Arvoisa lukija,
tällä viikolla on ilahduttu siitä, että merkit Suomen talouden kääntymisestä kasvuun ovat vahvat. Positiivista viestiä tulee sekä viennin suurtilauksista, että kotimaisen kulutuksen kasvusta. Työllisyyden osalta käänne toki tapahtuu viiveellä. Normaalisti talouden kasvu alkaa näkyä työllisyydessä reilun puolen vuoden kuluttua. Tällä hetkellä ennuste onkin, että työttömyyden kova ydin eli pitkäaikaistyöttömyys kääntyy laskuun kesän jälkeen.
Viikon puheenaihe on ollut suvivirsi. Tuntuu, että tämä keskustelu menee vuosi vuodelta hullumpaan suuntaan. Suvivirsi on soinut suomalaisissa kouluissa iät ja ajat ja tulee soida koulujen päättäjäisissä jatkossakin. On myös erikoista, jos itsestään selvästä asiasta pitää vanhemmille erikseen ilmoittaa. Eduskunnassa on halua ratkaista tämä asia jopa lakimuutoksella, jos mikään muu ei auta. Suomalaisista perinteistä tulee pitää kiinni. Se on tärkeä osa kulttuuriamme.
Huomenna valmistuvat uudet ylioppilaat, ammattiin valmistuvat ja monilla muillakin on koulujen päätös. Onnittelut kaikille valmistuneille ja hyvää kesää lukuvuoden päättäneille oppilaille ja opettajille. Teillä on aika siirtyä kesälaitumelle ja se tapahtuu ihan oikeaan aikaan. Puheet koulujen lomien siirtelystä ovat myös turhia. Suomen talouden nousuun on olemassa ihan muut lääkkeet. Kouluissa opetus pitää järjestää siten, että se on oppimisen kannalta järkevintä. Opettajien laaja näkemys on, että nykyinen malli toimii parhaiten ja arviota on syytä kunnioittaa.
Tässä viestissä otan kantaa myös tällä viikolla heränneeseen keskusteluun toimeentulotukiasiakkaiden velvoitteesta ilmoittautua työnhakijoiksi. Siitä seuraavaksi.
AKTIVOINTI VAATII TOIMIVAA PALVELUPROSESSIA
Viime aikoina on puhuttu voimaan tulleesta lakimuutoksesta, joka velvoittaa pitkään työmarkkinatuella olleet henkilöt hakeutumaan työnhakijoiksi, jotta heidän tukitasonsa säilyy. Kuntien TE-palvelut ovatkin lähestyneet 30 000 henkilöä, joita tämä asia koskee. Lakia valmisteltaessa TEM arvioi uudistuksen tuovan TE-palveluille 16 500 uutta työnhakijaa. Arvio perustuu siihen, että kaikki eivät ilmoittaudu työnhakijoiksi.
Mistä tässä asiassa oikeasti on kysymys? Tausta on se, että Suomeen on vuosikymmenten aikana syntynyt järjestelmä, jossa on ollut mahdollista jäädä vuosikausiksi työmarkkinatuelle ja toimeentulotuelle ilman, että on edes työnhakija. Kun kyseessä ei ole työnhakija, niin hän ei ole näkynyt myöskään työttömyysluvuissa. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on siis saanut säännöllisesti Kelan kautta tukia ilman, että he olisivat edes hakeneet työtä. He eivät myöskään ole eläkeläisiä, koska heillä ei ole perustetta eläkkeen saamiseen.
Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen yhdistelmästä on siis tosiasiassa tullut kansalaispalkka, mille ihminen on voinut jämähtää vuosikausiksi. Tämä käytäntö on täysin erilainen kuin muissa Pohjoismaissa, joissa sosiaaliturvan varassa elävä ihminen on palveluiden ja velvoitteiden piirissä. Suomalaiseksi käytännöksi oli siis muodostunut järjestelmä, jossa ihmiselle taataan niukka toimeentulo tukien kautta ja kukaan ei edes kysy mitä sinulle kuuluu.
Orpon hallitus vihdoin tarttui tähän asiaan. Nyt siis täysien tukien saamiseksi on ilmoittauduttava TE-palveluihin työnhakijaksi, jolloin henkilön tilanne kartoitetaan. TE-palveluille tämä merkitsee lisää asiakkaita ja myös työttömyysluvut nousevat. Olennaista kuitenkin on se, että ihmisten tilanne käydään yksilöllisesti läpi. Yksien paikka on eläkkeellä, toisista on vielä työelämään esimerkiksi kuntoutuksen kautta ja kolmannet tarvitsevat päivitystä ammattitaitoon.
Tällä viikolla uutisissa on paljon puhuttu siitä, että nämä toimeentulotuella työnhakijoiksi hakeutuvat muodostavat TE-palveluille haasteellisen asiakasjoukon, jota työllisyyspalvelut eivät kykene kuin rajallisesti auttamaan. Tämä on totta, koska suuri osa tarvitsee myös terveyspalveluja. Uudistuksen onnistumisen kannalta onkin tärkeää, että nämä uudet työnhakijat pääsevät tarvittaessa nopeasti terveystarkastuksiin ja kuntoutukseen.
Yksi mahdollisuus vauhdittaa tätä olisi se, että sakkomaksujärjestelmää uudistettaisiin. Nyt kunta joutuu maksamaan valtioille niistä työttömistä, jotka eivät työllisty, eivät pääse tutkintoon johtavaan koulutukseen tai eivät pääse eläkkeelle. Sakkomaksuista osa olisi syytä ohjata hyvinvointialueille, jos ne eivät kykene riittävän nopeasti arvioimaan työnhakijoiden terveystilannetta. Tämä kannustaisi hyvinvointialueita panostamaan työttömien terveystarkastuksiin, mikä on olennainen osa työllistymisprosessia.
Hyvin harva ihminen on onnellinen, jos yhteiskunnan apu rajoittuu minimitoimeentulon turvaamiseen. Riski syrjäytyä on todellinen. Sen vuoksi on aivan oikein, että ihmisiä ei jätetä oman onnensa nojaa, vaan ohjataan palveluiden piiriin. Pitkäaikaisten toimeentulotukiasiakkaiden ohjaaminen TE-palveluiden asiakkaiksi on siten oikein, mutta sen hyödyt saadaan vasta sitten, kun palveluprosessit toimivat ja kunkin työnhakijan tilanne voidaan käydä läpi henkilökohtaisesti. Yhteistyö TE-palvelujen ja hyvinvointialueiden välillä on saatava toimimaan kitkattomasti, jotta ihmisiä voidaan oikeasti auttaa eteenpäin.
Hyvää valmistujaisviikonloppua toivottaen!
Arto
