Matti-Helin
|
22.3.2023
Matti Helin on tamperelainen sosiaali- ja järjestötyön kehittäjä ja kouluttaja. Hän toimii järjestöjohtajana yleishyödyllisessä sosiaalialan TampereMissio ry:ssä.

Pienelläkin sote-investoinnilla on mahdollisuus saavuttaa isoja hyötyjä

Valtiovarainministeriön ennusteessa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset tulevat Suomessa kasvamaan lähivuosina noin miljardilla eurolla vuodessa. Sote tarvitsee lisää rahaa, kun väestö ikääntyy. Samaan aikaan Suomen taloustilanne on heikentynyt mm. pandemian ja epävakaan maailmantilanteen seurausten vuoksi.

Soten kustannusten kasvua tulee hillitä, mutta sen ei tule tapahtua palvelujen vaikuttavuutta heikentämällä tai estämällä ihmisten pääsyä tarvitsemaansa hoitoon. Erilaiset hoito- ja leipäjonot ovat merkkejä yhteiskunnasta, jossa ihmiset eivät saa tarvitsemaansa apua.

Ei ole ihme, että kyselyissä suomalaisten usko hyvinvointivaltion tulevaisuuteen on horjumassa.

Yhtälö on kieltämättä vaikea, mutta ei mahdoton. Selvää on, että millään yksittäisellä toimella ongelmaa ei voida ratkaista. Ainoa kestävä tapa ratkaista kasvava sotevelka on tarttua systemaattisesti ennaltaehkäisyyn. Useimmat jonot ovat purettavissa ajattelutapaa muuttamalla.

TampereMissio toteuttaa Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa Tampereen kaupungin palkitsemaa Linja 20 -hanketta. Etsimme yhteiskunnan palvelujen, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria ja toteutamme heidän kanssaan noin vuoden intensiivisen yksilövalmennuksen ja sen ohessa ryhmätoimintaa. Nuori tapaa hankkeen työntekijän, hankkeeseen palkatun nuoren vertaisohjaajan tai vapaaehtoisen vertaismentorin niin usein kuin on tarvetta.

Olemme tehneet hankkeessa hyötyanalyysiä Social Return on Investment (SROI) -menetelmällä vuoden 1987 kohorttiaineistoon tukeutuen. Yhden nuoren osalta koulutus- tai työllisyyspolulle ohjautuminen tarkoittaa noin 7 000 euron vuosittaista taloudellista hyötyä yhteiskunnalle lisääntyneinä tuloina ja vähentyneinä tulonsiirtoina tai muina kustannuksina.

Linja 20 -hankkeen kokonaiskustannukset peittyivät saavutettuihin hyötyihin jo hankkeen toisena vuotena. Viidessä vuodessa hanke tuottaa yhteiskunnalle euromääräistä hyötyä jo yli 2,2 miljoonaa euroa.

Linja 20 -hankkeen seminaarissa nuori kokemusasiantuntija Ville jakoi kokemuksiaan aikaisemmista mielenterveyshoidoistaan. Hän kertoi kohdanneensa kuusi vuotta kestäneen hoitojaksonsa aikana yli 30 eri ammattilaista, mutta hänen olonsa ei ollut juurikaan kohentunut.

Vasta intensiivisen yksilövalmennuksen myötä Villen oireiden ja ongelmien tilalle alkoi kehittyä ymmärrys arjesta ja sen rutiineista. Ahdistus helpotti, ja sen tilalle tuli myönteisiä asioita, kuten pianonsoittoa ja laulamista sekä työn merkityksellisyyden ymmärtämistä. Toipuminen käynnistyi.

Ville laski, että hänen kuusivuotisen hoitonsa hinnaksi yhteiskunnalle tuli lähes miljoona euroa. Varsinainen apu tuli kuitenkin siihen nähden varsin edullisen rinnalla kulkijan avulla.

Linja 20 -hankkeen esimerkki kertoo ajattelusta, jota tulisi soveltaa myös muualla sote-palveluissa. Palvelujen euromääräistä vaikuttavuutta tulisi seurata, jotta resursseja voitaisiin kohdentaa tarpeen mukaisesti.

Ammattiosaamista olisi osattava käyttää tarkemmin. Tiimissä voi hyvin toimia myös kevyemmällä koulutuksella olevia henkilöitä ja vapaaehtoisia, kunhan kunkin roolit ja tehtävät ovat selkeitä.

Erilaisista vastakkainasetteluista olisi päästävä eroon. Jokaisella toimijalla on omat vahvuutensa, joita olisi kyettävä käyttämään yhteiseksi hyväksi. Esimerkiksi järjestötoimijat ovat parhaimmillaan uuden kokeilijoita, yhteisöjen rakentajia sekä vapaaehtoisesta auttamisesta kiinnostuneiden rekrytoijia ja kouluttajia.

Nämä hyödyt jäävät julkisilta toimijoilta liian usein käyttämättä.

Matti Helin

järjestöjohtaja