Mitä tiedetään tulevasta eduskuntakaudesta ja sen haasteista? Kysymysmerkkejä on paljon, ehkä suurimpana se, mitä ja milloin tapahtuu Ukrainan sodassa. Sillä on vaikutuksensa, kuten jo on nähty, ainakin energian hintaan sekä sen myötä asumisen ja moniin elämisen kustannuksiin. Pandemian jatkuminen heikentyen tai voimistuen on mahdollista.
Kaikki puolueet haluavat turvata hyvinvoinnin, turvallisen elämän ja mahdollisuudet työn tekemiseen siihen kykeneville. Kaikki puolueet haluavat sosiaaliturvan niille, jotka sitä aidosti tarvitsevat.
Hyvät tavoitteet ovat vaarassa, jos yhteiskunnan taloudellinen pohja pettää. Valtion velkaantumisen pysäyttäminen jollakin aikataululla on välttämättömyys, muutoin ollaan kierteessä, jossa kasvanut korkotasokin alkaa vaatia lisää velkaa.
Hallitusneuvotteluissa on voitava sopia talouden tasapainottamisesta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Se on keskeinen edellytys, kun hallituspohjaa aletaan rakentaa.
Hallitusohjelmassa on pidettävä kiinni muustakin kuin vain talouden hoidosta. Suomeen ei tule sellaista hallitusta, joka alkaisi romuttaa ihmisoikeuksia, eikä sellaista, joka antaisi sijaa rasismille tai laittaisi rajat kiinni maassa kipeästi kaivattavalle työvoimalle.
Tuleva hallitus ymmärtää ja toimii sen mukaan, että Suomi on itsenäinen eurooppalainen yhteistyövaltio, jonka ulkoinen turvallisuus perustuu omaan puolustukseen ja NATO -jäsenyyteen. Jos nämä ehdot eivät käy, ei käy myöskään hallituksen ovi sisälle päin. Pelottelu sillä, että toisin kävisi on kyynistä kansan pettämistä.
Kokoomus on historian saatossa osannut sopia yhteistyön ehdoista muiden puolueiden kanssa ja toimia sen mukaisesti. Tulevissakin hallitusneuvotteluissa, joissa kokoomus todennäköisesti on vetäjänä, on varmasti pöydän ympärillä useita puolueita, jotka sopivat hallituksen ohjelmasta ja kokoonpanosta.
Kansalaiset päättävät vaaleissa, minkälaisella painoarvolla mikin puolue vaaleihin lähtee.