Arvoisa rehtori, arvoisat opettajat, opiskelijat ja muut läsnäolijat,
On suuri ilo ja kunnia saada olla täällä Lapin yliopiston lukukauden avajaisissa.
It is a great pleasure and honour to be here at the opening of the academic term of the University of Lapland. I would like to thank you warmly for this opportunity.
Aloitin Lapin yliopiston ensimmäisellä vuosikurssilla kansainvälisten suhteiden opinnot vuonna 1994 ja valmistuin siltä kurssilta ensimmäisenä opiskelijana syksyllä 1996, koska minulla oli takana paljon opintoja avoimesta korkeakoulusta.
Sen ajan maailma kansainvälisissä suhteissa näytti paljon positiivisemmalta kuin nyt. Eikä kyse ole vain siitä, että juuri valmistuneen opiskelijan maailmankuvan pitääkin ollakin valoisampi kuin keski-ikäisen ministerin.
Elimme silloin aikaa, jolloin Suomi oli juuri liittynyt Euroopan Unioniin ja maailmankäsitystä hallitsi Francis Fukuyaman ”Historian loppu”, joka katsoi kapitalismin ja länsimaalaisen liberaalindemokratian voittaneen ideologisten välisen kamppailun.
Uskoimme, että maailmankauppa tulee olemaan vapaata, koska kansantaloustieteilijä ja poliitikko David Ricardo oli jo 1800-luvulla osoittanut sen toimivan koko ihmiskunnan parhaaksi.
Uskoimme, että kun Suomi on kilpailukykyinen ja panostaa osaamiseen, niin me menestymme maailmalla ja saamme elää maassa, jossa elintaso on pysyvästi maailman korkeimpia.
Hyvät kuulijat,
2020-luvun maailmassa moni perusasia on aivan toisin. Historia ei ole loppunut. Reaalisosialismi on käytännössä loppunut ja siellä, missä sitä vielä harjoitetaan, elintaso on täysin romahtanut. Länsimaiselle liberaalille demokratialle on kuitenkin noussut kaksi uutta haastajaa. Toinen ulkopuolelta ja toinen sisäpuolelta.
Autoritäärinen maailma haastaa läntistä maailmaa vahvemmin kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Venäjä käy avointa ja brutaalia hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ja toteuttaa erilaisia hybridioperaatioita ympäri Eurooppaa. Jälleen kerran eletään siis sitä vaihetta historiassa, kun kasakka yrittää laajentaa omaa reviiriään asevoimin. Ja tunnetusti se ottaa kaiken sen mikä on löyhästi kiinni. Suomen NATO-jäsenyys tuli enemmän kuin kreivin aikaan.
Venäjän sotiminen ei olisi mahdollista ilman sen taloudellisia tukijoita, joista tärkein on Kiina. Taloudellisesti vahvistuneen, mutta yksipuoluejärjestelmään perustuva Kiina ei hyväksy demokratiaa, eikä kunnioita länsimaisia ihmisoikeuksia. Kiina uhittelee avoimesti Taiwanille ja pyrkii tosissaan horjuttamaan maailman järjestystä ja haastaa Yhdysvaltojen aseman maailman johtavana maana. Osa globaalin etelän suurista maista pitää yllä hyviä suhteita autoritääriseen blokkiin.
Maailman jakautuminen ääripäihin muistuttaa kylmän sodan asetelmaa.
Myös vapaakaupan aika on ohi. Kiina ja USA ovat käyneet kauppasotaa jo Trumpin ensimmäiseltä kaudelta lähtien. Sen taustalla on suurvaltakilpailun lisäksi länsimaiden sisältä noussut vastustus globalisaatiota kohtaan. Iso-Britanniassa tämä johti jopa Brexitiin.
Taustalla on valkoihoisen työväenluokan, pienyrittäjien ja maanviljelijöiden suhteellisen aseman heikentyminen ja heikko tulokehitys perinteisillä teollisuusalueilla länsimaissa. Tämän seurauksena on syntynyt vahva tullimuureja kannattava aate, jolla on voimaa erityisesti USA:n keskilännen osavaltioissa, Englannin pohjoisosassa ja myös Euroopan heikommin pärjäävillä alueilla.
Viennistä riippuvaiselle Suomelle toimintaympäristö on hankala. Suomen bruttokansantuotteesta 40 prosenttia tulee viennistä ja Suomi on liian pieni maa, jotta täällä kannattaisi valmistaa pitkälle kehitettyjä tuotteita tai palveluita vain omalle väelle. Täällä Lapissa ja Lapin yliopistossa se tiedetään hyvin. Joulupukin maa tai Rovaniemen lentokenttä olisivat hyvin hiljaisia, jos sen turistit tulisivat vain Suomesta.
Vapaata kauppaa haittaava tullimuuri ja valtiontukikilpailu ei ole vain blokkien välistä. USA:n Bidenin hallinnon massiivinen IRA-tukiohjelma on jo siirtänyt monta investointia Euroopasta Yhdysvaltoihin. Euroopan suuret maat, erityisesti Saksa ja Ranska ovat vastanneet tähän omilla isoilla valtiontuillaan.
Suomen linja on, että Euroopan Unioissa pitäisi palata ennen koronaa ja Venäjän hyökkäyssotaa vallinneisiin säännöksiin, joka siis tarkoittaa sitä, että paras hanke ja paras idea voittaa, eikä sijaintipaikkaa ratkaise valtiontuki. Onneksi moni muukin pienempi maa Euroopan Unionissa ajattelee samoin.
Arvoisat kuulijat,
Miten sitten Suomen pitäisi toimia 2020-luvun maailmassa, joka on siis täysin erilainen kuin se 90-luvun puolivälin maailma, jossa sain täällä Lapin yliopistossa oppia omaan ajatteluuni?
Turvallisuuden puolella NATO-jäsenyys ja läntisen yhteistyön tiivistäminen ovat ilman muuta paras ratkaisu.
Taloudellisella puolella toimintakenttä on haasteellisempi. Nykyinen tilanne on jo riittävän hankala, kun valtion budjetista 15 prosenttia rahoitetaan uudella lainalla ja talouskasvua ei käytännössä ole ollut vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen.
Samalla meitä haastaa väestön ikääntyminen. Ainoa keino siihen vastaamiseksi on työ- ja koulutusperusteinen maahanmuutto, joka onkin onneksi ollut viimeisen kahden vuoden ajan ennätyslukemissa. Suomi kiinnostaa erityisesti Aasiasta tulevia.
Lapin yliopistossa yhä useampi opiskelija on tullut ulkomailta hankkiakseen täällä laadukkaan koulutuksen. Hallituksen tavoite on, että Suomi voi jatkossakin tarjota kansainvälisille opiskelijoille houkuttelevia mahdollisuuksia.
Hallitus toivottaa jokaisen töihin tai opintojen pariin hakeutuvan osaajan tervetulleeksi.
Yliopistojen ja kansainvälisten opiskelijoiden on erityisen tärkeää tiedostaa, että hallitus valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jossa jokainen suomalaisesta korkeakoulusta valmistuva maisteri saa pysyvän oleskeluluvan Suomeen, kun läpäisee suomen tai ruotsin kielen tentin. Tässä on kannustin sekä yliopistoille tarjota, että opiskelijoille opiskella paikallista kieltä.
Opiskelijoiden maahanmuutolla voidaan tukea osaajien saatavuutta sekä Suomen ja sen korkeakoulujen kansainvälistymistä ja innovaatiokykyä. Kansainvälisistä opiskelijoista on valtavasti iloa sille tiedeyhteisölle, jonka jäseniä he ovat. Työministerinä haluan myös varmistaa, että heidän osaamisensa ja luovuutensa saadaan suomalaisten yritysten ja muiden työnantajien käyttöön.
Opiskelijoiden työelämäyhteyksiä on tärkeää luoda ja vaalia jo opiskeluaikana sekä tärkeässä nivelvaiheessa valmistumisen jälkeen. On äärimmäisen tärkeää, että Suomessa opiskelijat voivat valmistuttuaan saada kahdeksi vuodeksi oleskeluluvan työnhakua varten.
Dear friends,
The message from the Finnish government is that we want Finland to be a great host for students from all over the world. My job as Minister of Employment means that most of all, I wish to see international students find their place in the Finnish working life after graduation.
Tällä hetkellä noin puolet kansainvälisistä opiskelijoista on työllistynyt suomalaisille työmarkkinoille vuosi valmistumisensa jälkeen, eivätkä kaikki koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Tekemistä siis vielä riittää, jotta työllistyneiden osuutta saadaan nostettua yhteisin ponnistuksin. Työn saamisen esteiksi on tunnistettu kansainvälisten opiskelijoiden vähäiset työelämäverkostot, työpaikkojen kielitaitovaatimukset sekä harmillisesti edelleen myös suomalaisen työelämän vastaanottokyky. Meidän on ymmärrettävä, että emme pysty kotimaisin voimin tuottamaan kaikkea sitä osaamista, jota Suomi tarvitsee elinvoimansa ja asukkaidensa hyvinvoinnin tueksi.
Hyvät kuulijat,
Elämme paljon haasteellisemmassa ajassa, kuin 90-luvulla valmistunut kansainvälisen suhteiden opiskelija kykeni edes kuvittelemaan. Toisaalta monet asiat ovat kolmessa vuosikymmenessä menneet myös parempaan suuntaan: ihmisten elinikä nousee, ympäristöongelmat otetaan paljon vakavammin, suomalaisten reaalitulot ovat nousseet jatkuvasti koronavuosien ja Ukrainan sodan aiheuttamaa kuoppaa lukuun ottamatta ja olemme jatkuvasti maailman onnellisin kansa.
Presidentti Mauno Koivistolla oli tapana sanoa, että ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme että kaikki käy hyvin.”
Onnea on kuitenkin myös joskus autettava ja juuri siksi nyt on tärkeintä tehdä asioita, joihin voimme itse vaikuttaa. Vahvistaa puolustusta, edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja panostaa osaamiseen!
Te täällä Lapin yliopistossa olette tämän muutoksen eturintamassa. Teidän työnne, opintonne ja innovaationne rakentavat perustaa sille, että Suomi voi menestyä ja olla kilpailukykyinen myös tulevaisuudessa.
Haluan toivottaa menestystä alkavaan lukukauteen.
Kiitos.