Arto Satosen viikkoviesti – Romuttuuko työmarkkinoiden Suomen malli?

Tämän viikon suuri asia kotimaan politiikassa on ollut kunta-alan työmarkkinaratkaisu, jolla on heijastuksia myös yksityisen sektorin tuleviin neuvotteluihin. Palaan tähän asiaan viestin lopussa.

Aluksi iloisiin asioihin. Ahvenanmaa juhlii 100-vuotista itsehallintoaan yhdessä Suomen ja Ruotsin kanssa. Juhlissa olivat mukana sekä Suomen presidentti että Ruotsin kuningas. Juuri tässä ajassa, kun eri puolilla maailmaa on alueellisia ja etnisiä konflikteja Venäjän hyökkäyssodan lisäksi on oikea kunnioittaa sitä, että Suomi ja Ruotsi ovat 100 vuotta noudattaneet Kansainliiton päätöstä Ahvenanmaasta ja näyttäneet esimerkkiä koko maailmalle miten asioita voidaan ratkaista sopimalla. Kansainliitto aikoinaan päätti, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle, mutta Suomen on taattava Ahvenanmaalle oikeus ruotsin kieleen, sekä paikallisiin tapoihin ja kulttuuriin. Tästä on pidetty kiinni 100 vuotta ja pidetään jatkossakin.

 

Arvoisa lukija,

 

Tämän viikon suuri asia kotimaan politiikassa on ollut kunta-alan työmarkkinaratkaisu, jolla on heijastuksia myös yksityisen sektorin tuleviin neuvotteluihin. Palaan tähän asiaan viestin lopussa.

Aluksi iloisiin asioihin. Ahvenanmaa juhlii 100-vuotista itsehallintoaan yhdessä Suomen ja Ruotsin kanssa. Juhlissa olivat mukana sekä Suomen presidentti että Ruotsin kuningas. Juuri tässä ajassa, kun eri puolilla maailmaa on alueellisia ja etnisiä konflikteja Venäjän hyökkäyssodan lisäksi on oikea kunnioittaa sitä, että Suomi ja Ruotsi ovat 100 vuotta noudattaneet Kansainliiton päätöstä Ahvenanmaasta ja näyttäneet esimerkkiä koko maailmalle miten asioita voidaan ratkaista sopimalla. Kansainliitto aikoinaan päätti, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle, mutta Suomen on taattava Ahvenanmaalle oikeus ruotsin kieleen, sekä paikallisiin tapoihin ja kulttuuriin. Tästä on pidetty kiinni 100 vuotta ja pidetään jatkossakin.

 

EDESSÄ PUOLUEKOKOUSTEN VIIKONLOPPU

Viikonloppuna on edessä peräti kolmen puolueen kokoukset. Kokoomus kokoontuu Kalajoelle, Keskusta Lappeenrantaan ja Vasemmistoliitto Poriin. Lähtökohdat kokouksiin ovat hyvin erilaiset. Keskustan puoluekokousta piristää Paavo Väyrysen puheenjohtajakampanja, jossa Paavo mittaa sekä oman kannatuksensa että Keskustan yhtenäisyyden Nato-asiassa. Vasemmistoliiton kokouksessa on epäilemättä mielenkiintoiset jälkiväännöt Nato-ratkaisusta, jossa puolueen eduskuntaryhmä hajosi täysin.

Kokoomusväki kokoontuu gallup-johtajana ja puoluejohtaja Petteri Orpo kukitetaan uudelle jatkokaudelle, samoin Heikki Autto saanee yksimielisen jatkon puoluevaltuuston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajista äänestetään, mutta koko nykyinen kolmikko Antti Häkkänen- Elina Valtonen – Anna-Kaisa Ikonen on vahvoilla jatkoon. Mia Laiho on tehnyt hyvän kampanjan ja saanee myös hyvän äänisaaliin.

Kokoomus käsittelee kokouksessa poliittista ohjelmaa ja aloitteita. Poliittinen ohjelma on jo valmistautumista vaaleihin ja tulevaan eduskuntakauteen. Ohjelmatyö on keskeinen osa poliittista vaikuttamista ja puolueen linjan määrittelyä, joten se on puoluekokouksen tärkein aihe. Katse on jo  kohti eduskuntavaaleja. Kokoomuksen linjana on tällä vaalikaudella ollut rakentava yhteistyö hallituksen kanssa kansakunnan isoissa asioissa (Nato, Korona) ja vastuullinen oppositiopolitiikka erityisesti talouspolitiikassa, jossa olemme tuoneet esille omat keinomme vahvistaa talouskasvua, edistää työllisyyttä ja hillitä velanottoa. Näitä teemoja on tärkeää pitää yllä jatkossakin.

 

ROMUTTUUKO TYÖMARKKINOIDEN SUOMEN MALLI?

Kunta-alan palkkaratkaisu on saanut mielenkiintoisen vastauksen työmarkkinoilla. Perinteiset rintamalinjat ovat murtuneet, kun ratkaisun ovat tyrmänneet sekä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Tätä kolmikkoa ei yleensä ole nähty samalla puolella. Perinteisen työnantaja vs. palkansaaja – asetelman rinnalle onkin nyt nousemassa yksityinen sektori vs. julkinen sektori asetelma, mikä saattaa muuttaa merkittävästi lähivuosina Suomen työmarkkinoita.

Kunta-alan ratkaisu on toki monilta osin ymmärrettävä. Näin epävarmassa tilanteessa kuntatyönantajaa varmasti houkuttelee kolmen vuoden työrauha. Iso ongelma on myös kunta-alan laaja työvoimapula, jota epäilemättä helpottaa se, kun luvataan korottaa palkkoja enemmän kuin yksityinen sektori. Lupaus on kuitenkin kova, koska kuntien palkanmaksukyky on hyvin rajallinen. On hyvä muistaa, että suuri osa kunnista on veden pinnan yläpuolella vain valtion antamien runsaiden koronatukien ansiosta, jotka valtio on rahoittanut ottamalla uutta velkaa veronmaksajien piikkiin. Oraitten päällä siis ollaan.

Kunta-alan sopimuksen ongelmat liittyvät kytkentään muihin sopimuksiin. Ensimmäinen kytkentä on se, että  sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen työntekijät saavat lisäkorotuksen, jos sairaanhoitajat ja lähihoitajat saavat neuvoteltua itselleen paremman sopimuksen syksyllä. Vielä paljon suurempi merkitys on viisivuotisella palkkaohjelmalla, jossa on sovittu yleistä tasoa korkeammista korotuksista jo etukäteen. Tämä on juuri se kohta, joka vei kahvin väärään kurkkuun sekä Etelärannassa että Hakaniemessä.

Viime vuosina Suomessa on luovuttu tulopoliittisista kokonaisratkaisuista ja siirrytty ns. Suomen malliin, jota on ajanut erityisesti EK. Suomen mallin ideana on, että vientiteollisuuden keskeiset alat sopivat ensin palkankorotusten tasosta, joka on realistinen suhteessa Suomen kilpailukykyyn ja sen jälkeen muut alat seuraavat samaa yleistä tasoa, jotta julkisen sektorin kustannukset eivät liiaksi kuormita yksityistä sektoria.

Päänavaajina ovat tyypillisesti esiintyneet teknologiateollisuus ja teollisuusliitto, koska ne ovat kansantalouden kannalta erittäin keskeiset toimijat. Kun nyt lopputulos on se, että kuntien palkkaratkaisu menee seuraavaan viiden vuoden ajan yli päänavaajien määrittelemän yleisen tason, niin kysymys kuuluu onko Suomen malli samalla romutettu? Suomen mallin kaatumisella saattaa olla vakavat seuraukset, jos ajaudumme lamaan tai jopa stagflaatioon juuri silloin, kun yksityisen sektorin sopimukset ovat auki.

 

Hyvää viikonloppua ja hyvää puoluekokousta Kalajoelle tuleville!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.