Arto Satosen viikkoviesti – Turvallisuuden porsaanreikiä tukitaan

Tälläkin viikolla kansalaisia ovat huolettaneet Venäjän toimet. Eduskunnan kyselytunnilla käytiin keskustelua kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden maa-alueiden myynnin estämisestä venäläisille ja lisäksi kaikki puolueet kävivät yhteisen keskustelun aidan rakentamisesta raja-asemien läheisyyteen Venäjän rajalle laittoman maahantulon estämiseksi.

Arvoisa lukija,

 

Tälläkin viikolla kansalaisia ovat huolettaneet Venäjän toimet. Eduskunnan kyselytunnilla käytiin keskustelua kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden maa-alueiden myynnin estämisestä venäläisille ja lisäksi kaikki puolueet kävivät yhteisen keskustelun aidan rakentamisesta raja-asemien läheisyyteen Venäjän rajalle laittoman maahantulon estämiseksi.

Tämän lisäksi EU:n ennallistamisasetukseen liittyvä keskustelu käy kiivaana. Ennallistamisasetus on nyt lausunnolla useissa valiokunnissa ja ensi viikon perjantaina suuri valiokunta määrittelee Suomen virallisen kannan saatuaan lausunnot asiantuntijavaliokunnissa. Avaan asian taustaa ja nimenomaan sitä, miksi kriteerit ovat kohtuuttomia suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle ja lasku kohtuuton suomalaiselle veronmaksajalle Kansantaloustieteen oppitunti -videolla, johon on linkki tässä https://www.facebook.com/satonen/videos/409747608032684

Viestin lopussa pohdin Iso-Britannian pääministerin eroa, mikä antoi aikamoisen oppitunnin populismin vaaroista ja mikä on sen tarinan opetus Suomen politiikalle.

 

SUNNUNTAINA ANALYYSI PÄÄMINISTERIN HAASTATTELUTUNNISTA KLO 15.30

Sunnuntaina on pääministerin haastattelutunti, jossa esille nousee Euroopan unionin huippukokouksen päätökset. Haastattelutunti on YLE Radio Suomessa klo 14-15. Klo 15.30 käymme Face-live lähetyksessä Pasi Viitasalon kanssa läpi haastattelutunnin annin ja kerron omat näkemykseni esille nousseisiin aiheisiin. Tervetuloa linjoille!

 

TURVALLISUUDEN PORSAANREIKIÄ TUKITAAN

Tällä viikolla kohahdutti Kankaanpäässä Niinisalon varuskunnan välittömässä läheisyydessä tehty kiinteistökauppa, jossa käytöstä poistunut vanhainkoti ja mittava maa-alue oli myyty venäläisille. Voimassaolevan lain mukaan puolustusvoimilla on oikeus tällaisen kaupan purkamiseen ja olisi erikoista, jos tämä kauppa ei purkuun päätyisi.

Voimassaolevaa lakia on kuitenkin terävöitettävä ja lakiesitys on parasta aikaa puolustusministeriössä valmistelussa. Uuden pykälän perusteella valtiolle tulisi etuoikeus kaikkiin niihin kiinteistöihin, jotka sijaitsevat enintään kilometrin etäisyydellä puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen kohteista. Tämä on tärkeä lisäys lakiin, mutta etäisyyden on syytä olla pidempi. Asia tarkentunee eduskunnan käsittelyssä.

Raja-aitaa Venäjän rajalle on tarkoitus rakentaa potentiaalisimpiin rajanylityspaikkoihin. Tällä hetkellä 1 344 kilometriä pitkää rajaa valvoo 1 350 rajavalvojaa, mikä on käytännössä mahdoton tehtävä, jos rajalle kohdistuu painetta laajamittaiseen laittomaan rajanylitykseen. Tarve aidalle on kiistaton ja sitä kannattavat kaikki puolueet. Aitaa on tarkoitus rakentaa kaikkineen 130-260 kilometriä. Suuri osa tästä painottuu Kaakkois-Suomeen, jossa rajaliikenne muutenkin on vilkkainta. Ensi vuodella aidan rakentamiseen budjetoidaan 139 miljoonaa euroa.

 

TRUSSIN POPULISMIN OPPITUNTI – MITÄ SIITÄ ON SYYTÄ OPPIA SUOMESSA?

Iso-Britannian pääministeri erosi torstaina vain 44 päivän jälkeen. Sinä aikana Truss sai markkinat sekaisin ja punnan laskukiitoon. Hän ehti myös jo vaihtaa uuden valtionvarainministerin Jeremy Huntin, joka puolestaan ehti jo tehdä täyskäännöksen Trussin talouspolitiikkaan. Tämä kaikki 44 päivässä. Historiallista.

On hyvä ymmärrtää, mikä tässä on syy ja mikä on seuraus. Kun Boris Johnson joutui eroamaan, niin seurasi puheenjohtajavaali. Ensin äänestivät konservatiivien parlamenttiedustajat. Sen äänestyksen voitti ex-valtionvarainministeri Rishi Sunak. Konservatiivipuolueen sääntöjen mukaan kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä järjestetään jäsenäänestys. Tässä äänestyksessä olivat siis vastakkain Sunak ja Truss.

Jäsenäänestyksen keskeinen kysymys oli talouspolitiikka. Sunak kertoi hyvin selvästi, että Trussin lupaama velkaelvytyspolitiikka ja ylisuuret veronkevennykset johtavat katastrofiin. Juuri niin kävi. Jos Truss ylipäätään ymmärtää jotain talouspolitiikasta, niin hän tiesi itsekin ehdotustensa olevan populistisia.

Olennainen kysymys onkin mikä on äänestäjän vastuu? Konservatiivien jäsenäänestyksessä 57,4 % äänesti Trussia. Ennen eroaan häntä kannattaa enää vain 20% konservatiivien äänestäjistä. Kannatus oli siis romahtanut reilussa kuukaudessa myös omien keskuudessa, vaikka Truss teki pääministerinä juuri sen, mitä ennen jäsenäänestystä lupasi.

Demokratiassa äänestäjä ei koskaan ole väärässä. Tämä tarina on kuitenkin hyvä osoitus populismin vaaroista. Ja valitettavasti se ei ole ainoa erehdys brittikonservatiivien taholta. Brexitissä tehtiin sama virhe jo aiemmin.

Suomessa erityisesti SDP on puheenvuoroissaan lähtenyt rinnastamaan Trussin toimintaa Kokoomuksen veronkevennysehdotuksiin. Tässä keskustelussa jätetään tarkoituksellisesti sivuun Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin pääviesti. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti ei heikennä julkista taloutta, vaan vahvistaa sitä. Kokoomus ottaisi vähemmän velkaa kuin Marinin hallitus.

Kokoomuksen ehdottamat veronalennukset ovat maltillisia ja painottuvat erityisesti pieni- ja keskituloisiin, jolloin niillä saadaan paras kannustinvaikutus. Kun samaan aikaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastetaan ja lyhennetään, niin työn tekeminen kannattaa paremmin ja työllisyys vahvistuu merkittävästi. Kokoomus esittää myös tuloveron kevennysten rinnalle veronkorotuksia, esimerkiksi tupakka- ja alkoholiveroon.

Olennaista on ymmärtää miksi Trussin budjettiesitys johti katastrofiin markkinoilla. Syy oli se, että jo valmiiksi heikko valtiontalous heikkeni merkittävästi. Ratkaisevaa ei siis ole se kevennetäänkö verotusta vai lisätäänkö valtion menoja, vaan se paljonko otetaan velkaa. Tässä suhteessa Marinin hallituksen politiikka on itse asiassa sukua Trussin politiikalle. Korkeasta inflaatiosta huolimatta valtion menoja ja velkaa lisätään suruttomasti, eikä menokohteita kyetä laittamaan tärkeysjärjestykseen. Sekin on omanlaistaan populismia.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

 

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.