Arto Satosen viikkoviesti – Venäjä on epätoivoinen ja arvaamaton

Tällä viikolla huomio on ollut Venäjässä. Suomen hallitus sai viimeinkin viime yönä lopetettua turistiviisumilla matkailun Venäjältä Suomeen. Viikon kovin uutinen oli Nord Stream -putkien räjäyttäminen, mikä on valtiollisen toimijan tahallisia tekosia. Käytännössä siis sen takana ei voi olla kuin Venäjä. Tämä viesti keskittyy pääosin ajankohtaiseen turvallisuustilanteeseen, mutta viestin lopussa asiaa myös jättämistäni talousarvioaloitteita ja koulutuspolitiikasta.

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla huomio on ollut Venäjässä. Suomen hallitus sai viimeinkin viime yönä lopetettua turistiviisumilla matkailun Venäjältä Suomeen. Viikon kovin uutinen oli Nord Stream -putkien räjäyttäminen, mikä on valtiollisen toimijan tahallisia tekosia. Käytännössä siis sen takana ei voi olla kuin Venäjä. Tämä viesti keskittyy pääosin ajankohtaiseen turvallisuustilanteeseen, mutta viestin lopussa asiaa myös jättämistäni talousarvioaloitteita ja koulutuspolitiikasta.

 

VENÄJÄ ON EPÄTOIVOINEN JA ARVAAMATON

Putinin hallinnon toimet käyvät entistä epätoivoisimmiksi, kun sotilasmenestys Ukrainassa ei ole ollut toivottavaa. Venäjällä ajateltiin Ukrainan valtauksen olevan läpihuutojuttu, mutta talvisodan hengessä taisteleva Ukrainan armeija on lännen sotilasavun avulla pistänyt rajusti vastaan ja jopa vallannut alueita Venäjältä takaisin.

Putin on julistanut osittaisen liikekannallepanon, mikä tosi asiassa koskee erittäin isoa joukkoja venäläisiä. Tämän ovat tajunneet ne sadattuhannet venäläiset, jotka ovat paenneet maasta ja samoin ne, jotka ovat liikekannallepanoa vastaan protestoineet. Suurin osa kutsutuista on kuitenkin lähdössä rintamalle, joten sotilaita Venäjällä riittää. Venäjän sotaa rahoittavat Intian ja Kiinan kaltaiset maat, jotka sieltä edelleen öljyä ostavat.

Itämeren putki-iskun tarkoitus lienee osoittaa, että myös kansainvälinen terrorismi kuuluu Venäjän keinovalikoimaan. Putinin hallinto ei enää välitä siitä, mitä siitä lännessä ajatellaan, vaan puheet ja teot on suunnattu kotimaiselle yleisölle. Koko media on valjastettu levittämään propagandaa ja tekemään sotarikollisista sankareita.

Venäjä on siirtänyt 80% Suomen rajan lähellä olevista sotavoimistaan Ukrainaan. Välitöntä sotilaallista uhkaa rajalla siis ei ole. Sen sijaan erilaisia hybridihyökkäyksiä ja mahdollisesti infraan kohdistuviin iskuihin on syytä varautua, kuten viranomaiset ovat tehneetkin. Rajalla on nyt riski turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta, kun turistiviisumilla ei enää pääse rajan yli. Uusi rajalaki mahdollistaa turvapaikanhaun keskeyttämisen, kun muodostuu turvallisuusuhka tai tulijoita on niin paljon, että siitä aiheutuu järjestyshäiriöitä. Tätä pitää hallituksen käyttää välittömästi, kun se on tarpeen, eikä sortua viivyttelyyn ja odotteluun.

 

TALOUSARVIOALOITTEITA PIRKANMAAN LIIKENNEHANKKEISTA

Vuoden 2023 budjettiin liittyvät talousarvioaloitteet jätettiin tänään. Pirkanmaan kansanedustajat jättivät yhteisen aloitteen 9-tien hankkeesta (Tampere-Orivesi). Jätin yhdessä Jouni Ovaskan kanssa aloitteen VT3 Hämeenkyrönväylän jatkeesta, Ikaalisten Raivalan risteysjärjestelyistä ja Parkanon Alaskylä-Parkanon uudesta ohituskaistasta ja tielinjauksen oikaisusta.

Nokialaisen kansanedustaja Jari Kinnusen kanssa jätin yhteisen talousarvioaloitteen Tampere-Pori valtatien 11 saamiseksi runkotieverkoon, koska muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi nyt on välitön tarve panostaa länteen suuntautuviin yhteyksiin ja valtatie Tampere-Pori on tärkeä elinkeinoelämän kuljetusväylä henkilöliikenteen lisäksi. Esitin myös rahoitusta Murhasaaren ohituskaistan rakentamiseksi, mikä on tärkeä hanke erityisesti liikkumisessa Mouhijärven, Suodenniemen ja Kiikoisten suuntaan.

 

KOULUTUKSEN MALLIMAA EI VOI TYYTYÄ HEIKKENEVIIN OPPIMISTULOKSIIN

Tällä viikolla on käyty vilkasta koulutuspoliittista keskustelua. Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin: ”Virosta on tullut koulutuksen mallimaa”, mikä osoitti Viron voittavan Suomen oppimista mittaavissa Pisa-tuloksissa. Virossa myös sosioekonominen tasa-arvo toteutuu Suomea paremmin eli siis köyhien perheiden lapset pärjäävät suhteellisesti paremmin kuin Suomessa.

Tulokset ovat hätkähdyttäviä, koska Viro saavuttaa ne pienillä resursseilla. Kyse ei siis ole rahasta, vaan opetusmenetelmistä ja oppimisen arvostamisesta. Viron menestysresepti on perinteinen. Opettajavetoista oppimista on enemmän ja itseoppimista vähemmän. Toinen keskeinen tekijä on työrauha luokassa. Työrauha tai pikemminkin sen puute on havaittu keskeiseksi ongelmaksi myös suomalaisista tutkimuksissa ja opettajien antamassa palautteessa.

Hyvä kysymys on, mitä tästä pitäisi oppia? Onko Opetushallitus vienyt viime ajat suomalaista koulua väärään suuntaan ja onko nyt aika kääntää suuntaa? Onko itseoppiminen viety liian pitkälle? Onko inkluusio mahdoton saada toimivaksi käytettävissä olevilla resursseilla vai pitäisikö koko asia arvioida uudelleen? Onko isoilla yhteisillä oppimistiloilla ja opettajien yhteistunneilla oikeasti saatu aikaan tuloksia vai onko viisasta palata perinteiseen luokkaopetukseen? Näihin kysymyksiin on hyvä saada vastauksia, koska koulu on oppimispaikka ja sen toimivuutta mitataan tuloksilla.

Opetusalalla viikon pommin heitti opetusministeri Petri Honkonen, joka ehdotti ylioppilaskokeista luopumista. Honkonen on oikeassa siinä, että 15-16-vuotias on liian nuori valitsemaan omaa elämänuraansa. Se ei kuitenkaan ole ylioppilaskokeiden vika, vaan valintakoejärjestelmän, jota voidaan muuttaa.

Ylioppilaskokeet ovat keskeinen motivaatiotekijä sekä opiskelijoille, että opettajille. Jos niistä luovutaan, niin oppimistulokset heikkenevät varmasti. Ylioppilaskokeet ovat myös reilu tapa vertailla eri lukioiden opetuksen tasoa. On aivan selvää, että jos yhteisestä kokeesta luovutaan, niin lukiot eriytyvät: opetuksen taso vaihtelee ja annetut numerot eivät ole enää vertailukelpoisia.

Kilpailu osaamisesta kovenee maailmanlaajuisesti koko ajan. Erityisesti jotkut Aasian maat ovat jo ohittaneet parhaimmat länsimaat oppimisen tasossa. Tässä maailmassa on täysin mahdoton ajatus, että Suomessa oppimisen tason annettaisiin heiketä. Siitä seuraisi väistämättä elintason lasku. On myös turha kuvitella, että jos lapset ja nuoret saavat kasvaa ilman, että heiltä vaaditaan suorituksia, että he pärjäisivät aikuisina kansainvälisessä kilpailussa.

 

Ensi viikolla viikkoviesti tauolla ulkomaan matkani vuoksi.

Hyvää viikonloppua!

Arto

 

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.