Arvoisat kuulijat,
Suomen Tasavallan Presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb ovat valinneet tänään pidettävien Linnan Juhlien teemaksi: ”Yhdessä”. Teema on erittäin hyvin valittu ja sopii juuri itsenäisyyspäivään. Suomi on nimittäin kaikkien suomalaisten yhdessä rakentama ja sukupolvien yhteisen työn tulos.
Suosikkikirjani on Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla. Se kuvaa hyvin sitä, miten köyhä ja jakautunut Suomi löytää vaikeuksien kautta yhteisen tien eteenpäin ja miten kansakunta yhdessä puolustaa isänmaata sen suurimman uhan koittaessa talvi- ja jatkosodassa.
Viime aikoina sota on jälleen tullut lähelle. Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo yli tuhat päivää. Se on vaatinut valtavan määrään siviili- ja sotilasuhreja. Miljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotiseutunsa. Osa heistä on tullut myös tänne Sastamalaan, mikä konkretisoi Ukrainan tilannetta omassa arjessamme.
Mannerheim kehotti talvisodassa suomalaisia taistelemaan kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Tänä päivänä siihen voi lisätä myös taistelun demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Venäjä ei nimittäin kunnioita näistä arvoista ainuttakaan. Ukraina taistelee paitsi oman itsenäisyytensä ja vapautensa, myös koko läntisen maailman puolesta ja ansaitsee siten kaiken tukemme.
Veteraanisukupolvi on jättänyt meille jälkipolville kaksi opetusta.
Ensimmäinen niistä on: Ei koskaan enää yksin. Suomen turvallisuuden kannalta on aivan avainasia, että jatkossa emme ole enää yksin. NATO-jäsenyys on paras mahdollinen turvallisuusvakuutus maailmassa. Sen rinnalle tarvitaan toki vahva panostus omaan puolustukseen ja puolustusteollisuuteen, yleinen asevelvollisuus ja vahva maanpuolustustahto. Tätä kaikkea meiltä suomalaisilta löytyy. Tämän lisäksi ehdoton vahvuutemme on yhteinen poliittinen näkemys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Veteraanien toinen opetus on: Kaveria ei jätetä. Heikommista on pidettävä huolta. Se onnistuu parhaiten silloin, kun kaikki kynnelle kykenevät hoitavat oman sarkansa. Luterilainen työn etiikka on opettanut suomalaisille, että kaikki työ on arvokasta, jokaisen on hoidettava työnsä kunnolla, kannettava vastuunsa ja huolehdittava läheisistään.
Suomalaiseen ajatteluun on aina kuulunut myös se, että jokainen sukupolvi on pyrkinyt kouluttamaan omat lapsensa pidemmälle kuin mitä itse ovat kouluttautuneet. Kansakuntien välisessä kilpailussa Suomi voi pärjätä vain osaamisella. Onneksi tälläkin hetkellä suomalaiset työntekijät ovat maailman osaavimpien joukossa luku- ja laskentotaidolla mitattuna. Osaaminen ei kuitenkaan ole vain akateemista osaamista, vaan myös kädentaidoilla on tärkeä merkitys. On avainasia, että suomalainen koulujärjestelmä pärjää jatkossakin kansainvälisessä vertailussa.
Osa suomalaista ajattelua on myös se, että talo pitää aina jättää seuraavalle sukupolvelle parempana. Tämä perinne velvoittaa myös nykyistä päättäjäsukupolvea. Tehtävä ei ole helppo, koska nyt lapsille uhkaa jäädä perintönä monien hyvien asioiden lisäksi myös mittava valtion velka. Julkisen talouden tasapainottamiseksi joudutaan nyt tekemään rakenteellisia uudistuksia, joista osa on kipeitäkin päätöksiä. Yksittäisistä päätöksistä käydään välillä kiivastakin poliittista keskustelua, mutta onneksi maali on kuitenkin yhteinen. Eduskunnassa kaikki haluavat säilyttää pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon perustuvan yhteiskuntamallin. Jättää talon paremmassa kunnossa seuraaville.
Arvoisat kuulijat,
Elämme nyt aikaa, jolloin meidän arvojamme ja meidän tapaamme elää haastetaan tosissaan. Kiinan ja Venäjän johtama autoritäärinen blokki haluaa muuttaa sitä maailmanjärjestystä, johon me olemme lännessä tottuneet. Mainitsemani maat ja niiden kansat elävät aivan toisessa todellisuudessa. Kiinassa kansalainen ei pääse koskaan äänestämään siitä, kuka maata johtaa ja minkälaista politiikkaa maassa harjoitetaan. Venäjällä Ukrainan sotaa arvostelevat on laitettu kaltereiden taakse tai ajettu ulos maasta.
Meidän suomalaisten on vaikeaa edes kuvitella, millaista on elää maassa, jossa ei ole sananvapautta, ihmisoikeuksia, demokratiaa, ei omaisuudensuojaa, eikä vastuuta ympäristöstä. Valitettavasti miljardeille ihmisille se on kohtalo.
Näin itsenäisyyspäivänä on hyvä pysähtyä näkemään se, mitä kaikkea hyvää meillä on.
Suomi kuuluu lähes kaikilla arjen hyvinvointia kuvaavilla mittareilla maailman kärkijoukkoon. On sitten kyse sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, oikeusjärjestelmän riippumattomuudesta, osaamisen tasosta, ympäristön tilasta tai tasa-arvosta.
Historiassa on rauhallisempia ja tuulisempia ajanjaksoja. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että aikakaudesta riippumatta ne hyvät suomalaiset periaatteet, joihin olemme vuosikymmeniä nojanneet ja joita olen tässä puheessa käynyt läpi, kantavat eteenpäin sekä hyvinä, että huonoina aikoina.
Haluankin lopuksi lainata Adolf Ehrnroothin sanoja:
”Suomi on hyvä maa. Se on paras maa meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen kansa”.
Hyvää itsenäisyyspäivää!