Kemira
|
30.3.2023
Minna Etu-Seppälä on tamperelainen työmarkkinajohtaja. Hän edustaa Kemianteollisuuden yrityksiä työelämän kysymyksissä ja vastaa 19 työehtosopimuksen neuvotteluista alalle.

Yritysten luomia työpaikkoja tarvitaan enemmän kuin kipeästi seuraavan hallituksen aikana

Eduskuntavaaleihin on vajaa viikko. Vaalitentit ja keskustelut tulevan eduskunnan sekä hallituksen haasteista käyvät kuumana. Julkinen velka ja sen taittaminen, työllisyys ja sote-palvelut lienevät kuumimmat keskustelun aiheet. Kuinka moni vielä muistaa hallituskauden alun keskustelun päätösperäisistä työpaikoista? Viesti oli, hallitus tekee päätökset, jotka johtavat työpaikkoihin. Tämä herätti jo heti alkumetreillä ihmetystä varsinkin yksityisellä sektorilla, jota itse Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtajana edustan.  Miten tämä oli tarkoitettu toteutettavan? Sittemmin myös hallituksen toimien työllisyysvaikutusten tarkastelu muuttui laihoista tuloksista johtuen VM:n tarkoista laskelmista pehmeämpiin.

Työllisyys kasvoi nykyisen hallituksen aikana osin hallituksen toimin, osin kiitos talouskasvun ja edellisen Sipilän hallituksen.  Ollen tällä hetkellä noin 74 % luokkaa. Tehdyt työtunnit eivät kuitenkaan maassa ole kasvaneet sitten vuoden 2019 jälkeen. Huolestuttavinta oli, että hallituksen toimien ansiosta kasvu tapahtui valtaosin julkisella sektorilla, julkisella rahoituksella. Tämä tarkoitti sitä, että nykyisen hallituksen tavoite julkisen talouden vahvistamisesta jäi vain utuiseksi haaveeksi. Varsinaiset työelämän rakenteelliset uudistukset, joilla työllisyyttä olisi voitu kasvattaa julkista taloutta vahvistaen jäivät 7 perustetusta työllisyystyöryhmästä huolimatta piippuun lukuun ottamatta työttömyyseläkeputken poistoa. Siinäkin työllisyysvaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä. Työelämän joustavoittaminen mm. paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kasvattaen jymähti Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmään 4 vuodeksi. Tähän lopputulokseen eivät auta selitykset koronapandemiasta tai Ukrainan sodasta.

Tulevan eduskunnan ja hallituksen soisi kiinnittävän erityishuomion yksityisen sektorin yrityskenttään, mikäli aikoo julkista taloutta tasapainottaa ja kasvattaa eri puolueiden vaaliohjelmien mukaan työllisyyttä 80 %:iin. Se tarkoittaa, että toimintaympäristön pitäisi olla houkutteleva ja mahdollistaa kilpailukykyinen yritystoiminta, jotta yritykset pitävät toimintansa Suomessa ja haluavat tänne myös investoida. Tuleva eduskunta ja hallitus voi työelämän toimintaympäristön osalta vaikuttaa siten että yritykset ovat kilpailukykyisiä ja työllisyyttä voidaan kasvattaa esimerkiksi näillä toimilla:

  • Työlainsäädännön jäykkyyksiä ei lisätä vaan joustavoitetaan, esimerkiksi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisäämällä.
  • Työrauhajärjestelmän uudistetaan. Lainsäädäntö, joka on vuodelta 1946, on korkea aika päivittää. Lakoilla yrityksille luodaan mainehaittaa ja se vaikuttaa myös kansainvälisiin arvioihin Suomesta vakaana toimintaympäristönä. Tämä osaltaan heijastuu sitten myös yritysten asiakkuuksiin. Mikään työmarkkinajärjestelmä ei ole toimiva, jos sen erityispiirre on laittomat lakot tai tiettyjen kriittisten ryhmien mahdollisuus pysäyttää lakoilla yhteiskunta tai aiheuttaa massiiviset vahingot.
  • Osaavaa työvoimaa on saatavilla – osaavan työvoiman tarve ei lepää pelkästään korkeakoulutettujen varassa. Suomalainen yrityselämä tarvitsee sekä ammatillisen koulutuksen käyneitä että korkeakoulutettuja.  Kemianteollisuudessa myös tulevaisuudessa noin puolet työvoimasta on ammatillisen koulutuksen käyneitä. Työperäinen maahanmuuttokaan ei ole vastaus kaikkeen, toisin kuin vaalikeskusteluissa annetaan ymmärtää. Riittävät resurssit oppilaitoksiin ja panostukset koulutuksen laatuun sekä yritysyhteistyöhön luovat myös edellytykset osaavan työvoiman saamiseksi tulevaisuudessa. Oppisopimusmallin käyttöä myös nuorten kouluttamiseen tulee merkittävästi kasvattaa Saksan mallin mukaisesti.
  • Investoinnit edellyttävät myös osaavaa työvoimaa – sähköautojen määrän kasvun myötä akkuteollisuus tulee kasvamaan Suomessa tai muualla. Akkuteollisuudessa on valtava potentiaali investoinneille Suomessa, se edellyttää kuitenkin osaajia. Tämä vaatii joustavuutta koulutuksen rakentamisessa alalle, jossa ei ole olemassa olevaa koulutusta. Tähän yksi ratkaisu on myöntää oppilaitoksille mahdollisilla investointialueilla lupia antaa englanninkielistä tekniikan alan ammatillista koulutusta. Valitettavasti lupia myöntävä Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM haraa vastaan, osin ideologisista syistä. Pelisilmä pettää investointimahdollisuuksien ja uusien työpaikkojen suhteen. Näin kävi viimeksi Vaasassa https://ilkkapohjalainen.fi/uutiset/surkea-takaisku-ministeri%C3%B6-tyrm%C3%A4si-vaasan-englanninkielisen-akkukoulutuksen-ylijohtaja-eik%C3%B6-vaasassa-tarvitse-suomea-asumiseen Tähän meillä ei ole varaa.
  • Työnteon tulee kannattaa aina – Suomessa on tällä hetkellä yhteensä noin 360 000 henkilöä työttömänä (mukana luvussa myös palkkatuella, työvoimakoulutuksissa ja erilaisissa työvoimapalveluissa olevat) ja 140 000 henkilöä eivät hae tai tee töitä, eivätkä ole myöskään koulutuksessa. Nämä ryhmät ovat yhteiskunnan tukien piirissä. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja oli helmikuussa 2023 noin 200 000.  Tämän yhtälön ratkaiseminen edellyttää rakenteellisia toimia, joita ei voi lykätä hamaan tulevaisuuteen tai tuleville hallituksille. Täällä voi myös piillä potentiaalia eri alojen työvoimapulaan, joka pitää saada käyttöön.

Toivon tulevalle eduskunnalle ja hallitukselle rohkeutta uudistaa Suomea myös työelämän kysymyksissä.

Arto on työelämän saralla eduskunnan parhaimpia osaajia. Pitkäaikainen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen on nähnyt niin työmarkkinajärjestelmän kuin työlainsäädännön muutoksen eri vaiheet. Artolla osaaminen ja rohkeus riittää myös uudistamiseen, jota työelämässä tarvitaan nyt. Artolle toivotan tsemppiä vaalien loppurutistukseen!

Minna Etu-Seppälä

Työmarkkinajohtaja

Kemianteollisuus ry

Kemianteollisuus ry edustaa noin 400 yritystä. Kemianteollisuuden yritysten osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaranviennistä on noin viidennes. Kemianteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti yhteensä noin 100 000 suomalaista.