Arvoisa lukija,
Aion juhlia itsenäisyyttä hyvin perinteiseen tapaan käymällä Jumalanpalveluksessa Tyrvään kirkossa ja laskemassa seppeleen sankarihaudoille, sekä osallistumalla Sastamalan kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlaan Vammalan lukiolla, sekä tietenkin linnanjuhliin illalla.
Tämän viikon viestissä on asiaa uunituoreista eduskunnan tekemistä budjettilisäyksistä, sekä alkuviikon Brysselin matkasta, jossa olin tapaamassa monia keskeisiä eurooppalaisia vaikuttajia kokoomuslaisesta EPP perheestä. Kahdenkeskiset keskustelut Euroopan komission puheenjohtajaehdokkaan Manfred Weberin ja maatalouskomissaari Phil Hoganin kanssa ovat ensiarvoisen tärkeitä paikkoja tuoda esille Suomelle tärkeitä EU-asioita.
URJALAAN RIISTA-AITAA 11,5 km – SORIN SIRKUKSELLE 155 000 €
Eduskunta teki kaikkineen 60 miljoonan euron lisäykset vuoden 2019 budjettiin. Näillä ns. joulurahoilla kyetään paikkaamaan monia yksittäisiä tärkeitä kohtia.
Pirkanmaalle hyviä budjettiuutisia tuli moneen asiaan. 9-tielle Urjalan kohdalle rakennettavaan riista-aitaan myönnettiin 220 000 euroa, joilla kyetään rakentamaan vaarallisimmille hirvieläinalueille 11,5 km riista-aitaa. Tämä on jatkoa jo aiemmin tehdyille päätöksille, joilla on myönnetty rahaa valtatien 12 riista-aitoihin välille Tampere-Sastamala ja 9-tielle Loimaan kohdalle.
Sorin sirkuksen tärkeä toiminta on ollut uhattuna pienentyneen rahoituksen johdosta. Nyt myönnetty 155 000 euroa vuodelle 2019 tulee siis erittäin tärkeään tarpeeseen ja auttaa toiminnan vakiinnuttamisessa. Sorin sirkus tekee erittäin arvokasta työtä nuorten ja lasten parissa. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet olivat muutenkin tänä vuonna painopistealueena. Valtakunnallisesti kerhotoimintaan myönnettiin kolme miljoonaa euroa ja vähävaraisten lasten liikuntamahdollisuuksien lisäämiseen miljoona euroa. Miljoona euroa yhteensä tuli lisärahaa myös nuorten työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön.
Pirkanmaalaisista hankkeista rahaa saivat myös Ikaalisten Sata-Häme Soi-festivaalin kehittäminen ja Sastamalan Syke-yrityspuiston kehittäminen. Merkittävän valtioapulisäyksen sai myös kylätoiminta, jolle lisättiin 600 000 euroa. Tämä helpottaa valtakunnallisen toiminnan ylläpitämistä, joka siten auttaa kylätoimijoita arjessa.
BRYSSELISSÄ SUOMEN ASIALLA
Tämän viikon maanantain ja tiistain istuin kahdenkeskisissä tapaamisissa Brysselissä. Suuren valiokunnan puheenjohtajana olin esittelemässä Suomen puheenjohtajakauden tavoitteita, näkemyksiämme EU:n tulevaan budjettiin ja maatalousuudistukseen, sekä keskustelemassa isoista ajankohtaisista asioista, kuten Brexitistä, kauppapolitiikasta ja Eurooppaan kohdistuvista haasteista ja uhista.
Tapaamisista arvokkain oli kahdenvälinen keskustelu Komission saksalaisen puheenjohtajaehdokkaan Manfred Weberin kanssa. EPP on hyvin todennäköisesti suurin puolue myös seuraavassa europarlamentissa ja Weber on siten hyvin vahva ehdokas uudeksi komission puheenjohtajaksi. Jo tässä vaiheessa on tärkeää pitää yllä keskusteluyhteyttä, jota varmasti tullaan tarvitsemaan Suomen puheenjohtajakaudella.
Manfred Weber on maltillinen, laaja-alainen ja näkemyksellinen eurooppalainen johtaja, jolle konservatiiviset arvot ovat tärkeitä. Häntä on helppo tukea vaaleissa.
Irlantilainen maatalouskomissaari Phil Hogan tuntee Suomen maatalouden tilanteen erittäin hyvin ja monessa tärkeässä asiassa, kuten tuotantoon sidottujen tukien jatkossa, olemme saaneet häneltä tukea. Meillä on kuitenkin edelleen isoja haasteita tulevalla budjettikaudella erityisesti maaseudun kehittämiseen liittyvien rahojen vähenemisen osalta. CAP-uudistuksessa ongelmallisin on pohjaesityksessä mainittu 60 000 euron tukikatto, joka kohtelisi epäreilusti erityisesti laajentuneita ja investoin tiloja. Tukikatto ohjaisi edelleen tuotannon siirtymistä etelästä pohjoiseen, mikä ei ole kokonaisuuden kannalta järkevää.
Tulevista EU:n rahoituskehyksistä suuri valiokunta antoi linjaratkaisun juuri tänään. Suomi hakee lisärahoitusta maaseudun kehittämiseen, jotta voimme edesauttaa maatalouden kannattavuutta ja kehittää ympäristöystävällistä toimintatapaa. Näistä rahoista on suoraan riippuvainen myös Suomen nettomaksuasema, koska nykyisellä tukikaudella 2/3 osaa kaikista Suomeen tulleista EU rahoista on kohdistunut maatalouteen tai maaseudun kehittämiseen. EU budjetin tasapainottamiseksi Suomi on valmis hakemaan säästöjä muista kohteista, vaikka kannatamme sellaisia uusia yhteistyömuotoja, joilla saadaan yhdessä tekemällä lisäarvoa. Hyvä esimerkki tästä on pysyvän eurooppalaisen puolustusrahaston perustaminen, sekä koulutus- ja tutkimusyhteistyön vahvistaminen.
Hyvää itsenäisyyspäivää toivottaen!
Arto
