Arto Satosen viikkoviesti – Työvoimapula ja pitkäaikaistyöttömyys yhtäaikainen ongelma

Tällä viikolla eduskunnassa on edelleen puhuttanut turvallisuuspoliittinen tilanne. Sota Ukrainassa on jatkunut jo 100 päivää ja viidennes Ukrainasta on venäläisten hallussa. Sota käy erittäin rajuna Itä-Ukrainassa ja siviilien kohtalo on järkyttävä. Neuvotteluja ei nyt käydä, vaan toistaiseksi aseet puhuvat. Uhkana on, että sota pitkittyy ja heijastuu erityisesti energian ja talouden osalta kaikkialle maailmaan.

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla eduskunnassa on edelleen puhuttanut turvallisuuspoliittinen tilanne. Sota Ukrainassa on jatkunut jo 100 päivää ja viidennes Ukrainasta on venäläisten hallussa. Sota käy erittäin rajuna Itä-Ukrainassa ja siviilien kohtalo on järkyttävä. Neuvotteluja ei nyt käydä, vaan toistaiseksi aseet puhuvat. Uhkana on, että sota pitkittyy ja heijastuu erityisesti energian ja talouden osalta kaikkialle maailmaan.

Suomen Nato-jäsenyys prosessissa seuraava vaihe on, että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on kutsunut Suomen, Ruotsin ja Turkin keskusteluun. Toivoa sopii, että kiista Turkin kanssa ratkeaa ennen Madridin huippukokousta. Tärkeintä kuitenkin on, että Suomella ja Ruotsilla on isojen maiden eli USA:n, Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan tuki, koska ne ovat turvatakuun todelliset takaajat. Yhteiset sotaharjoitukset kertovat pohjolan turvallisuuden merkityksestä johtaville länsimaille. Tanskan liittyminen kansanäänestyksen päätöksellä mukaan Euroopan unionin puolustusjärjestelyyn vahvistaa ja yhdenmukaistaa Pohjolan turvallisuusrakennetta.

Sodan taloudelliset vaikutukset alkavat väistämättä näkyä Suomessa. Inflaatiota nostaa erityisesti polttoaineiden ja energian hinta, sekä ruoan maailmanmarkkinahinnan nousu. Nämä kaikki ovat seurauksia Venäjän toimista. Pahin ongelma globaalisti on ruokapula, mikä johtuu siitä, että Ukrainan tuotteet eivät pääse markkinoille. Lisäksi Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Intiassa on ollut huono satovuosi.

Suomessa sodan taloudelliset vaikutukset näkyvät ostovoiman heikentymisenä. Palkansaajien ostovoima laski tammi-maaliskuussa 2,7%. Kulutus on kuitenkin vielä varsin korkealla tasolla, koska korona-aikana kotitalouksille kertyi säästöjä 8 miljardia euroa ja niitä käytetään nyt erityisesti matkailuun ja tapahtumiin.

Selvää kuitenkin on, että inflaation pysyminen korkealla tasolla pakottaa EKP:n korkojen nostamiseen, mikä tulee vaikuttamaan asuntovelallisten tilanteeseen. Yksityistaloudessa on siten edessä haasteelliset ajat. Valtion pitäisi tulla vastaan seuraavassa budjetissa laskemalla palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotusta.

Lisäksi tarvitaan täsmätoimia. Tärkeää on etsiä kustannustehokkaita ja oikeudenmukaisesti kohdentuvia keinoja. Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron väliaikainen poisto oli jo hyvä ratkaisu, koska se auttaa nimenomaan paljon investoineita ja kehittyviä tiloja. Biopolttoaineen jakeluvelvoitetta myös kevennettiin, mutta se pitäisi väliaikaisesti poistaa kokonaan, jotta saataisiin dieselin ja bensan hintaa kerralla 35-40 senttiä alaspäin, mikä olisi tärkeää kaikille autoilijoille.

 

TYÖVOIMAPULA JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS YHTÄAIKAINEN ONGELMA

Työmarkkinat ovat erikoisessa tilanteessa. TEMin uusimman työllisyyskatsauksen mukaan avoimia työpaikkoja ja työttömiä on käytännössä sama määrä eli noin 240 000. Periaatteessa tilanteen pitäisi olla siis hyvä. Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa on tällä hetkellä huutava työvoimapula ja korkea pitkäaikaistyöttömyys. Kohtaanto-ongelma on suurin maan historiassa.

Aikaisemmin puhuttiin, että työt ja tekijät eivät kohtaa, koska työt ovat etelässä ja työttömät idässä ja pohjoisessa. Tämäkään ei enää pidä paikkansa. Eniten avoimia työpaikkoja on Uudellamaalla ja kolmannes maan pitkäaikaistyöttömistä asuu myös Uudellamaalla. Tilanne on samantyyppinen Tampereella.

Toinen selitys kohtaanto-ongelmalle on se, että työttömien koulutus ja osaaminen ei vastaa työnantajan vaatimuksia. Tämäkään ei pitää enää vain osittain paikkansa. Esimerkiksi palvelualoilla on tarjolla runsaasti töitä, joihin riittää oikea asenne ja työn oppii työpaikalla. Toisaalta esimerkiksi lähihoitajan koulutuspaikkoja ei saada edes täyteen, joten tarjolla on myös sellaista koulutusta, josta työllistyminen on varmaa.

Todelliset ongelmat ovatkin ihan muualla. Ensimmäinen on se, että työnteon kannustimet eivät ole kohdallaan. Etlan laskelmien mukaan Suomessa on 136 000 työtöntä eli siis yli puolet kaikista työttömistä, joille kokoaikatyöhön pääseminen nostaisi tulotasoa alle 20%. Jos he siis saavat työpaikan, niin heidän todellinen veroasteensa on 80%, koska he samalla menettävät työttömänä saamansa yhteiskunnan tuet. Jokainen ymmärtää, että tämä ei ole kannustavaa. Pienipalkkaisen työn verotusta olisi kevennettävä, ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastettava ja sosiaaliturvaa uudistettava.

Toinen iso ongelma on se, että osa pitkäaikaistyöttömistä ei tosiasiassa ole työkykyisiä eikä siten työmarkkinoiden käytettävissä. Yhdet tarvitsevat kuntoutusta, toiset koulutusta ja kolmansien paikka on eläkkeellä. Tavoitteeksi pitäisi kuitenkin ottaa se, että uusia pitkäaikaistyöttömiä ei tule nykyistä tahtia. Tanskassa tämä asia on otettu vakavasti ja tulokset näkyvät. Työttömille tarjotaan räätälöityjä palveluita ja uuteen työhön ohjataan nopeasti. Samalla myös työnhakijaa koskevat velvoitteet ovat tiukemmat. Näillä toimilla ehkäistään ennen kaikkea syrjäytymistä ja se on todellista välittämistä, että ihmistä ei jätetä heikkona hetkenä oman onnensa nojaan.

Marinin hallitus on nukkunut työllisyyden hoidossa onnensa ohi. Juuri nyt olisi pitänyt lisätä työnteon kannustimia, kun työmarkkinat ovat vetäneet hyvin. Hallitus on saanut aikaan ainoastaan eläkeputken poiston, mikä sekin vaikuttaa vasta vuosien päästä. Pitkäaikaistyöttömien palvelujen osalta on otettu hienoisia askeleita Tanskan suuntaan, mutta kuten tuloksista näkyy panostukset ja keinot ovat olleet riittämättömiä.

Hallituksen aika on tuhraantunut kolmikantaisiin työryhmiin, jotka eivät ole saaneet juuri mitään konkreettista aikaan. Häviäjä on suomalainen työnantaja, jolla ei ole riittävästi työvoimaa ja suomalainen työtön, jolle ei ole löydetty polkua takaisin työelämään.

 

Hyvää valmistujaisviikonloppua ja onnittelut kaikille valmistuneille!

Arto

Ps. Ensi lauantaina Vammalan torilla juhlitaan Vammalan Shakkikerhon shakin SM-liigan Suomen mestaruutta klo 10-12. Olen pelaamassa myös näytösotteluita torilla, tervetuloa seuraamaan ja kahvittelemaan. Torilla tavataan!

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.