Arto Satosen viikkoviesti – Rajavartiolaki mahdollistaa rajan tilapäisen sulkemisen

Eduskunta sai kevätkauden lainsäädäntötyönsä päätökseen eilen, kun päätettiin rajavartiolain ja valmiuslain muutoksista. Takana on ollut poikkeuksellinen kevät. Kun jo kuviteltiin, että päästään korona-ajasta normaaliin aikaan, niin Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kaiken. Pikavauhtia ryhdyttiin valmistelemaan Suomen Nato-jäsenyyttä ja vahvistamaan rajaturvallisuutta. Nämä asiat ovat hallinneet eduskunnan kevätkautta.

Tässä viestissä vielä tiivistetysti rajavartiolaista ja Suomen Nato-jäsenyysprosessin etenemisestä. Viestin lopussa näkemyksiäni Iso-Britannian pääministerin vaihdoksesta. Olen eduskunnan Iso-Britannia ystävyysryhmän puheenjohtaja, tehnyt graduni thatcherismista ja vieraillut kahdesti Konservatiivien puoluekokouksessa. Brittipolitiikan seuraaminen on harrastukseni ja siksi muutama ajatus myös siitä aiheesta, vaikka pääministerin vaihdos tulee tuskin muuttamaan Iso-Britannian turvallisuuspolitiikkaa, mikä tietysti Suomelle on tärkeintä.

Arvoisa lukija,

Eduskunta sai kevätkauden lainsäädäntötyönsä päätökseen eilen, kun päätettiin rajavartiolain ja valmiuslain muutoksista. Takana on ollut poikkeuksellinen kevät. Kun jo kuviteltiin, että päästään korona-ajasta normaaliin aikaan, niin Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti kaiken. Pikavauhtia ryhdyttiin valmistelemaan Suomen Nato-jäsenyyttä ja vahvistamaan rajaturvallisuutta. Nämä asiat ovat hallinneet eduskunnan kevätkautta.

Tässä viestissä vielä tiivistetysti rajavartiolaista ja Suomen Nato-jäsenyysprosessin etenemisestä. Viestin lopussa näkemyksiäni Iso-Britannian pääministerin vaihdoksesta. Olen eduskunnan Iso-Britannia ystävyysryhmän puheenjohtaja, tehnyt graduni thatcherismista ja vieraillut kahdesti Konservatiivien puoluekokouksessa. Brittipolitiikan seuraaminen on harrastukseni ja siksi muutama ajatus myös siitä aiheesta, vaikka pääministerin vaihdos tulee tuskin muuttamaan Iso-Britannian turvallisuuspolitiikkaa, mikä tietysti Suomelle on tärkeintä.

Eduskunta jäi siis eilen istuntotauolle ja siten myös viikkoviesti jää tauolle. Palataan asiaan elokuun puolivälissä, kun vuoden 2023 budjetin valmistelu on ajankohtaista.

 

RAJAVARTIOLAKI MAHDOLLISTAA RAJAN TILAPÄISEN SULKEMISEN

Eduskunnan hallintovaliokunta paransi hallituksen esitystä rajavartiolaista yksimielisellä muutoksella, mikä mahdollistaa itärajan sulkemisen kokonaan silloin, kun kyse on Suomen turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Tällä tarkoitetaan erityisesti sellaista hybridivaikuttamista, jonka kohteeksi Liettua ja Puola joutuivat Valko-Venäjän taholta.

Tarkoituksena on viestiä jo etukäteen Venäjälle, että Suomen raja pystyy kiinni, jos turvapaikanhakijoita pyritään tuomaan suurin määrin Suomen rajalle. Tällaisessa tilanteessa turvapaikanhaku rajalla voidaan keskittää ja mahdollistaa se esimerkiksi vain Helsinki-Vantaan lentokentällä. Kyse on sekä suomalaisten turvallisuuden takaamisesta, että ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Valko-Venäjän operaatio oli kohtuutonta myös niille lähi-idän ihmisille, jotka he huijasivat pyrkimään Valko-Venäjän kautta Eurooppaan ja matka pysähtyikin rajalle. Ihmisoikeuksien puolustamista on siis myös se, että tällainen toiminta tukitaan jo etukäteen.

 

NATO RATIFIOINTIPROSESSI ETENEE VAUHDILLA

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi etenee vauhdilla. Tanska, Kanada, Viro, Norja, Islanti, Viro, Iso-Britannia, Puola ja Albania ovat ratifioineet jäsenyytemme jo ensimmäisten päivien aikana. Lisää nopeita päätöksiä ratifioinnista on tulossa. Syksyllä tiedämme kuinka pian olemme pääsemässä maaliin ja asettuuko Turkki pitkittämään prosessia.

Sen jälkeen, kun kaikki maat ovat jäsenyytemme ratifioineet, Suomen eduskunta tekee lopullisen päätöksen liittymisestä. Oli todella tärkeää, että prosessi lähti vauhdikkaasti liikkeelle Nato-huippukokouksessa ja nopeat ratifioinnit kertovat monien Nato-maiden suuresta arvostuksesta Suomea ja Ruotsia kohtaan. Nykyiset Nato-maat haluavat meidät mukaan ja se on hyvin tärkeää.

 

POPULISTI JOHNSONIN TIE KATKESI – ULKOPOLIITTINEN LINJA SÄILYY

Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson joutui eroamaan, koska hän menetti jopa omien ministeriensä luottamuksen. Johnsonin kautta ovat varjostaneet erilaiset sisäpoliittiset skandaalit, joissa hän on kerta toisensa jälkeen jäänyt kiinni väärien tietojen antamisesta. Skandaalit ovat syöneet Konservatiivien uskottavuutta, mikä on näkynyt murskatappioina täytevaaleissa. Nyt lähes kaikkien parlamentaarikkojen mitta tuli täyteen ja Johnsonilla ei ollut enää vaihtoehtoja.

Iso-Britannian konservatiivipuolue on hyvin perinteinen, laaja ja hajanainen puolue. Puolueen sisällä on ryhmittymiä, jotka ovat lähes kuin omia puolueita. Iso-Britannian kaksipuoluejärjestelmä on tehnyt suuret koalitiot välttämättömiksi. Jos tilannetta rinnastaa Suomen puoluejärjestelmään, niin konservatiivipuolueen sisällä voi sanoa olevan Kokoomuksen, Perussuomalaiset ja Keskustan maaseutuväen. Johnsonin aikana johdossa ovat olleet ne, jotka ovat lähimpänä perussuomalaisia. Aiemmin puolue oli kokoomuslaisten käsissä.

Suurin jakava tekijä on Brexit. Boris Johnsonin aikana enemmistö konservatiivien sisällä on siirtynyt Brexitin kannattajille, mutta puolueessa on myös vahva Remain-siipi. Toinen jakava teema puolueen sisällä on etelän ja pohjoisen välinen jako. Konservatiivien suuri vaalivoitto vuoden 2019 toi mukanaan parlamenttiin suuren joukon uusia edustajia, jotka olivat saaneet äänensä pohjoisen Englannin taantuvilta teollisuusalueilta. Näille edustajille tärkeintä on alueellisten erojen tasaaminen, jotta he voisivat pitää oman parlamenttipaikkansa, jonka voittivat Työväenpuolueen edustajilta.

Iso-Britannian sisäpoliittinen tilanne on Brexitin, koronan ja Ukrainan sodan myötä hyvin vaikea. On vaikea sanoa kuinka paljon on johtuvaa mistäkin syystä, mutta Iso-Britannialla on ollut suurempia talousongelmia kuin muilla G7-mailla. Inflaatio, työvoimapula, bensapula , sekä kohonneet energian ja ruoan hinnat ovat syöneet Johnsonin ja hallituksen kannatusta. Oma haasteensa on myös maan sisäinen hajaantuminen. Pohjois-Irlannissa ei ole toimivaa parlamenttia ja suuri osa skoteista haluaisi itsenäistyä.

Iso-Britannialla on siten valtavat sisäpoliittiset haasteet ja kenenkään ei ole helppo täyttää Johnsonin saappaita. Konservatiivit tarvitsevat nyt kuitenkin luotettavan johtajan, joka ei kulje skandaaleista toiseen, vaan kykenee palauttamaan puolueen uskottavuuden äänestäjien silmissä.

Suomen kannalta olennaista on, että Iso-Britannian ulkopoliittinen linja säilyy. Siihen on syytä luottaa. Iso-Britannia ehti jo ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ja Johnsonin lupaamat turvatakuut ovat voimassa. Konservatiivien sisällä tuki Ukrainalle, Naton laajenemiselle ja länsimaisten arvojen puolustamiselle on hyvin vahva. On siis käytännössä varmaa, että uusi pääministeri jatkaa edellisten linjoilla. Myös oppositio on Iso-Britanniassa tukenut hallituksen linjaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, joten edes uudet vaalit ja mahdollinen vallanvaihto eivät tätä ydinasiaa muuttaisi. Suomi voi jatkossakin luottaa Iso-Britannian tukeen ja se on meille kaikkein tärkeintä.

 

Hyvää kesää!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.