Arto Satosen viikkoviesti – Maatalouden ahdingosta välikysymys

Takana on jälleen tapahtumarikas viikko sekä kotimaassa että maailmalla. Eniten tällä viikolla kansainvälisesti puhuttanut tapahtuma oli Venäjän raju ohjushyökkäys Ukrainan infrakohteita kohtaan, josta seurasi myös Puolaan ajautunut ohjus. Se saattoi olla ukrainalainen puolustusohjus, joka pyrki torjumaan venäläisten ohjushyökkäystä. Syyllisestä ei silti ole epäselvyyttä. Kukaan ei olisi ohjuksia ampunut, jos Venäjä ei olisi Ukrainaan ampunut ensin. Tähän palaan viestin lopussa.

Arvoisa lukija,

Takana on jälleen tapahtumarikas viikko sekä kotimaassa että maailmalla. Eniten tällä viikolla kansainvälisesti puhuttanut tapahtuma oli Venäjän raju ohjushyökkäys Ukrainan infrakohteita kohtaan, josta seurasi myös Puolaan ajautunut ohjus. Se saattoi olla ukrainalainen puolustusohjus, joka pyrki torjumaan venäläisten ohjushyökkäystä. Syyllisestä ei silti ole epäselvyyttä. Kukaan ei olisi ohjuksia ampunut, jos Venäjä ei olisi Ukrainaan ampunut ensin. Tähän palaan viestin lopussa.

 

HALLITUS ON JO VAALIKIIMASSA – ASIOIDEN RATKAISU SIIRTYY EDUSKUNTAAN

Marinin hallituksen toiminta sisäpolitiikassa on hyvin horjuvaa. Tällä viikolla hallitus periaatteessa sopi niistä esityksistä, jotka se vielä eduskunnalle antaa ja sopi myös niistä, joita se ei anna. Tämä sopu ei kuitenkaan näytä kestävän lainkaan.

Hyvä esimerkki oli TKI-verovähennys, jolla yrityksiä kannustetaan TKI-investointeihin. Kyse on 100 miljoonan euron verovähennyksestä, jolla tavoitellaan yli miljardin euron yksityisiä investointeja TKI-puolelle. Tästä asiasta oli parlamentaarinen sopu kaikkien puolueiden kesken.

Marinin hallitus päätti kuitenkin olla antamatta esitystä TKI-vähennyksestä ilmeisesti Vasemmistoliiton vaatimuksesta. Nyt asia on kuitenkin etenemässä Kokoomuksen lakialoitteen pohjalta, johon on yhtymässä koko Keskustan eduskuntaryhmä ja myös SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen on ilmoittanut harkitsevansa aloitteen allekirjoittamista. Myös pääministeri Sanna Marin antoi kyselytunnilla ymmärtää, että hänkin periaatteessa kannattaa asiaa, vaikka hallitus vain joitakin tunteja aiemmin poisti esityksen listaltaan. Hyvä toki, jos asia etenee eduskunnassa lakialoitteen pohjalta, mutta samalla se osoittaa hallituksen toimintakyvyttömyyden.

Toinen viikon kotimainen puheenaihe on ollut saamelaiskäräjälaki, jonka hallitus toi riitaisena eduskuntaan. Tässäkin asiassa oppositio on ratkaisevassa roolissa. Seuraavaksi asia etenee perustuslakivaliokunnan käsittelyyn ja vasta sen käsittelyn jälkeen on päätöksenteon paikka. Kansanedustajien sähköposteihin sataa kuitenkin jo nyt paljon viestejä lain puolesta tai sitä vastaan, eduskunnassa käy erilaisia saamelaislähetystöjä ja mielenosoituskin on jo saatu aikaan. Asia on vaikea, mutta hallitus on riitelyllään lyönyt lisää löylyä laineille, mikä on lisännyt vastakkainasettelua, eikä suinkaan vähentänyt sitä, kuten pitäisi.

Edellistenkin eduskuntavaalien alla hallitus muuttui toimitusministeriöksi ja viimeisten hallitusten esitysten läpimeno oli vaikeaa. Silloin oltiin kuitenkin aivan vaalien alla, nyt vaaleihin on aikaa vielä yli 4 kuukautta ja keskeneräisiä asioita, mukaan lukien vuoden 2023 budjetti, on todella paljon. Vaalikiima on siis nyt alkanut normaalia aiemmin. Suurin syyllinen lienee Keskusta, joka on jo lähtenyt laukalle, vaikka ravikilpailussa ei olla edes viimeisellä kierroksella.

 

MAATALOUDEN AHDINGOSTA VÄLIKYSYMYS

Kristillisdemokraattien johdolla koko oppositio jättää välikysymyksen maatalouden ahdingosta. Maatalouden tukipaketti on yksi hallituksen sisäisistä kiistakysymyksistä ja oppositio lisää välikysymyksellä painetta asian ratkaisuun. Maatilojen tilanne vaihtelee keskenään paljon, mutta keskimäärin vain puolet tuotantokustannusten noususta on saatu tuottajahintoihin ja esimerkiksi maitotilojen keskimääräinen yrittäjätulo on romahtamassa vain 11 000 euroon.

Tämä asia oli esillä myös kyselytunnilla. Tässä kysymykseni koskien koko toimialan tulevaisuutta ja siten kotimaisen ruokahuollon turvaamista https://www.facebook.com/satonen/videos/1791501244536454

 

VENÄJÄN TAVOITE ON MUUTTAA MAAILMANJÄRJESTYSTÄ

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat jälleen kiihtyneet. Venäjä iskee ohjuksilla Ukrainan infrastruktuuriin, esimerkiksi sähkö- ja vesilaitoksiin. Tavoitteena on murtaa ukrainalaisten taistelutahto tekemällä eläminen talvella vaikeaksi. Se ei tule onnistumaan. Ukrainassa ymmärretään hyvin, että jos nyt annetaan periksi, niin se jää lopullisesti rautasaappaan alle. Kiovan pormestari Vitali Klitshko totesikin osuvasti, että kun olemme jo Neuvostoliitossa eläneet, niin mieluummin kuolemme, kun jäämme uudelleen orjaksi.

Viron pääministeri Kaja Kallas vieraili viikolla Suomessa ja oli hyvin selkeäsanainen. Se ei ole taistelu Venäjän ja Ukrainan välillä, vaan taistelu autoritäärisen valtion ja länsimaisen vapauden ja demokratian välillä. Ukraina taistelee siis meidän puolestamme ja siksi Ukrainaa pitää kaikin keinoin tukea. Suomi myös päätti tällä viikolla uudesta mittavasta sotilaallisesta ja humanitäärisestä tukipaketista Ukrainalle.

Kaja Kallas totesi Viron linjaksi kolme keskeistä asiaa. Ensinnäkin vapauden puolesta on oltava valmis taistelemaan, kuten Ukraina nyt tekee. Toiseksi kun haluaa rauhaa, niin on valmistauduttava sotaan ja kolmanneksi, ikinä ei pidä enää jäädä yksin ja siksi Viro on EU:n ja Naton jäsen. Virolaisia kannattaa kuunnella, koska heillä on vuosikymmenien kokemus siitä mitä Venäjän rautasaappaan alle jääminen merkitsee.

Tässä sodassa on tärkeää ymmärtää se mikä on olennaista. Esimerkiksi tämän viikon aikana Venäjän ampumat ohjukset ovat aiheuttaneet isoa tuhoa Ukrainassa ja lähes 10 miljoonaa ihmistä on Ukrainassa ilman sähköä. Vaikka olisi niin, että Puolaan ajautunut ohjus olisi ollut Ukrainan puolustusohjus, niin syyllisestä ei ole epäselvyyttä. Yhtään ohjusta ei olisi ammuttu mihinkään, jos Venäjä ei olisi ampunut ensin. Sotaan on siten vain yksi syyllinen ja se on Venäjä.

On myös väärin kuvitella, että Venäjä olisi kiinnostunut vain Ukrainasta tai että Venäjällä olisi halua rauhaan. Putinin Venäjä on pitkään pyrkinyt palauttamaan Neuvostoliiton valtapiirin itselleen ja on toiminut sen tavoitteen eteen johdonmukaisesti ja toimii edelleen. Venäjälle ei siis riitä osa Ukrainasta tai edes koko Ukraina. Rauhasta Venäjä puhuu vain siksi, että se saisi rintamalla hieman hengähdysaikaa ja aikaa valmistaa uusia aseita ja kouluttaa lisää taistelijoita.

Tämä sotaa loppuu vain, jos Ukraina voittaa. Jos Ukraina voittaa, niin se osoittaa myös laajemmin maailmalle, että sotimalla ei pysty laajentamaan omaa valtapiiriään. Jos taas Venäjä voittaa, niin edessä on aina vain uusia taisteluita. Siksi kyseessä on meidän aikakautemme suuri taistelu, kuten Kaja Kallas sanoo. Ja tätä taistelua meillä ei ole varaa hävitä.

 

LAUANTAINA VAMMALAN TORILLA 9.30-11.30

Lauantaina grillaamme Sastamalassa Vammalan torilla makkaraa seurakuntavaaliehdokkaiden kanssa. Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista kansainvälisistä, kansallisista ja paikallisista asioista!

 

Hyvää viikonloppua!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.