaan juuri niitä, jotka ovat öljyn hinnan noususta kärsineet. Marinin hallituksen aikainen sähkötuki on huono esimerkki veronmaksajien rahankäytöstä, koska suuri osa valui niille, jotka olisivat ilman tukeakin sähkölaskustaan selvinneet.
Eduskunnalle annettiin tällä viikolla elintarvikemarkkinalain uudistus, mikä on keskusteluttanut paljon. Tässä viestissä kerron mitä se tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita.
ELINTARVIKEMARKKINALAIN TAVOITE ON TOIMIVA RUOKAKETJU
Suomalaiset haluavat syödä kotimaista ruokaa. Ruoan korkea kotimaisuusaste on tärkeää myös huoltovarmuuden kannalta. Keski-Euroopasta katsottuna Suomi on saari ja tosi paikan tullen meidän on kyettävä takaamaan suomalaisille ruoka omasta maasta. Tämä on mahdollista vain, jos kaikki ruokaketjun osat viljelijästä kauppaan asti pärjäävät. Huoltovarmuuden takaa vain se, että myös normaaliaikana ruoan tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa.
Viime vaalikauden lopulla istunut parlamentaarinen työryhmä päätyi yksimielisesti tekemään esityksiä, joilla elintarvikeketjun tasapainoa viedään oikeudenmukaisempaa suuntaan ja alkutuottajan asemaa parannetaan. Viime aikoina kannattavuusongelma on koskenut erityisesti viljatiloja. Tilanne uhkaa pahentua edelleen, jos Lähi-Idän kriisi johtaa lannoitteiden ja polttoaineiden hinnan merkittävään nousuun. Jos tuotantopanosten hinta nousee lopputuotteen hintaa enemmän, niin kannattavuuskriisi pahenee.
Ruoan hinta on noussut korona-ajan ja Ukrainan sodan myötä. Tämä on saanut yhä useamman kuluttajan valitsemaan ostoskoriinsa halvempia tuotteita. Kaupassa punalippuisten tuotteiden kysyntä on kasvanut. Myös ns. Private Label -tuotteet eli kaupan omat merkit ovat nostaneet osuuttaan. Kuluttaja haluaa kotimaista, mutta myös edullista.
Suomessa kauppa on keskittynyttä, mutta silti kilpailtua. Elintarvikemarkkinalain uudistaminen ei tule rajoittamaan kaupan omia merkkejä, eikä niin pidäkään tehdä. Ne ovat olennainen osa kaupan tarjontaa ja monille elintarviketeollisuuden yritykselle tärkeitä sekä kuluttajille mieleisiä. Kaupan on kuitenkin myös huomioitava tavarantoimittajien edut. Kauppa ei siis saa suosia omia tuotemerkkejään heikommassa asemassa olevien tavarantoimittajien kustannuksella. Hallituksen esitys kieltää myös kohtuuttomat sopimusehdot, kuten esimerkiksi reseptiikan yksityiskohtien vaatimisen.
Suomessa nyt toteutettavan säätelyn tapaista lainsäädäntöä on tehty mm. Espanjassa. On hyvin tärkeää varmistaa, että lakiin tehtävät muutokset eivät johda ulkomaisten tavarantoimittajien osuuden kasvuun tai ruuan hinnan nousuun. Uudistuksen onnistumista on siten seurattava tarkoin.
Alkutuotannon kannattavuuden parantamiseksi on edistettävä tehokkaasti myös vientiä. Joillekin tuotteille on viennistä saatavissa selvästi paremmat hinnat, mikä parantaa koko toimialan kannattavuutta. Suomen ruokaviennin arvo oli n. 2,3 miljardia euroa vuonna 2024, mutta ruokatuonnin arvo on yli tuplasti suurempi. Tämän eron tasapainottaminen on tärkeää huoltovarmuudenkin näkökulmasta.
PIRKANMAAN KOKOOMUKSEN EHDOKKAANA PUOLUEVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAKSI
Pirkanmaan Kokoomuksen pyynnöstä olen lupautunut ehdokkaaksi puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Puoluevaltuuston puheenjohtaja valitaan Jyväskylän puoluekokouksessa kesäkuun alussa.
Puoluevaltuusto on puoluekokousten välissä Kokoomuksen korkein päättävä elin. Puoluevaltuuston jäsenet ovat keskeisiä kokoomusvaikuttajia omalla alueellaan ja kentän viestin tuojia. Puoluevaltuuston puheenjohtajan tehtävänä on toimia linkkinä kentän ja puoluejohdon välillä.
Olen toiminut kansanedustajana yli 20 vuotta ja sitä ennen puoluevaltuuston jäsenenä. Olen valmis antamaan panokseni puolueen käyttöön nyt, kun aika on poikkeuksellisen haastava. Epävarmassa maailman tilanteessa Kokoomusta tarvitaan isänmaan peräsimessä. Lähdetään yhdessä tekemään vaalivoittoa vuodelle 2027!
Hyvää viikonloppua ja hyvää pääsiäisen aikaa!
Arto
