Arvoisat kuulijat,
Nyt on mitä sopivin hetki arvioida demokratian tilaa maailmassa. On hienoa, että meillä Sastamalassa demokratian perinne elää vahvana ja vuosittain keräännymme tänne torille kansanvallan merkeissä.
Presidentti Mauno Koivisto kirjoittaa kirjassaan Venäjän idea: (lainaus alkaa) : ” Hyvinvoinnin tai onnen tavoittelu ei ole kuulunut Venäjän tai Neuvostoliiton pyrkimyksiin. Tähtäimessä on ollut tarvittaessa kärsimystenkin kautta toteuttaa suurempia päämääriä” (lainaus päättyy).
Koiviston kiteytys osuu erinomaisesti tähän aikaan, jota me juuri nyt elämme. Demokraattisissa valtiossa kansalaisten elintason ja hyvinvoinnin parantaminen on kaikkien puolueiden tavoite, vaikka keinot ovatkin erilaisia. Sen sijaan autoritäärisissä maissa, kuten Venäjällä ja myös Kiinassa, ihmisoikeudet ja hyvinvointi eivät ole keskeinen asia, vaan valtion menestystä arvioidaan sen vaikutusvallalla suhteessa muihin maihin.
Demokratia on poliittinen järjestelmä, joka perustuu kansanvaltaan ja yksilöiden vapauteen. Demokratia myös suojelee yksilön oikeuksia ja vapauksia. Demokraattisessa valtiossa erilaisista taustoista tulevat ihmiset eri ideologioilla voivat tulla kuulluiksi ja osallistua päätöksentekoon. Tämä edistää moniarvoista keskustelua ja päätöksentekoa, mikä johtaa parempiin ja kestävämpiin ratkaisuihin.
Hyvät kuulijat,
Suomalaiset äänestivät muutoksen puolesta huhtikuun eduskuntavaaleissa. Kun enemmistöhallitus muodostettiin vaaleissa voittaneiden puolueiden toimesta, niin se osoittaa, että äänestämisellä on merkitystä. Suomen vahvuus on jo pitkään ollut kyky muodostaa hallituskoalitioita vaikeissakin paikoissa. Siinä onnistuttiin nytkin.
Monipuoluejärjestelmää pidetään hitaana ja kankeana järjestelmänä. Sen kääntöpuolena taas on järjestelmän ennakoitavuus ja elastisuus. Kun yhdelläkään puolueella ei ole yksinvaltaa, parlamentarismiin liittyvän hitauden ja kankeuden voidaan sanoa osittain myös suojaavan järjestelmää ja sen myötä demokratiaa.
Yksi demokratian kulmakivistä on kansalaisten osallistuminen vaaleihin.
He, jotka käyttävät ääntään, näkyvät ja kuuluvat demokraattisessa päätöksenteossa. Demokratian näkökulmasta on kuitenkin tärkeää tunnistaa myös se tosiasia, että kaikki eivät syystä tai toisesta osallistu yhteiskuntaan ja se myös näkyy päätöksenteossamme.
Seuraamme juuri parhaillaan, kun Ranskassa kymmenet tuhannet nuoret mellakoivat ja osoittavat mieltään. Kokemus siitä, ettei tule kuulluksi tai koe olevansa osa yhteiskuntaa, on vahva. Yhteiskuntaan osallistumisen lisäksi on tärkeää kokea olevansa aidosti osa yhteiskuntaa. Ulkopuolisuuden kokemus näyttäytyy pahimmillaan juuri levottomuuksina ja järjestelmän vastustamisena.
Hyvät kuulijat,
Kansanvallan päivien merkitys korostuu entisestään juuri näinä aikoina, kun demokratiaa haastetaan useista suunnista.
Olemme joutuneet seuraamaan Euroopassakin läheltä, mitä tapahtuu, kun demokratia_ ja oikeusvaltio ottaa askelia taaksepäin. Huolestuttavia viestejä olemme kuulleet esimerkiksi veljeskansamme Unkarin tilanteesta, johon myös Euroopan Unioni on puuttunut.
Ukrainalaiset käyvät parasta aikaa omaa taisteluaan. He taistelevat isänmaansa, mutta myös arvojensa puolesta. On täysin selvää, että Venäjän alusmaaksi joutuminen merkitsisi Ukrainassa sananvapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja vapaan kansalaisyhteiskunnan polkemista rautasaappaan alle, kuten Valko-Venäjällä on tapahtunut.
Eturintamataistelu demokratian ja vapauden puolesta on siis juuri nyt käynnissä Ukrainassa. On välttämätöntä, että Ukraina voittaa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan. Hallituksen tuki Ukrainalle ja maan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on jatkossakin vankkumaton. Suomi antaa kaiken tukensa Ukrainan eurooppalaiselle polulle. Ukrainan tulevaisuus on eurooppalainen demokraattinen oikeusvaltio.
Hyvät kuulijat,
Demokraattisessa valtiossa päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää. Me vallanpitäjät olemme vastuussa kansalle, ja meidän toimintaamme valvotaan ja arvioidaan päivittäin.
Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon. Oikeusvaltiossa kaikki julkinen valta toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa, kunnioittaa demokratiaa ja perusoikeuksia, ei hyväksy rasismia, eikä ääriliikkeitä ja toimii riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa.
Toimiva demokratia ja oikeusvaltio edellyttävät rinnalleen myös laajan sananvapauden ja lehdistönvapauden.
Arvoisat juhlavieraat,
ranskalainen valistusfilosofi Voltaire totesi aikoinaan: ”Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se”. Sananvapaus on äärimmäisen tärkeä arvo, mutta sitä on myös osattava käyttää vastuullisesti. Sosiaalisen median myötä maailma on muuttunut ja vastakkainasettelu myös demokraattisissa valtioissa kiihtynyt. On entistä tavallisempaa jakaa ihmisiä ”heihin” ja ”meihin”.
USA:ssa kansan jakautuminen liberaaleihin ja konservatiiveihin on mennyt jo niin pitkälle, että molemmilla on omat tiedotusvälineensä ja somekanavansa ja siten oma todellisuutensa. Ihmisiä jopa muuttaa arvojensa vuoksi osavaltiosta toiseen. Suomessa identiteettipoliittinen vastakkainasettelu ei ole vielä näin pitkällä, mutta huolestuttavia merkkejä on ilmassa. Polarisoitunut yhteiskunta on myös toiveuni ulkoisille vaikuttajille. Pienen kansakunnan vahvuus on sen yhtenäisyys ja siksi sitä pitää Suomessa erityisesti vaalia.
Arvoisat kuulijat,
Demokratia vaatii myös kehittämistä.
Petterin Orpon hallituksen keskeisin tavoite on turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus myös jälkipolville, mikä on Suomessa yli puoluerajojen kannatettu asia. Hallituksen tavoitteena on uudistaa Suomea muiden Pohjoismaiden tavoin.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta takaa kansalaisille tasapuoliset mahdollisuudet hyvään elämään ja hyvinvointiin. Hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka on vahva julkinen talous.
Yhteiskunnan palvelut ja kansalaisten turva voidaan taata vain terveellä ja vahvalla julkisella taloudella. Hallituksen tavoitteena on kuroa umpeen kuilua julkisen talouden tulojen ja menojen välillä sekä kääntää Suomen velkaantuminen laskuun. Tavoite edellyttää kunnianhimoisia reformeja, joilla työn tekemisestä ja yrittämisestä tehdään kannattavampaa.
Vahvassa ja välittävässä Suomessa suomalaiset voivat luottaa siihen, että asiat tulevat menemään hyvin.
Toivo tulevasta rakentuu tekojen kautta.
Arto Satonen
Vammalan tori, Sastamala 15.7.2023