Millainen yrittäjyyden tilannekuva on eduskuntavaalien jälkeen? Suomen talous on velkaantunut, jolloin tarvitaan leikkauksia. Suhdannetilanne on laskeva, kustannukset nousevat, Venäjän hyökkäys Ukrainaan luo epävarmuutta, työvoimapula on akuutti monella alalla. Yrittäjät pelkäävät verojen kiristämistä tässä tilanteessa, erilaiset digitaaliset huijaukset lisääntyvät jne. Kaikki nämä luovat yrittäjälle epävarmuutta eivätkä ne ainakaan ole kannustamassa yritystoimintaan tai yrityksen kasvattamiseen. Uusia yrittäjiä tarvitaan luomaan uusia työpaikkoja ja korvaamaan nykyisiä, sillä pelkästään esimerkiksi Pirkanmaalla lähes puolet yrittäjistä luopuu iän perusteella yritystoiminnastaan seuraavan 10 vuoden aikana.
Käytännön havaintoja ja yrittäjien toiveita on paljon, mutta tärkeintä on luoda turvallinen ja ennustettava toimintaympäristö, jolloin yrittäjä voi tehdä suunnitelmiaan ja hänellä on jo ennakkoon tiedossa, millaisiin asioihin hänen on varauduttava.
Yrittäjän liiketoimintaosaamisen vahvistaminen on ikuinen haaste myös yrittäjien omasta mielestä. Tosiasia on, että yrittäjyyskoulutusta on vahvistettava niin alkaville kuin jo toimiville yrityksille. Liiketoimintaosaamisella tuetaan yrityksen kasvua ja vahvistetaan yrittäjän osaamista muussakin kuin pelkästään tuotteen tai palvelun tuottamisessa.
Yrittäjyyteen kannustetaan yrittäjän sosiaaliturvan saattamisella samalle tasolle kuin työntekijöidenkin. Kysymys ei ole helppo eikä se ratkea pelkästään YEL:in perusteena olevan työtulon määrittämisen muutoksella. Tarvitaan kokonaisvaltaista ja suurempaa remonttia. Muutos vaatii paljon valtion rahaa, mutta jossain vaiheessa muutos on aloitettava.
Työmarkkinoiden pitäisi olla dynaamisempia. Koulutuksessa pitäisi tarkastella määrien sijaan osaamista: sitä että koulutettavat taidot ovat riittävät työmarkkinoille. Työntekijöiden palkkaaminen, mutta myös irtisanominen pitäisi olla helpompaa. Tässä tukena voisi olla työttömyysturvan uudistaminen, joka ainakin joksikin aikaa takaa työntekijälle turvan irtisanomisen jälkeen. Kun työmarkkinat ovat dynaamisemmat, uskaltavat pienemmätkin yritykset palkata henkilöstöä ilman, että rekrytointi olisi liian suuri riski yrittäjälle. Näin ainakin osittain voitaisiin ratkaista työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma. Tästä huolimatta ulkomaista työvoimaa pitää Suomeen saada, muuten emme voi säilyttää nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaamme.
Yrittäjän verotuksen pitäisi olla ennustettavaa ja sen on kannustettava yrittäjyyteen. Sen on palkittava yrittäjän riskinottoa. Listaamattomien yritysten verotuksen kiristäminen entisestään ja osinkojen verovapaan osuuden poistaminen veisi yrittämiseltä kannustavuutta. Todellisuudessa monen pk-yrityksen tuotto ei ole niin suuri, että veroilla pystytään keinottelemaan. Kyse on kannustavuudesta.
Suomeen investoimisen pitäisi olla ulkomaille investoimista kannattavampaa. Emme voi kotitekoisesti tehdä esteitä yritysten investointitoiminnalle, vaan etenkin nyt kun korot nousevat, pitäisi kaikin keinoin tukea kilpailukykyämme vahvistavia investointeja. Tulevaisuuden panostukset vihreään siirtymään ja tki-rahoituksen lisääminen sekä verotuksen käyttäminen kannustavasti ovat keinoja, jolla Suomi nostaa kilpailukykyään.
Julkiset hankinnat ovat aina yrittäjille merkittävä asia. Siinä on oikeastaan kolme isoa asiaa. Ensiksi se, että julkinen toimija ei kilpaile yksityisen yrityksen kanssa, vaan katsottaisiin, miten palveluiden tuottaminen on aidosti yhteiskunnan kannalta edullisempaa. Toinen on julkisten hankintojen osaamisen parantaminen niin, että aidosti pk-yrityksiä kannustetaan tarjoamaan tuotteitaan tai palveluitaan julkiselle sektorille. Kolmas on tuotekehitysnäkökulma. Kun julkinen sektori hankkii tuotteita tai palveluita, niin se voisi olla alustana uuden luomiselle. Näin hankintoja voitaisiin käyttää innovatiivisesti elinkeinopolitiikan osana.
Muutamia vuosia sitten Suomessa oli yhtenä tavoitteena purkaa yrityksiä koskevaa byrokratiaa. Merkittävä asia yrittäjyyden edistämisessä on vähentää turhaa byrokratiaa. Toisaalta tarvittaisiin myös aktiivisia toimia erilaisten huijausten torjumiseksi.
Näinä epävarmoina aikoina seuraavalla hallituksella on merkittävä rooli luoda yrittämiselle vakaa toimintaympäristö. Se vaatii rohkeutta, mutta se palkitsee viemällä Suomea kilpailukykyisemmäksi.