Arto Satosen viikkoviesti – EU-vaikuttaminen metsäasioissa ontunut koko vaalikauden

Takana on tapahtumarikas viikko sekä kotimaassa että ulkomailla. Koko maailma jännitti USA:n välivaalien tuloksia, niiden vaikutuksia Ukraina tukeen ja vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Republikaanit voittivat niukasti edustajainhuoneen, mutta senaatissa demokraatit todennäköisesti pitävät asemansa. Huomionarvoista kuitenkin oli, että Trumpille uskolliset ehdokkaat menestyivät heikosti vaa’ankieliosavaltioissa, millä saattaa olla iso merkitys seuraavien presidentinvaalien asetelmiin. Tästä enemmän viestin lopussa.

 

Arvoisa lukija,

Takana on tapahtumarikas viikko sekä kotimaassa että ulkomailla. Koko maailma jännitti USA:n välivaalien tuloksia, niiden vaikutuksia Ukraina tukeen ja vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Republikaanit voittivat niukasti edustajainhuoneen, mutta senaatissa demokraatit todennäköisesti pitävät asemansa. Huomionarvoista kuitenkin oli, että Trumpille uskolliset ehdokkaat menestyivät heikosti vaa’ankieliosavaltioissa, millä saattaa olla iso merkitys seuraavien presidentinvaalien asetelmiin. Tästä enemmän viestin lopussa.

 

MARININ HALLITUS NATISEE LIITOKSISTAAN

Hallitusdraamaa on riittänyt tällä viikolla myös kotimaassa. Vaikka Marinin hallitus sai omiltaan luottamuksen EU-edunvalvontaa ja ennallistamista koskevaan välikysymykseen, niin seuraavilla karikoilla ollaan jo. Ennallistamisen käsittely suuressa valiokunnassa tulee olemaan seuraava testi hallituspuolueiden yhtenäisyydelle.

Ennallistaminen ei ole suinkaan ainoa asia, josta hallitus riitelee. Saamelaiskäräjälain osalta tilanne yltyi jo niin kuumaksi, että valtionvarainministeri Annika Saarikko syytti pääministeri Sanna Marinia pelisääntöjen rikkomisesta, kun riitainen esitys saamelaiskäräjälaista tuotiin valtioneuvoston istuntoon. Marinin mukaan asia taas oli hallituksessa sovittu.

Eduskunnassa on myös käsittelyssä useita hallituksen esityksiä, joista hallituspuolueet riitelevät keskenään. Näkyvin riita puhkesi tällä viikolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa paperittomien terveydenhoidosta, jossa jälleen keskusta oli omilla linjoillaan. Samassa valiokunnassa seisoo myös YEL-uudistus.

Kaikilla kiistoilla on yhteinen nimittäjä, se on keskustan alhainen kannatus. Keskusta on pitkin nykyistä hallitustaipaletta joutunut säännöllisin väliajoin taipumaan punavihreiden tahtoon tai tehnyt kaupat saadakseen läpi jotain itselleen tarpeellista. Nyt kun ratkaisun alla on useita Keskustalle kiusallisia esityksiä ja kannatus on romahtanut, niin keskusta yrittää viime hetken jämäköitymistä riitauttamalla jo eduskunnassa olevia esityksiä. Tämä lamauttaa loputkin hallituksen toimintakyvystä.

Hallitusten kaatuminen ja muuttuminen toimitusministeriöksi vaalien alla ei toki ole uutta Suomessa. Nyt ollaan kuitenkin poikkeuksellisen aikaisessa vaiheessa. Vuoden 2023 budjetti on vielä eduskunnassa hyväksymättä ja kymmeniä hallituksen lakiesityksiä on eduskunnassa käsittelyssä. Lisäksi Venäjän hyökkäyssota, inflaatio, energiakriisi ja taantumaan sukeltava talous vaatisi toimintakykyistä hallitusta. Nyt näyttää siltä, että se saadaan vasta huhtikuun vaalien jälkeen.

 

EU-VAIKUTTAMINEN METSÄASIOISSA ONTUNUT KOKO VAALIKAUDEN

Metsäklusterin osuus Suomen viennistä on 19% eli arvoltaan 13 miljardia. Metsäklusteri työllistää suoraan 70 000 ihmistä ja metsänomistajia on kaikkiaan 630 000, joista monille metsät ovat tärkeä lisätulo. Metsäteollisuuden investoinnit ovat useita miljardeja uusiin tehtaisiin ja tuotantolinjoihin. Monet niistä suuntautuvat Kemin, Äänekosken ja Rauman kaltaisiin seutukaupunkeihin, joille ne ovat elintärkeitä investointeja. Korjuuketju työllistää maaseudulla ympäri maan. Ei siis ole liioiteltua sanoa, että Suomi elää metsästä ja metsien taloudellinen hyödyntäminen on tärkein maan tasapuolista aluekehitystä edistävä asia.

Nykyinen Euroopan komissio on ympäristöasioista vastaavan varapuheenjohtaja Frans Timmermansin johdolla käynyt johdonmukaisesti Suomen metsien kimppuun. Metsiä ei nähdäkään nyt ratkaisuna ilmastonmuutoksessa, vaan ongelmana, mikä on käsittämätöntä.

Vyörytys on ollut vahvaa. Ennallistamisen ohella esillä on taksonomiaa, rediä, Lulu CF:ää ja montaa muuta. Tämän vyörytyksen edessä Suomen edunvalvonnan olisi pitänyt olla vahvaa ja yksituumaista. Valitettavasti hallituksen sisäiset näkemyserot metsäasioissa ovat johtaneet siihen, että myös edunvalvonta on ollut hidasta ja hajanaista. Siitä tavalliset suomalaiset metsänomistajat ja veronmaksajat tulevat maksamaan laskun.

Otin tämän asian esille keskiviikon välikysymyskeskustelussa, johon on linkki tässä https://www.facebook.com/satonen/videos/1502117653620392

 

VÄLIVAALIT OLI TAPPIO TRUMPILLE

USA:n välivaalit päättyivät lähes tasapeliin. Republikaanit ovat ilmeisesti saamassa niukan enemmistön edustajainhuoneeseen, mutta senaatti pysynee demokraateilla, jos he voittavat Georgian uusintavaalin, johon demokraattien ehdokas lähtee johtoasemasta. Ääntenlaskenta on kuitenkin vieläkin kesken ja erot ovat pieniä, joten heilahtelut ovat vielä mahdollisia.

Joitakin johtopäätöksiä välivaaleista voidaan kuitenkin jo tehdä. Ensimmäinen havainto on se, että republikaanit eivät saaneet niin suurta voittoa, kuin oppositio yleensä on välivaaleissa saanut. He saavuttivat voittoja, mutta kärsivät myös tappiota. Näistä merkittävin oli senaattorin paikan menetys Pennsylvaniassa. Punainen aalto ei siis yltänyt jytkyyn.

Tulos on varmasti monille republikaaneille pettymys. Tavallisten amerikkalaisten ostovoiman heikentyminen korkean inflaation myötä piti olla parasta mahdollista polttoainetta Republikaanien kampanjalle. Vaalin tulos kuitenkin osoittaa, että maa on ideologisesti niin jakautunut, että puolueiden välisen aidan yli ei juuri hypitä edes ison laman aikana.

Toinen havainto on se, että riippumattomilla ja liikkuvilla äänestäjillä on sittenkin merkitystä. Heitä on hyvin vähän, mutta kuitenkin sen verran, että he ratkaisevat vaalit vaa’ankieliosavaltioissa. Tämä on huono uutinen Trumpin MAGA-republikaaneille, joiden menestys on perustunut republikaanipuolueen muuttamiseen äärioikeistolaiseksi ja protektionistiseksi liikkeeksi.

Trumpin uskolliset tukijat ja vaalikieltäjät pärjäsivät hyvin republikaanien esivaaleissa ja he menestyivät myös varsinaisissa vaaleissa republikaanien vahvimmilla tukialueilla. Reilusti yli 200 vaalikieltäjää tuli valituksi eri tason tehtäviin. He eivät kuitenkaan menestyneet yhtä hyvin vaa’ankieliosavaltioissa. Hyvä esimerkki on Georgia, jossa Trumpin kanssa riitaantunut republikaanikuvernööri Brian Kemp valittiin selkeästi jatkokaudelle, mutta sen sijaan Trumpin suosittelema Herschel Walker jäi kakkoseksi senaattorivaalissa, vaikka molemmilla oli samat äänestäjät.

Välivaalien tulosten jälkeen moni republikaani varmasti miettii seuraako Trumpin presidenttiehdokkuudesta se, että demokraatit jatkavat valkoisessa talossa myös vuoden 2024 vaalien jälkeen. Joukossa on myös niitä, joiden katseet kohdistuvat Floridan kuvernöörin Ron de Santisiin, joka valittiin uudelleen virkaansa suurella äänimäärällä vaa’ankieliosavaltioissa. Santis on jo myös Trumpin noteeraama, koska hän on nimittänyt tämän Ron de Sanctimonioukseksi eli siis Ron tekopyhäksi.

USA:n välivaalit osoitti, että maan kahtiajakautumisesta huolimatta valtaosa amerikkalaisista uskoo edelleen demokratiaan. Tämä on helpottava tieto Euroopalle ja koko maailmalle. Ongelmia on nyt kaikkialla niin paljon, että diktaattoria ei USA:n johtoon kaivata. Yllättävintä on se, että välivaalien jälkeen Joe Biden näyttää vahvemmalta kuin aiemmin, vaikka demokraatit edustajainhuoneen menettivätkin. Toki toivoa sopii, että myös demokraattien puolelta löytyy vaihtoehto ikääntyvälle presidentille.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.