Arto Satosen viikkoviesti – Nato-jäsenyyden taustalla yhtenäinen kansa

Takana on historiallinen viikko. Suomen valtiojohto ilmoitti eilen kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Kyse on isosta asiasta, joka on noteerattu laajalti myös maailmalla. Suurimpien Nato-maiden taholta on jo ilmaistu tuki Suomen hakemukselle ja lisäksi monien EU-maiden johtajat ovat twiitanneet tuestaan Suomen jäsenyydelle Natossa.

Arvoisa lukija!

Takana on historiallinen viikko. Suomen valtiojohto ilmoitti eilen kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Kyse on isosta asiasta, joka on noteerattu laajalti myös maailmalla. Suurimpien Nato-maiden taholta on jo ilmaistu tuki Suomen hakemukselle ja lisäksi monien EU-maiden johtajat ovat twiitanneet tuestaan Suomen jäsenyydelle Natossa.

Pisimmälle meni Iso-Britannia, joka Boris Johnsonin Suomen vierailun yhteydessä antoi yhteisen solidaarisuusjulistuksen, jolla Iso-Britannia sitoutui osaltaan turvaamaan Suomea ja Ruotsia myös jäsenyyshakemuksen aikana. Eduskunnan Iso-Britannia -ystävyysryhmän puheenjohtajana olin tästä enemmän kuin iloinen ja laitoin kiitokset myös Iso-Britannian parlamentin Suomi -ystävyysryhmälle.

Tämän viestin lopussa analysoin sitä, miten Suomi on näin nopeasti kyennyt tekemään päätöksen liittoutumisesta ja miten meidän kansainvälinen maineemme luotettavana kumppanina auttaa Nato-jäsenyyden ratifioimisprosessissa. Ensin kuitenkin siitä, miten Nato-jäsenyyshakemuksen käsittely etenee eduskunnassa.

Kuluneen viikon aikana 11 valiokuntaa otti kantaa turvallisuuspoliittiseen selontekoon ja antoi lausuntonsa ulkoasiainvaliokunnalle. Ulkoasiainvaliokunta, jonka työssä olen mukana, käsittelee asiaa tänään. Maanantaina klo 10 alkaa täysistunto, jossa kaikki edustajat voivat kertoa näkemyksensä Nato-jäsenyyden hakemiseen ja selontekoon. Tämän keskustelun päätteeksi äänestetään. Äänestys voi hyvinkin mennä tiistaille, mutta se jää nähtäväksi.

Viime päivinä on ollut keskustelua siitä, ehtiikö Ruotsi tekemään päätöksensä ennen Suomea. Ruotsissa päätöksentekotapa on toisenlainen. Suomessa hakemuksen jättämiselle halutaan eduskunnan päätös, jolloin asiasta äänestetään keskustelun päätteeksi ja tarkkaa aikataulua ei voi siten tunnilleen tietää. Olennaista on kuitenkin se, että eduskunnan äänestys tulee osoittamaan, että Suomen Nato-jäsenyydelle on eduskunnassa poikkeuksellisen laaja tuki yli poliittisten rajojen. Todennäköisesti yli 90% kansanedustajista äänestää Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta.

Eduskunnan päätöksen jälkeen Suomen Nato-jäsenyys etenee Nato-huippukokoukseen ja sitten kansallisesti ratifioitavaksi kaikkiin 30 Nato-maahan. Osa maista on ilmoittanut ratifioivansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyvin nopeasti, osalla kestänee kuukausia. Toivottavaa on, että asia saataisiin maaliin jo ennen lumien tuloa.

 

NATO-JÄSENYYDEN TAUSTALLA YHTENÄINEN KANSA, YHTEISTYÖKYKYINEN PÄÄTÖKSENTEKO JA SUOMEN LUOTETTAVA MAINE MAAILMALLA

Suomalaisten silmissä maailma muuttui 24.2., kun Venäjä käynnisti brutaalin hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Sitä oli toki jo edeltänyt Venäjän Natolle esittämät etupiirivaatimukset, joilla se halusi estää Naton laajenemisen. Venäjä siis vaati Suomen ja Ruotsin rajaamista pysyvästi Naton ulkopuolelle ilman, että meiltä kysyttiin mitään. Kuten Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi, tämä oli käännekohta.

Tie Suomen Nato-jäsenyyttä kohden alkoi kuitenkin toden teolla, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan kosketti syvästi suomalaisia. Ikäihmisille se toi mieleen vanhat sota-ajat ja monille nuoremmille se muutti totaaliselta tavalla sitä maailmaa, jossa oli opittu elämään. Suomalaisten vastaus oli, että nyt on aika liittoutua ja vahvistaa siten Suomen turvallisuutta. Nato-jäsenyyden kannattajia oli hetkessä paljon enemmän kuin vastustajia. Nyt jo useampi kuin kolme neljästä suomalaisesta on Nato-jäsenyyden kannalla.

Suomen valtiojohto reagoi nopeasti sekä muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen että muuttuneeseen kansalaismielipiteeseen. Kaikkia mahdollisia kontakteja Nato-maiden johtajiin hyödynnettiin. Huipentumana oli tietenkin Tasavallan presidentin matka Joe Bidenin vieraaksi. Samaan kategoriaan voi nostaa Boris Johnsonin Suomen vierailun ja maidemme välisen solidaarisuusjulistuksen. Valtiojohto, puoluejohtajat ja suurlähettiläät ovat kuitenkin käyttäneet laajasti kontaktejaan ja luoneet siten pohjaa Suomen jäsenyyshakemuksen hyväksymiselle.

Kotimaan päätöksenteossa olennaista oli, että kaikki puolueet ymmärsivät turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuneen ja yhteistyöllä asioita vietiin eteenpäin ripeästi ja johdonmukaisesti. Eduskunta näytti, että tosi paikan tullen kyetään rakentavaan yhteistyöhön yli poliittisten rajojen. Tämä prosessi on siten ollut vahva näyttö myös Suomen päätöksentekokyvystä.

Nato-jäsenyys edellyttää kaikkien 30:n jäsenmaan ratifiointia. Kaikki tärkeimmät Nato-maat ovat jo kertoneet tuestaan Suomen hakemukselle. Eilisen päivän aikana näitä ilmoituksia sateli Twitteriin Nato-maiden keskeisiltä päättäjiltä. Tiedossa ei ole, että yksikään Nato-maa olisi aikeissa torjua Suomen Nato-jäsenyyshakemusta.

Suomen saama laaja tuki kertoo kahdesta asiasta. Ensinnäkin muut NATO-maat tietävät, että Suomi on satsannut puolustukseensa ja on suhteessa kokoonsa sotilaallisesti vahva maa. Korkea maanpuolustustahto, yleinen asevelvollisuus ja viime aikoina tehdyt suuret asehankinnat on varmasti noteerattu.

Yhtä tärkeää on se, että Suomeen on kansainvälisissä yhteyksissä opittu luottamaan. Me maksoimme aikoinaan velkamme, joka Yhdysvalloissa yhä muistetaan. Me olemme myöskin Euroopan unionissa maa, joka pitää kiinni lupauksistaan ja joka pyrkii ratkaisemaan yhteisiä ongelmia, eikä aiheuta niitä lisää. Tämä on tärkeää poliittista pääomaa juuri nyt, kun Suomi tarvitsee kaikkien Nato-jäsenmaiden tuen.

Tänään on aidosti syytä arvostaa Suomea ja suomalaisia. Meillä on yhtenäinen kansa, yhteistyöhön kykenevät päätöksentekijät, maanpuolustukseen sitoutuneet puolustusvoimat ja kansainvälisillä kentillä maine maana, johon voi luottaa.

 

KESKUSTELLAAN VIIKONLOPPUNA NATOSTA

La 14.5. alkaen klo 9.00 Sastamalassa

Sastamalan torilla 9-11 ja keskustelutilaisuus Toivon kulmassa 11-12

 

La 14.5. klo 14.00 Tampereella

Kansanedustajat Satonen & Ovaska Ukraina-talossa. Aiheina Nato-päätös ja ukrainalaiset. Järjestäjänä Tampereen Tulevaisuuskokoomus.

Kahvitarjoilu

Itsenäisyydenkatu 2, Tampere

 

Hyvää viikonloppua!

 

Tsemppiä Leijonille MM-kullan metsästykseen ja hienoja kisoja Nokia-areenalle!

 

Terveisin,
Arto

 

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.