Arto Satosen viikkoviesti – Velkaantumisen taittaminen vaatii yhteistä sitoutumista puolueilta

Tälläkin viikolla uutisointia ovat hallinneet Ukrainan tapahtumat. Venäjän hyökkäyssota on käynyt entistä brutaalimmaksi siviilejä kohtaan, mikä on saanut länsimaat lisäämään aseellista tukeaan Ukrainalle. Suomen kansan tuki on edelleen myös vahvasti ukrainalaisten puolella ja ymmärrettävästi Venäjän uhkaa vastaan koetaan pelkoa myös Suomessa.

Arvoisa lukija,

Tälläkin viikolla uutisointia ovat hallinneet Ukrainan tapahtumat. Venäjän hyökkäyssota on käynyt entistä brutaalimmaksi siviilejä kohtaan, mikä on saanut länsimaat lisäämään aseellista tukeaan Ukrainalle. Suomen kansan tuki on edelleen myös vahvasti ukrainalaisten puolella ja ymmärrettävästi Venäjän uhkaa vastaan koetaan pelkoa myös Suomessa.

Erilaiset hybridi- ja kyberhyökkäykset ovat hyvinkin mahdollisia. Sen sijaan aseellisen hyökkäyksen uhka ei nyt ole merkittävä, koska Venäjä on siirtänyt myös Suomen lähialueella toimivat joukkonsa pääosin Ukrainan rintamalle. On kuitenkin erittäin hyvä asia, että tällä viikolla eteni Naton ilmapuolustusjärjestelmän kehittäminen, missä Suomi on mukana.

Eduskunnassa on tällä viikolla puhuttu paljon muustakin kuin Ukrainan sodasta. Kyselytuntia hallitsi keskustelu EU:n ennallistamisasetuksesta, mikä olisi todella paha isku suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle. Korkojen nousun myötä on vahvasti puhuttanut myös velkaantuminen. Se puhuttaa yksilötasolla erityisesti asuntovelallisten keskuudessa, mutta on iso ongelma myös julkisessa taloudessa, kun valtion velan korot ovat jo puhkaisemassa 3 prosentin rajan. Näistä aiheista tässä viestissä.

 

ENNALLISTAMISASETUS PALAUTETTAVA UUTEEN VALMISTELUUN

EU:n ennallistamisasetuksen ajatuksena on palauttaa luontoa 1950-luvun tilaan. Suomelle tämä muutos olisi katastrofaalinen, koska maankäyttömme on kehittynyt merkittävästi nimenomaan sotien jälkeen. Käytännössä asetuksen läpimeno merkitsisi miljoonien hehtaarien maa- ja metsäalueiden ennallistamista.

Taloudelliset vaikutukset Suomelle olisivat todella merkittävät. Suorat vaikutukset valtion budjettiin olisivat yli 900 miljoonaa euroa vuodessa eli 0,39% BKT:sta, mikä olisi yli tuplasti enemmän kuin millään muulla EU-maalla. Välillisesti vaikutus olisi vieläkin mittavampi, koska ennallistaminen heikentäisi maa- ja metsätalouden elinkeinomahdollisuuksia. Metsäteollisuus on asiasta erittäin huolissaan, koska vaikutus puun saatavuuteen olisi huomattava. Lisäksi ennallistaminen käytännössä ohjaisi jatkuvaan kasvatukseen avohakkuiden sijasta, millä myös on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Ruotsin valtiopäivät on jo ilmaissut selkeän vastustavan kantansa ennallistamisasetukseen. Suomessa hallitus on virallisesti kriittinen, mutta kuten kyselytunnilla havaittiin ympäristöministerin ja maa- ja metsätalousministerin näkemyserot asiasta ovat huomattavia. Kyse on myös siitä, säilyykö päätöksenteko metsistä Suomen omissa käsissä.

Tässä asiassa Suomen on EU:ssa pakko nostaa kissa pöydälle. Ympäristönsuojelu on tärkeää, mutta sen tulee olla realistisella pohjalla. Maailmassa ei ole yhtä maata, joka on kyennyt huolehtimaan ympäristöstään, jos se ei ole kyennyt samalla huolehtimaan omien kansalaistensa elintasosta. Suomalaisten hyvinvoinnille maa- ja metsätaloudella on niin iso rooli, että ennallistamisasetukselle on heti sanottava ei. Tässä asiassa alokkaan asentoa ei voi korjata, vaan on tehtävä kokonaan uusi.

 

VELKAANTUMISEN TAITTAMINEN VAATII YHTEISTÄ SITOUTUMISTA PUOLUEILTA

Marinin hallituksen jäljiltä Suomen valtion velka tulee nousemaan lähes 150 miljardiin euroon. Viime aikoina valtion uudistuessa lainojaan korkoprosentti on käynyt jo 3 prosentin pinnassa. Kolmen prosentin korkotaso tarkoittaa siis sitä, että valtion velan korot olisivat vuositasolla 4,5 miljardia vuodessa. Se raha on suoraan pois kaikesta siitä hyvästä, jonka valtion budjetin kautta kansalaisille annetaan.

Valtion korkomenojen ennustettu kasvu on todella hurja verrattuna muihin valtion menoihin. Esimerkiksi poliisin vuosibudjetti on vuoden 2023 talousarviossa 854 miljoonaa euroa. Eli siis kolmen prosentin korkotasolla valtion korkomenot olisivat lähes viisi kertaa suuremmat vuodessa kuin koko poliisitoimeen käytetty raha. Itse asiassa korkomenot alkavat jo lähestyä koko työttömyyden aiheuttamia vuosikustannuksia, joten kyse on todella isosta summasta rahaa, joka on suoraan pois suomalaisten hyvinvoinnista.

Valtion taloutta ei voi enää jatkossa rakentaa jatkuvan velkaantumisen varaan, kuten nykyisen hallituksen aikana on tehty. Vuoden 2023 talousarvioesitys on 8,1 miljardia alijäämäinen eli käytännössä 10% valtion ensi vuoden menoista maksetaan velkarahalla. Velkarahan ongelmat ovat nyt nopeasti realisoituneet, kun nollakorkojen aika on ohi ja valtion korkomenot rajoittavat suoraan valtion muita menoeriä.

Julkisen talouden arviointineuvosto on esittänyt kahden vaalikauden mittaista ohjelmaa, jossa vuosittain valtion menoja leikattaisiin miljardilla vuodessa. Tämä on välttämätöntä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja kestää. Lisähaasteen tuo mukanaan väestön ikääntyminen eli työikäisen väestön suhteellinen väheneminen.

Kokoomus on kertonut omia leikkauslistojaan ja SDP on luvannut kertoa niistä. Perussuomalaiset ovat myös esittäneet joitakin ajatuksia asiasta. Hyvin kaukana ollaan kuitenkin vielä siitä, että ratkaisu ongelmaan löydetään, vaikka tavoite onkin yhteinen. Kaikki haluavat taata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan myös lapsille, nuorille ja tuleville sukupolville.

Leikkauslistat ovat vaalien alla vaikeasti julkistettavia asioita, koska jokainen leikkaus koskee jotakin äänestäjäryhmää. On kuitenkin ymmärrettävä, että jos vuotavaa venettä ei paikata, niin koko vene kaatuu. Hyvin koulutetut ja hyvätuloiset pärjäävät kaikissa yhteiskunnissa, mutta koska haluamme mahdollisuuksien tasa-arvon, niin meidän on kannettava huolta myös julkisen talouden kestokyvystä. Vasemmistoliiton ex-kansanedustaja Outi Ojalan sanoin vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.

Nyt on aika ottaa koppia julkisen talouden arviointineuvoston ideasta ja käynnistää parlamentaariset keskustelut puolueiden yhteisestä sitoutumisesta velkaantumisen kuriin saattamiseen. Jos puolueet kykenisivät jo ennen vaaleja sopimaan kahden seuraavan vaalikauden tervehdyttämisohjelman mittaluokasta, niin silloin tulisi reunaehdot myös vaalikeskustelulle. Kukin hallitus toki itsenäisesti laittaa tuloja ja menoja järjestykseen, mutta reunaehdot sulkisivat pois velkaantumisen jatkamisen.

Muutos olisi todella suuri Marinin hallitukseen verrattuna. Marinin hallitus on rahoittanut velalla paljon muutakin kuin sodasta ja koronasta aiheutuneita menoja. Näin on ollut siksi, koska Marinin hallitus ei ole kyennyt säästämään juuri mistään. Jatkossa näin ei enää voida toimia. Talouden yhteisesti sovitut isot raamit tarvitaan, jotta tulevat hallitukset ovat pakotettuja laittamaan tuloja ja menoja tärkeysjärjestykseen.

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.