Arto Satosen viikkoviesti – Hyvinvointisopimus on kansalaisten sopimus yhteisestä hyvästä

Tällä viikolla eduskunnassa on jatkunut vääntö siitä, miten itäraja voidaan tarvittaessa sulkea. Käsittelyssä on hallituksen esitys, joka mahdollistaa aidan rakentamisen kriittisiin kohtiin itärajalle. Tätä Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen esitti jo marraskuussa. Silloin sille ehdotukselle naureskeltiin, mutta nyt aidan tarpeellisuus tunnustetaan laajalti yli poliittisen kentän.

Keskeiseksi asiaksi nousee se, miten itäraja voidaan sulkea, jos Suomi joutuu samanlaisen hybridihyökkäyksen kohteeksi kuin Puola joutui Valko-Venäjän taholta eli siis ihmisiä ohjeistetaan massoittain pyrkimään yli rajan turvapaikanhakijoina. On täysin selvä, että tällaisessa tilanteessa raja on tosiasiallisesti voitava sulkea. Teknisesti asia voidaan hoitaa joko keskeyttämällä turvapaikanhaku väliaikaisesti tai kohdentamalla turvapaikanhaku yhdelle raja-asemalle, mikä voi olla esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttä tai Tornion raja-asema. Eduskunta käsittelee rajalain muutokset vielä ennen kesätaukoa.

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla eduskunnassa on jatkunut vääntö siitä, miten itäraja voidaan tarvittaessa sulkea. Käsittelyssä on hallituksen esitys, joka mahdollistaa aidan rakentamisen kriittisiin kohtiin itärajalle. Tätä Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen esitti jo marraskuussa. Silloin sille ehdotukselle naureskeltiin, mutta nyt aidan tarpeellisuus tunnustetaan laajalti yli poliittisen kentän.

Keskeiseksi asiaksi nousee se, miten itäraja voidaan sulkea, jos Suomi joutuu samanlaisen hybridihyökkäyksen kohteeksi kuin Puola joutui Valko-Venäjän taholta eli siis ihmisiä ohjeistetaan massoittain pyrkimään yli rajan turvapaikanhakijoina. On täysin selvä, että tällaisessa tilanteessa raja on tosiasiallisesti voitava sulkea. Teknisesti asia voidaan hoitaa joko keskeyttämällä turvapaikanhaku väliaikaisesti tai kohdentamalla turvapaikanhaku yhdelle raja-asemalle, mikä voi olla esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttä tai Tornion raja-asema. Eduskunta käsittelee rajalain muutokset vielä ennen kesätaukoa.

 

INFLAATIO JUOKSEE, VALTIONVARAINMINISTERIÖ ENNUSTAA KASVUA TALOUTEEN

Talous on epävakaassa tilanteessa. Inflaatio on noussut seitsemään prosenttiin, mikä on nopein hintojen nousu vuosikymmeniin. Pörssi on myös ollut viime päivinä alavireinen. Inflaatiota nostaa erityisesti kallistunut polttoaine, energia, asuminen ja ruoka. Nämä kaikki ovat suoraa seurausta Venäjän hyökkäyssodasta.

Inflaatio puhutti myös kyselytunnilla. Kokoomus esitti tuloveron keventämistä, mikä tukisi palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten ostovoimaa. Se helpottaisi myös pahasti solmussa olevia työmarkkinaneuvotteluita, vaikka valtion ei pidäkään niihin neuvotteluihin osapuoleksi lähteä. Verotuksen keventäminen helpottaisi myös työvoimapulaa, malka se parantaisi erityisesti pienipalkkaisen työn kannattavuutta. Juuri tästä kysyin kyselytunnilla, kysymys tässä liitteenä: https://www.facebook.com/satonen/videos/1254742951728198

Valtionvarainministeriö antoi tänään uuden talousennusteen ja se on kaikesta epävarmuudesta huolimatta positiivinen. VM ennustaa Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,4% ja ensi vuonna 1,1%. VM ennustaa myös inflaation päätyvän tänä vuonna keskimäärin 5,8 prosenttiin ja hidastuvan ensi vuonna 2,7 prosenttiin. Jos VM:n ennuste osuu oikeaan, niin se on positiivinen uutinen. Kasvu on toki maltillista, mutta kasvua kuitenkin ja inflaation taittuminen on todella tärkeä asia. Linkki VM:n talouskatsaukseen löytyy täältä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164239/VM_2022_51.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

MAATALOUDEN HAASTEITA RATKOMAAN PARLAMENTAARINEN TYÖRYHMÄ

Maatalouden nykytilaa, kannattavuushaasteita ja kehitysnäkymiä ratkomaan perustetaan parlamentaarinen työryhmä, johon jokainen eduskuntaryhmä nimeää edustajansa. Tarkoituksena on käydä läpi sekä välittömiä maatilojen kannattavuuteen ja siten kotimaisen ruoantuotannon turvaamiseen liittyviä haasteita että katsoa myös kehitysnäkymiä ja kannattavuutta pidemmällä aikavälillä. On hyvin tärkeää, että Suomessa on yli poliittisten rajojen tahtotila turvata ja kehittää suomalaista maataloutta. Tämä sama tahtotila tarvitaan myös teollisuuteen ja kauppaan. Viime kädessä kyse on huoltovarmuudesta eli kansalaisille välttämättömien tuotteiden saatavuuden turvaamisesta.

Toimin työryhmässä varapuheenjohtajana ja Kokoomuksen edustajana.

 

HYVINVOINTISOPIMUS ON KANSALAISTEN SOPIMUS YHTEISESTÄ HYVÄSTÄ

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nosti Kalajoen puoluekokouksessa esille hyvinvointisopimuksen, jonka ajatuksena on kansalaisten sopimus yhteisestä hyvästä. Orpo linjasi, että kun jokainen hoitaa oman roolinsa, yrittää parhaansa ja maksaa veronsa, niin saa vastineeksi turvaa, toimeentulon, toimivat palvelut ja tulevaisuuden uskoa.

Kokoomus siis haluaa tehdä suomalaisten kanssa uuden hyvinvointisopimuksen. Tahdomme lyödä kättä päälle, että kun suomalainen hoitaa osuutensa, hän myös saa yhteiskunnalta reilun ja oikeudenmukaiselta tuntuvan vastineen, Orpo jatkoi.

SAK:n taholta Orpon ehdottamaa sopimusta ryhdyttiin jo leimaamaan uudeksi kikyksi. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta. Orpon havittelemassa sopimuksessa ei ole lainkaan kyse sopimisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kyse on sopimisesta suomalaisten kanssa. Kyse on yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Kun oman vastuunsa kantaa ja tehtävänsä hoitaa, niin on myös oikeutettu saamaan osuutensa yhteisestä hyvästä.

Orpon esityksessä ei myöskään ole kyse mistään julistuksesta, vaan hyvin käytännöllisestä asiasta. Tällä hetkellä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää velaksi ja se ei voi jatkua pitkään. Julkinen talous saadaan kestävästi tasapainoon vain talouden ja työllisyyden kasvulla. Nykyinen lähes 75 prosentin työllisyysaste ei riitä rahoittamaan ikääntyvän kansakunnan hyvinvointipalveluita. Työllisyysaste on kyettävä nostamaan 80 prosenttiin. Se ei ole lainkaan mahdotonta, koska muut pohjoismaat ovat saavuttaneet Suomea korkeamman työllisyysasteen.

Työ on keskeinen keino täyttää kansalaisen osuus hyvinvointisopimuksesta. Työn teon pitää myös aina olla joutenoloa kannattavampaa. Työn verotusta on kevennettävä, ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastettava ja sosiaaliturvaa uudistettava, jotta työnteko kannattaa nykyistä paremmin. On myös tärkeää, että verotus ei ole kohtuuton niille, jotka tekevät ylitöitä, ottavat yrittäjäriskiä tai etenevät urallaan.

Kaikki kansalaiset eivät iän tai terveyden vuoksi kykene tekemään palkkatöitä. On kuitenkin tärkeää, että jokainen voi antaa panoksensa yhteiseksi hyväksi. Se voi olla läheisestä huolehtimista, toisten auttamista tai vapaaehtoistyötä. Osallistumistulo on keino uudistaa sosiaaliturvaa siten, että jokainen voi osallistua oman kunnon ja kykyjen mukaan.

 

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut sille opille, että jokainen kyntää oman sarkansa ja kukin meistä pyrkii hoitamaan meille annetut tehtävät mahdollisimman hyvin. Kennedy kiteytti aikoinaan, että yksittäiset hyvät teot ovat kuin pieniä puroja, joista yhdessä syntyy suuri valtameri, joka muuttaa maailmaa. Juuri tästä hyvinvointisopimuksessa on kyse. Suomi on tulevaisuudessakin maa, joka kykenee takaamaan laadukkaan koulutuksen, hyvä terveydenhoidon, arjen turvallisuuden, arvokkaan vanhuuden ja hyvän sosiaaliturvan, kun jokainen meistä tekee parhaansa.

 

 

Hyvää kesäistä viikonloppua!

 

Arto

PS. Tänä viikonloppuna Suomen parhaat beach-volley pelaajat kilpailevat SM-osakilpailussa Sastamalan Kaalisaaressa. Tervetuloa seuraamaan!

 

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.