Arto Satosen viikkoviesti – Trollien listalle joutuminen tunnustus laadukkaasta journalismista

Suomen Nato-jäsenyyden hakemisen valmistelu etenee. Poliittiset puolueet ovat SDP:tä ja Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta jo kantansa kertoneet ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittely valiokunnissa etenee. Erittäin tärkeää on, että kaikki suuret Nato-maat, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa, ovat kertoneet tukevansa sekä Suomen Nato-jäsenyyttä että antavansa turvaa Suomelle Nato-prosessin käsittelyn ajan.

Venäjän mahdollisia vastatoimia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessiin on odotettavissa, vaikka emme tiedäkään kuinka vakavia ne ovat. Aika Suomen ja Ruotsin liittymiselle Natoon on nyt kuitenkin otollinen, kun Natolla on valmius laajentua ja Venäjä on kiinni hyökkäyssodassaan Ukrainassa. Ensimmäisiä merkkejä Venäjän vastatoimista oli joidenkin suomalaisten mediayhtiöiden listaaminen mustalle listalle, koska Venäjä ei ollut tyytyväinen niiden uutisointiin Ukrainan tilanteesta

Arvoisa lukija,

Suomen Nato-jäsenyyden hakemisen valmistelu etenee. Poliittiset puolueet ovat SDP:tä ja Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta jo kantansa kertoneet ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittely valiokunnissa etenee. Erittäin tärkeää on, että kaikki suuret Nato-maat, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa, ovat kertoneet tukevansa sekä Suomen Nato-jäsenyyttä että antavansa turvaa Suomelle Nato-prosessin käsittelyn ajan.

Venäjän mahdollisia vastatoimia Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessiin on odotettavissa, vaikka emme tiedäkään kuinka vakavia ne ovat. Aika Suomen ja Ruotsin liittymiselle Natoon on nyt kuitenkin otollinen, kun Natolla on valmius laajentua ja Venäjä on kiinni hyökkäyssodassaan Ukrainassa.

Ensimmäisiä merkkejä Venäjän vastatoimista oli joidenkin suomalaisten mediayhtiöiden listaaminen mustalle listalle, koska Venäjä ei ollut tyytyväinen niiden uutisointiin Ukrainan tilanteesta. YLE päätyi myös tälle listalle ja hallintoneuvoston puheenjohtajana päädyin myös itse Pietarin trollien maalittamislistalle. Aika näyttää seuraako siitä jotain konkreettista. Palaan tähän lehdistönvapauteen viestin lopussa. Aluksi kuitenkin terveisiä Georgian työmatkalta.

 

KONFLIKTIEN JÄÄDYTTÄMINEN ON OSA VENÄJÄN POLITIIKKAA

Eduskunnan Georgia ystävyysryhmä kävi tällä viikolla tutustumassa maan tilanteeseen. Vierailimme myös Etelä-Ossetian ja Georgian välisellä rajalla, joka on ollut jo vuodesta 2008 jäätyneen konfliktin raja. Venäjä miehittää Etelä-Ossetiaa ja parasta aikaa vireillä on kansanäänestyksen järjestäminen Etelä-Ossetian liittämisestä Venäjään, mistä Venäjä ilmeisesti hakee mallia myös Itä-Ukrainaan.

14 vuotta kestänyt jäätynyt konflikti Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa on ollut masentavaa aikaa paikallisille asukkaille. Georgialaistaustaiset ovat pitkälti paenneet Venäjän hallitsemista alueilta Georgian hallitsemalle puolelle, joihin heille on rakennettu tilapäisiä asuntoja. Ossetialaiset nuoret ovat puolestaan muuttaneet pitkälti Kaukasuksen toiselle puolelle Pohjois-Ossetiaan tai muualle Venäjälle. Etelä-Ossetia on siis väestöään nopeasti menettänyt alue, joka nykytilan jatkuessa päätyy lähivuosina vain Venäjän sotilastukikohdan ja sen tarpeita palvelevan väen asuinpaikaksi. Jäätyneen konfliktin jäljiltä valtaosa väestöstä on joutunut muuttamaan muualle.

Etelä-Ossetian ja Abhasian jäätyneet konfliktit eivät suinkaan ole ainoita Venäjän lähialueilleen aikaansaamia. Viime päivinä paljon esillä ollut Transnistria, joka on siis irrotettu osa Moldovaa, on samantyyppinen. Osa Donetskista ja Luhanskista sekä myös Krim olivat samantyyppisiä ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainassa. Jäätyneet konfliktit ovat siis osa Venäjän strategiaa, jolla se pitää naapurimaitaan varpaillaan ja tekee elämisen valtaamillaan alueilla hyvin vaikeaksi.

Georgian maantieteellinen sijainti on hyvin vaikea, koska Venäjän lisäksi naapureita ovat venäjämielinen Armenia, Turkki ja Azerbaidzan ja lisäksi alueella vaikuttaa Iran. Georgia pyrkii EU:n ja Naton jäseneksi vahvistaakseen asemansa läntisenä valtiona. Talous on kuitenkin edelleen paljolti kytköksissä Venäjään. Nykyinen hallitus hakeutuu virallisesti länteen, mutta samanaikaisesti pyrkii tasapainoilemaan suhteessa Venäjään. Selkeämpi linja ja kyky tehdä länsimaisen yhteiskuntaan johtavia reformeja tarvitaan, jotta ovi Euroopan unioniin voisi aueta.

 

TROLLIEN LISTALLE JOUTUMINEN TUNNUSTUS LAADUKKAASTA JOURNALISMISTA

Tällä viikolla Venäjä lisäsi mustalle listalle ja maalituksen kohteeksi myös suomalaisia tiedotusvälineitä, niiden johtoa ja päätoimittajia. YLEn hallintoneuvoston puheenjohtajana päädyin itsekin tälle listalle yhdessä YLEn toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttilan kanssa. YLEn lisäksi maalituksen kohteiksi ilmoitettiin Keskisuomalainen, Etelä-Saimaa ja Selkosanomat sekä heidän päätoimittajansa.

Listalle päätyminen tulee ottaa tunnustuksena kyseisten mediayhtiöiden toimittajien laadukkaasta uutisoinnista Ukrainan tilanteesta. YLEn osalta vastuu uutisoinnista kuuluu päätoimittajalle ja käytännön työtä tekevät uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimittajat ja erityinen rooli on sotatapahtumista raportoivilla ulkomaantoimittajilla. Toimittajat ovat tehneet laadukasta työtä koko sodan ajan. YLE on pitänyt sotaan ja Suomen muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen liittyviä uutisia hyvin laajalti esillä televisiossa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa.

YLEn hallintoneuvosto ei päätä siitä, mitä ja miten uutisoidaan. Suomi ei ole Venäjä, jossa poliitikot ohjaavat mediaa. YLEn osalta asia on määritelty omistajaohjausta koskevissa linjauksissa, joissa ohjelmista päättäminen on nimenomaan rajattu hallintoneuvoston toimivallan ulkopuolelle. Hallintoneuvoston tehtävänä toki on huolehtia toimittajien toimintaedellytyksistä ja tukea esimerkiksi maalittamisen kohteeksi joutuneita toimittajia.

On selvää, että Suomen Nato-jäsenyyden hakeminen aiheuttaa Venäjän puolelta erilaisia hybridi- ja disinformaatiohyökkäyksiä. Se on täysin odotettavaa maalta, joka käy brutaalia hyökkäyssotaa ja jonka sotilaat syyllistyvät toistuviin sotarikoksiin. Näiden hyökkäysten ei tule kuitenkaan antaa vaikuttaa siihen, miten Suomessa asioista uutisoidaan. Päinvastoin. Mitä enemmän joudumme erilaisten vaikuttamisyritysten kohteeksi, sitä tärkeämpää meidän on saada oikeaa tietoa siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu ja miten Venäjän hallinto toimii. Juuri nyt laadukasta tiedonvälitystä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

 

RAUHAA RAJALLE -TILAISUUDET VIRROILLA JA PUNKALAITUMELLA

Seuraavat Rauhaa rajalle -tilaisuuteni:

Virrat
Tänään pe 6.5. klo 18.30, Valtuustosali

Punkalaidun

Ma 9.5. klo 19, Kunnantalo

 

Hyvää viikonloppua!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.