Arvoisa lukija,
Tämä viesti käsittelee Afganistanin tilannetta ja Suomen eduskunnan parasta aikaa käynnissä olevaa päätöksentekoa suojajoukon lähettämisestä.
USA:n joukkojen vetäytymisen jälkeen talibaanit saivat valtaosan Afganistanista haltuunsa hyvin nopeasti. Kabul on talibanien hallinnassa lukuun ottamatta lentokenttää ja sen lähiympäristöä, joka on USA:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden hallinnassa. Evakuointi maasta tapahtuu tällä hetkellä nimenomaan Kabulin kentän kautta. Se on siten sananmukaisesti ainoa henkireikä ulos Afganistanista.
Suomen tavoitteena on evakuoida Afganistanissa edelleen olevat Suomen kansalaiset, pysyvästi Suomessa asuvat ja Suomelle Afganistanissa töitä tehneet afgaanit puolisoineen ja lapsineen. Tähän mennessä Suomi on onnistunut evakuoimaan 49 henkilöä. Nyt lähetettävän suojajoukon tehtävänä on toimia lentokentällä ja lentokentän läheisyydessä nimenomaan avustamassa niiden ihmisten evaluointia, joita Suomi on päättänyt Afganistanista tuoda. Norja ja Tanska käyttävät samantyylistä toimintatapaa.
Tilanne Kabulin kentällä on hyvin vaikea, koska Afganistanissa on paljon väkeä, jotka pyrkivät ulos maasta pelätessään talibanien kostoa. Erityisessä vaarassa ovat ulkomaalaisille työskennelleet henkilöt. Tähän ryhmään kuuluvien naisten asema on kaikkein vaikein. Suojajoukko on ehdottoman tarpeellinen evakuoinnin käytännön järjestelyissä, jotta Suomi saa niitä ihmisiä ulos maasta, joita haluamme auttaa.
Nyt on tehtävä se mitä voidaan ja mahdollisimman nopeasti. Suojajoukko on valmiina lähtemään sen jälkeen, kun päätöksenteko Suomessa on loppuun suoritettu. Tässä operaatiossa tunneillakin on merkitystä, siksi asia on päätettävä nopeasti. Ulkoasianvaliokunnassa toimivana olen päätöksenteon ytimessä mukana. Valiokunta kokoontuu välittömästi lähetekeskustelun jälkeen tekemään selonteosta mietinnön ja toivottavasti viimeistään tänään illalla eduskunta jo tekee lopullisen päätöksen suojajoukkojen lähettämisestä.
On täysin selvää, että Afganistan-operaation tilinpäätökselle on annettava aikansa. Se aika ei ole nyt, mutta perusteellisen analyysin aika on myöhemmin. Kaikki länsimaat joutuvat arvioimaan mitä olisi voitu tehdä toisin ja olisiko toisenlainen lopputulos ollut mahdollista saavuttaa? Samalla Euroopassa joudutaan varmasti myös miettimään oman turvallisuuspolitiikan vahvistamista, kun USA selvästi presidentin vaihtumisesta huolimatta pienentää rooliaan maailmanpoliisina. Mitä se merkitsee Euroopalle?
On myös turha kuvitella, että Afganistan häviäisi edes Suomen eduskunnan agendalta. Kaikki ovat varmasti huolissaan siitä mitä Afganistanissa tapahtuu. Syntyykö kostotoimien aalto, saavatko tytöt enää käydä koulua ja kunnioittaako talibaanihallinto lainkaan ihmisoikeuksia? On selvää, että jäljet 20 vuoden takaa edellisen talibaanihallinnon ajalta pelottavat. Afganistan on ottamassa pitkiä askeleita taaksepäin, ehkä jopa kivikauteen asti. Afganistanissa on edelleen myös sisällissodan vaara, koska ymmärrettävästi kaikki eivät halua joutua talibanien hallinnon alle.
Onko edessä mittava pakolaisaalto Afganistanista muualle maailmaan vai sallivatko talibaanit edes maasta ulos haluavien afgaanien lähdön? Tähän kysymykseen on vielä ennenaikaista vastata ja sen vuoksi myös keskustelu mahdollisesta Suomen pakolaiskiintiön nostamisesta on ennenaikaista.
Hyvin todennäköistä kuitenkin on, että vallanvaihto Afganistanissa tulee aiheuttamaan ongelmia, jotka heijastuvat Suomeen asti. Edellisen talibanhallinnon aikana Afganistan oli terroristien suojapaikka ja merkittävä huumekaupan keskus. Jo nyt vankiloista on vapautettu huomattava määrä ISIS-terroristeja ja talibanhallinto tuskin kykenee estämään Isiksen toimimista Afganistanista käsin, vaikka haluaisikin. USA:n tekemä päätös vetäytymisestä saattaa siten vielä käydä kalliiksi, vaikka USA:n turhautuminen afgaanien korruptoituneen hallinnon saavutuksiin ja pitkälti ilman taisteluita antautuneen Afganistanin armeijan pönkittämiseen valtavilla dollarimäärillä on sekin tavallaan ymmärrettävää.
Loppuviimeksi maailma on yksi paikka, jossa me kaikki elämme. Viime kädessä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja siksi Afganistanin osalta länsimailla on valittavanaan vain huonoja vaihtoehtoja. Ei kuitenkaan kannata unohtaa sitä, että lännen 20 vuotinen läsnäolo Afganistanissa mahdollisti ihmisarvoisen elämän monille afgaaneille ja erityisesti edisti naisten oikeuksia koulutukseen ja työelämässä toimimiseen. Jos talibaani tässä suhteessa jälleen kääntää kelloa taaksepäin, niin se on valtava kohtalo kymmenille miljoonille afgaaneille ja siten tappio koko ihmiskunnalle.
Arto Satonen
