Kuntataloudella on merkittävä rooli Suomen julkisessa taloudessa. Suurin osa kuntien menoista muodostuu kuntien järjestämisvastuulla olevien lakisääteisten peruspalvelujen kustannuksista. Kunnan tärkein tulo on verotulo. Kunnan muita tuloeriä ovat toimintatuotot, esimerkiksi maksu- ja myyntituotot ja käyttötalouteen myönnetyt valtionosuudet. Valtio ohjaa kuntia lainsäädännöllä ja rahoituksella, esimerkiksi päättämällä yleisistä veroperusteista ja vuosittaisista valtionosuuksista.
Kuntatalouden vahvat vuodet ovat takanapäin. Yleiseen talouskehitykseen liittyvä epävarmuus on kasvanut huomattavasti, hintojen ja henkilöstökulujen nousu on luonut kasvupainetta myös kuntatalouden menoihin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä kunnilta pois hyvinvointialueille, poistui sinällään väestön ikääntymisestä aiheutuvan menopaineen kasvu, mutta samalla se kavensi kuntien tehtäväkenttää ja talouden sopeuttamismahdollisuuksia. Tulorakenteen muutos edellyttää kunnilta myös aivan uudenlaista talouden suunnittelua. Muuttuneessa tilanteessa kuntien on pidettävä entistä enemmän huolta talouden riskienhallinnasta.
Kuntatalous oli vuonna 2022 juuri ja juuri tasapainossa. Huomioitavaa on se, että kuntien eriytyminen kiihtyi viime vuoden aikana. Kuntaliiton tekemien tilinpäätösarvioiden mukaan vuosikate heikkeni kaikissa kuntakokoryhmissä, mutta pudotus oli isoissa kaupungeissa muita kuntakokoryhmiä vähäisempää. Kuntien talous eriytyi myös alueellisesti. Tämä kuntien eriytyminen on huolestuttava piirre. Kunnat ovat kaikkinensa täysin uuden edessä. Monen kunnan asukasluku on laskenut, samalla kun väestön keski-ikä nousee ja verotulopohja kapenee. Mitkä ovat ne valtion keinot, joilla kuntien välisiä eroja saadaan kapenemaan? Me varmasti teemme kunnissa kaikkemme sen eteen, mutta keinovalikoima on lopulta kuitenkin suhteellisen kapea, kun kaupungistumisen tahti kiihtyy. Koko Suomi pitää pystyä jatkossakin pitämään asuttuna.
Pirkanmaalla meillä on keskuskaupunki Tampere, joka Suomen vetovoimaisimman kaupungin tittelillä houkuttaa väkeä, viime vuoden aikana väestömäärä nousi peräti 5000 asukkaalla. Yhtenä Tampereen valttina on pidetty hyvää yhteistyötä elinkeinoelämän ja yritysmaailman, oppilaitosten ja korkeakouluyhteisön kanssa. Tampereen säteily ei ulotu kehyskuntia pidemmälle, jos emme tee sen eteen alueena yhteistyötä. Kymmenen vuotta Pirkanmaan kuntia johtaneena, voin ilokseni todeta sen, että yhteistyö alueella on vuosien varrella kehittynyt huomattavasti parempaan suuntaan. Kammoan kaikessa vastakkainasettelua, mielestäni Pirkanmaan, kuten koko Suomen vahvuus on erilaiset ja eri kokoiset kunnat, jotka täydentävät toinen toisiaan. Pidetään yhdessä huoli siitä, että näin on myös tulevaisuudessa.
Eeva Viitanen
Kaupunginjohtaja
Ikaalisten kaupunki