|
29.4.2022

Arto Satosen viikkoviesti – Aina askel länteen, kun on mahdollista

Arvoisa lukija,

Turvallisuuselonteon käsittely etenee eduskunnan valiokunnassa ja Nato-jäsenyyden kannatus kasvaa koko ajan sekä kansalaisten että kansanedustajien keskuudessa. Vahvaa tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle ovat antaneet tuoreissa kannanotoissaan myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja USA:n ulkoministeri Anthony Blinken puheessaan USA:n edustajainhuoneessa.

Nato-käsittelyn loppusuoralla olen vaikuttamassa selontekoon ulkoasiainvaliokunnassa. Tulin valituksi puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi valitulta Petteri Orpolta vapautuneelle varajäsenen paikalle ja olen siis mukana UAV:n työssä keskeisen ajan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että toukokuun puolessa välissä ollaan jo pitkällä. Juuri nyt näyttää siltä, että Ruotsi hakee Nato-jäsenyyttä lähes samalla aikataululla, mikä on erinomainen asia.

Tämän viestin lopussa pohdin Suomen polkua länteen, mikä on ollut monipolvinen. Kokoomus on kuitenkin johdonmukaisesti ajanut sitä linjaa, että aina askel länteen päin, kun se on mahdollista.

Ensi viikolla tapahtuu myös sisäpolitiikassa. Kunta-alan työriidassa sovittelulautakunta ei kyennyt antamaan lainkaan sovitteluesitystä, koska osapuolten näkemykset ovat niin kaukana toisistaan. Tämä on hyvin huolestuttavaa. Edessä voi olla laaja lakkokevät, joka alkaa ensi tiistaina laajalla julkisen sektorin työntekijöiden lakolla kymmenessä kaupungissa. Ensi viikon lakko ei koske hoitajia, jotka Tehyn ja SuPerin mukaan valmistautuvat joukkoirtisanoutumiseen. Viime kädessä maan hallitus on vastuussa siitä, että kansalaiset saavat kiireelliset palvelut. Ratkaisu on siis löydettävä.

AINA ASKEL LÄNTEEN, KUN ON MAHDOLLISTA

Suomen maantieteellinen asema on vaikea. Yhteistä rajaa on Venäjän kanssa yli 1300 kilometriä ja Venäjä on läpi Suomen historian muodostanut uhan Suomen turvallisuudelle. Suomi on kuitenkin pyrkinyt hyödyntämään historian tuomia mahdollisuuksia ja tilaisuuden tullen ottamaan askeleita länteen. Erityisesti Kokoomus on läpi historian ajanut sitä, että askel kohti länttä otetaan aina, kun se on mahdollista.

Suomen lännettymisen historia alkaa oikeastaan Ruotsin tappiosta vuosien 1808-1809 sodassa, jossa Suomesta tuli osa Venäjää. Silloinen Venäjän johto oli kuitenkin valmis myöntymään suomalaisten vahvaan tahtoon kehittää omaa autonomiaa. Autonomian aika toki sisälsi myös venäläistämispyrkimyksiä ja venäläisiä sotilaita oli Suomessa, mutta Suomi kykeni kuitenkin autonomian aikana luomaan kansallishenkeä ja instituutioita, jotka pohjustivat itsenäisyyttä.

Tsaarin vallan kaatuminen ja kommunistien vallankumous Venäjällä antoi Suomelle historiallisen mahdollisuuden itsenäistyä. Sen aikaisia päättäjiä on syytä kiittää rohkeudesta. Itsenäisyyden ensimmäinen vuosi oli kuitenkin sisällissotaa. Suomi onnistui kuitenkin historiansa alkuvuodet säilyttämään demokratian, vaikka demokratiaa vastaan hyökkäsivät ensin punaiset ja vuosikymmen myöhemmin Lapuan liike kyseenalaisti myös edustuksellisen demokratian.

Toisessa maailmansodassa suomalaiset puolustivat maataan urheasti ja onnistuivat tasapainottelemaan Saksan ja Neuvostoliiton välillä siten, että itsenäisyys säilyi, vaikka aluemenetyksiin jouduttiin. Toisen maailman sodan jälkeen Paasikiven aikana oli nöyrryttävä YYA-sopimukseen, mutta sekin oli sisällöltään erilainen kuin Neuvostoliiton alusmailla Itä-Euroopassa. EEC-vapaakauppasopimus ja EFTA ulkojäsenyys olivat 70-luvun hienoisia askeleita länteen päin.

Neuvostoliiton romahdettua Suomelle aukesi ovi Euroopan unionin jäsenyyteen, joka käytettiin välittömästi. Tuolloin polkua olisi pitänyt jatkaa Nato-jäsenyyteen asti. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Suomen valtiojohto ei kuitenkaan kyennyt näkemään sitä, mihin Venäjä on oikeasti menossa ja silloin jätettiin tilaisuus käyttämättä. Nato-jäsenyys olisi Jeltsinin aikana ollut vain ilmoitusasia.

Nyt on aika hyödyntää tilaisuus ottaa askel länteen. Venäjä on kiinni hyökkäyssodassaan Ukrainassa ja länsi on valmis ottamaan lisää jäseniä Natoon. Suomelle tilaisuus on siis historiallinen ja tämä paikka pitää käyttää. Samalla Suomi ottaa viimeisen ja ratkaisevan askeleen, jonka jälkeen meistä tulee länsimaisen demokraattisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan arvoyhteisön täysjäsen.

VAPPUNA PORISSA

Oma vappuni menee tänä vuonna Porissa, jossa olen puhujana Kokoomuksen sinivalkoisessa vapussa Raatihuoneella klo 13.

ONNITTELUT PIRKANMAALAISILLE MITALISTEILLE!

Kevään palloilusarjat ovat päättymäisillään. Pirkanmaalaiset joukkueet ovat menestyneet tänä keväänä erinomaisesti. Jääkiekossa Tappara voitti kultaa ja Ilves pronssia. Lentopallossa VaLePa voitti kultaa, LP Kangasala hopeaa ja Akaa-Volley pronssia. Salibandyssä finaalit ovat vielä kesken, mutta Classic ja Nokian KRP tuovat kirkkaimmat mitalit Pirkanmaalle. Onnittelut kaikille!

Hyvää wappua!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä työministerinä Orpon hallituksessa. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut lukuisissa eduskunnan valiokunnissa, puheenjohtajana suuressa valiokunnassa, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Lisäksi olen toiminut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana.