Arvoisa lukija,
Tämän viikon viesti keskittyy Brexitiin. Johtamassani suuressa valiokunnassa vieraili EU-maiden Brexit pääneuvottelija komissaari Michel Barnier, joka kertoi tämänhetkisestä neuvottelutilanteesta ja esitteli mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Alla oleva teksti on omaa analyysiäni tilanteesta.
Pehmeä Brexit vai kova Brexit?
Tässä asiassa on kyse siitä, saavutetaanko Iso-Britannian eroamisesta Euroopan unionista neuvottelutulos, vai tapahtuuko ero Ilman sopimusta. Jälkimmäinen vaihtoehto tulisi hyvin kalliiksi molemmille osapuolille, koska 44 vuoden yhteiselon aikana Iso-Britannian talous ja poliittinen järjestelmä on kietoutunut yhteen Euroopan unionin kanssa. Iso-Britanniassa asuu myös suuri joukko Euroopan unionin kansalaisia ja brittejä puolestaan asuu paljon EU-maissa. Jos sopimukseen ei päästä, molempien asema jää epäselväksi.
Alustavissa neuvotteluissa kansalaisten oikeuksiin on jo löydetty ratkaisu, joka turvaa esimerkiksi nykyisin Iso-Britanniassa asuvien suomalaisten oikeudet. Neuvotteluissa on myös kyetty sopimaan Brexitin taloudellisista ehdoista ja Iso-Britannian lähdön siirtymäajasta, mikä kestäisi maaliskuusta 2019, vuoden 2020 loppuun asti. Siirtymäaika on tarpeen, jotta molemmin puolin ehditään sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Neuvottelut ovat edelleen kesken siitä, miten riitojen ratkaisu hoidetaan ja mikä on Euroopan tuomioistuimien rooli.
Vaikein kesken oleva asia on Pohjois-Irlannin tilanne ja siihen liittyen Irlannin ja Iso-Britannian välinen tuleva suhde. EU haluaa turvata Pohjois-Irlannin tuotteiden pääsyn Euroopan unionin markkinoille, mutta Britannia ei voi hyväksyä tulliliittoa yhdelle osalle maataan, koska silloin Pohjois-Irlanti olisi eri asemassa muun Britannian kanssa. Oma ongelmansa on alueen asukkaiden haluama joustava liikkuminen Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä, mikä edellyttää erityisjärjestelyjä. Merkittävää on myös rajakaupan sujuvuus. Esimerkiksi Irlannin laaja maataloussektori elää pitkälti viennistä Iso-Britanniaan.
Mikä on Iso-Britannian asema EU eron jälkeen?
Tämän kysymyksen osalta neuvottelut ovat vasta alussa. Ongelmana on se, että Iso-Britannia on jo naulannut kiinni tiukkoja kantoja asian suhteen. Yhtenä vaihtoehtona esillä on ollut Norjan malli. Norja on mukana sisämarkkinoilla, mutta myös maksaa EU budjettiin rahaa. Norja lisäksi noudattaa suurelta osin EU lainsäädäntöä, vaikka ei olekaan päättämässä siitä. Norjan työmarkkinat ovat myös avoimia Euroopan unionin kansalaisille. Iso-Britannia on kuitenkin linjannut tämän vaihtoehdon pois ja Mayn hallitus ei kannata myöskään tulliliittoa Euroopan unionin kanssa.
Mahdolliseksi vaihtoehdoksi on jäämässä Kanadan vapaakauppasopimukseen kaltainen järjestely, joka ei kuitenkaan ole Iso-Britannian näkökulmasta riittävä. Iso-Britannia haluaisi osallistua esimerkiksi EU:n tutkimusyhteistyöhön, jossa se on tällä hetkellä 2,5 miljardin euron verran nettosaajana. Iso- Britannia haluaa myös erityisjärjestelyn, jolla Lontoon Cityn eli Euroopan suurimman finanssikeskuksen asema turvataan. Jos jonkinlaiseen vapaakauppasopimukseen päästään niin se edellyttää sopimuksen ratifioimista kaikissa EU maissa, mistä myöskin voi tulla hankalaa.
Mitä briteille on jäämässä käteen?
Tällä hetkellä on jo selvää, että EU:sta eroamisen vaikutukset tulevat olemaan Britannialle taloudellisesti negatiiviset, vaikka se onkin ollut suuri nettomaksaja. Jääminen sisämarkkinoiden ulkopuolelle tulee vaikuttamaan merkittävästi Britannian bruttokansantuotteeseen ja yritysten sijoittumiseen. Vaarana on, että Iso- Britannia yrittää lisätä houkuttelevuuttaan yritysten silmissä alentamalla voimakkaasti yhteisöveroa. Tämä johtaisi eurooppalaiseen verokilpailuun, jossa lopulta häviäisivät kaikki maat.
Brexit kampanjoinnissa erittäin paljon käytetty argumentti oli, että EU:lle maksettava nettosumma voidaan jatkossa käyttää brittien oman terveydenhoidon hyväksi. Tällaista rahaa ei ole missään, koska pienenevän talouskasvun myötä briteillä on ylipäätään vähemmän rahaa käytettävissä oleviin palveluihin. Vientiteollisuudesta eläville ja Brexitin puolesta vahvasti äänestäneille Pohjois-Englannin teollisuuskaupungeille Brexit ilman toimivaa vapaakauppasopimusta olisi katastrofi, koska se ajaisi monen tehtaan ja työpaikat muille maille. Brexit saattoi ollakin äänestys, jossa moni tosi asiassa äänesti itsensä työttömäksi.
Vaikutukset Suomelle?
Iso-Britannia on ollut Suomelle tärkeä kumppani EU:n päätöksenteossa, koska usein olemme olleet EU:n sisäisissä väännöissä samalla puolella. Menetämme siis merkittävän kumppanin.
Suomen viennistä 53% menee EU 27- maihin ja 6% Iso-Britanniaan. Sisämarkkinat ovat siis ratkaisevasti tärkeämmät, mutta myös Iso-Britannian markkinat ovat meille tärkeät. Erityisen tärkeät ne ovat perinteisesti olleet metsäteollisuudelle. Toimiva vapaakauppasopimus olisi siten Suomen edun mukainen.
Erityiskysymys on lentoliikenneyhteistyö. Helsinki-Vantaan kenttä on eurooppalaisesti mittava Aasian lentoliikenteen välittäjä, Lontoo puolestaan Amerikan liikenteen välittäjä. Helsingin ja Lontoon välillä on paljon keskinäistä liikennettä. Itse asiassa Lontooseen lentää päivittäin Helsingistä matkustajia enemmän kuin mihinkään muuhun kohteeseen. Sujuvan lentoliikenteen takaaminen Helsingin ja Lontoon välillä on siten Suomen erityisintressi neuvotteluissa.
Viikonlopputerveisin,
Arto
- Pirkanmaalaisen palloilun kultainen kevät on alullaan. Peukut pystyyn mestaruuksia ja mitaleita tavoitteleville Tapparalle, VaLePalle, Classicin joukkueille, Nokian KRP:lle, Ilveksen naisten jääkiekkojoukkueelle, LP Kangasalan naisten lentopallojoukkueelle ja BC Nokian ja Tampereen Pyrinnön koripalloilijoille!
