Arto Satosen viikkoviesti – Suomen jäsenyys lisää turvallisuutta, ei uhkaa ketään

 

Tällä viikolla eduskunta on käynyt historiallista keskustelua turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja Nato-jäsenyyden hakemisesta. Keskiviikkona eduskunnassa käyty keskustelu oli erittäin hyvähenkinen ja osoitti kansallista yhtenäisyyttä. Lähinnä vain Vasemmistoliiton puheenvuorot poikkesivat yleisestä Nato-jäsenyyttä tukevasta linjasta, mutta myös Vasemmistoliiton sisällä on joitakin Nato-jäsenyyttä puolustavia kansanedustajia.

Arvoisa lukija,

Tällä viikolla eduskunta on käynyt historiallista keskustelua turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja Nato-jäsenyyden hakemisesta. Keskiviikkona eduskunnassa käyty keskustelu oli erittäin hyvähenkinen ja osoitti kansallista yhtenäisyyttä. Lähinnä vain Vasemmistoliiton puheenvuorot poikkesivat yleisestä Nato-jäsenyyttä tukevasta linjasta, mutta myös Vasemmistoliiton sisällä on joitakin Nato-jäsenyyttä puolustavia kansanedustajia.

Selonteon käsittely jatkuu nyt eduskunnassa peräti 11:ssä valiokunnassa. Valmista pitäisi tulla toukokuun puolen välin maissa. Vielä ei ole selvää, miten varsinaisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta tullaan päättämään. Mahdollisia toimintatapoja on useita, kun tahtotila on selvä. Suurista puolueista SDP ei ole vielä virallisesti päättänyt omaa kantaansa Nato-jäsenyyden hakemiseen, mutta puolueen ryhmäpuheenvuoro eduskuntakeskustelussa oli Nato-myönteinen. Tahtotila eduskunnassa on siis nyt vahvasti Nato-jäsenyyden kannalla, kuten on mitatusti myös kansan mielipide.

Suomen Nato-jäsenyys tarvitsee kaikkien Nato-maiden tuen. Onkin nyt hyvin tärkeää, että kahdenvälistä yhteydenpitoa Nato-maihin tiivistetään. Tällä viikolla Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja Ruotsin Moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson tapasivat Washingtonissa sekä republikaanien että demokraattien keskeisiä vaikuttajia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puolestaan keskusteli asiasta Unkarin presidentin kanssa, joka ilmoitti Unkarin tukevan Suomen ratkaisuja.

Yksi keskeinen toimija on Ranska, jossa on presidentinvaalien toinen kierros sunnuntaina. Jos nykyinen presidentti Emmanuel Macron saa jatkokauden, niin se tuo vakautta Eurooppaan ja on suomalaisten etu. Sen sijaan toinen finalisti Marie Le Penon antanut outoja lausuntoja Suomen Nato-jäsenyydestä. Jos Le Pen valitaan, niin perussuomalaisilla on veljespuolueena töitä tehtävänä, jotta Le Pen ja kansallinen rintama saadaan tukemaan Suomen Nato-jäsenyyttä.

Ruotsin hallitus on nopeuttanut omaa Nato-selvitystään ja Ruotsin kansan tuki on tuoreimpien mittausten mukaan entistä vahvemmin Nato-jäsenyyden kannalla. Ruotsin sosiaalidemokraattien kannanmuodostus on vielä kesken, mutta viime aikoina nimenomaan demarien kannattajia on siirtynyt Nato-jäsenyyden kannalle. Ruotsin koko oikeisto Ruotsidemokraatteja myöden tukee Nato-jäsenyyttä, joten Riksdagenissa on jo Nato-myönteinen enemmistö. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Ruotsi saattaa hyvinkin hakea Nato-jäsenyyttä samanaikaisesti Suomen kanssa, mikä olisi molempien etu.

Pidin eduskuntakeskustelussa puheenvuoron Nato-jäsenyyden puolesta, jossa kävin läpi erityisesti sitä, mitä on Venäjän hyökkäyspolitiikan takana ja miksi Suomen on tärkeää juuri nyt liittyä puolustusliittoon. Linkki puheenvuoroon löytyy täältä https://www.facebook.com/satonen/videos/244591774510767 ja alla samoja asioita tiivistetysti.

 

SUOMEN JÄSENYYS LISÄÄ TURVALLISUUTTA, EI UHKAA KETÄÄN!

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiteytti Suomen Nato-jäsenyyden lisäävän Suomen turvallisuutta, mutta samalla se ei ole keneltäkään pois. Suomen liittyminen Natoon on täysin puolustuspoliittinen operaatio, jolla vahvistamme omaa turvallisuuttamme.

Naton turvatakuut ovat pienelle maalle paras mahdollinen turvallisuusvakuutus. Sen lisäksi tarvitsemme toki suorituskykyiset omat puolustusvoimat, joita parasta aikaa vahvistetaan sekä materiaalihankinnoin että kertausharjoituksia lisäämällä. Kaiken keskiössä on vahva maanpuolustustahto, joka Suomessa on kansainvälisestikin verrattuna huippuluokkaa.

Naton laajeneminen itään ei ole Venäjälle uhka ja sen Venäjän johto aivan varmasti tietää. Kun Baltian maat liittyivät Natoon vuonna 2004, niin niiden tarkoituksena oli vain turvata itsensä, jotta ne eivät joutuisi enää uudelleen neuvostovallan ja venäläisten ikeen alle. Samasta syystä myös muut Itä-Euroopan maat ovat liittyneet Natoon.

Venäjän sisäisessä retoriikassa Natolla pelotellaan, koska se on nykyisen johdon ainoa keino hankkia kansan tukea brutaalille ja oikeudettomalle hyökkäyssodalle Ukrainassa. Jokainen joka ajattelee omilla aivoillaan tajuaa, että sen paremmin Ukraina, kuin muutkaan Euroopan maat eivät ole mikään uhka Venäjälle. Ne ovat ylipäätään niin pieniä maita, että ne eivät voi uhata suurempaa maata. Venäjän naapureista vain Kiina on niin suuri, että se edes teoriassa voisi uhata Venäjää. Kaikkien muiden naapureiden uhat ovat keksittyjä ja niitä Venäjän johto tarvitsee vain maan sisäiseen keskusteluun.

Putinin ja Venäjän nykyhallinnon todellinen vastustaja ei ole Ukraina eikä länsi, vaan Venäjän oma demokratialiike. Tavallisten venäläisten elintaso on taantunut jo vuosikymmenen, korruptio rehottaa ja pandemiaa on hoidettu huonosti. Venäläiset ovat olleet kasvavassa määrin tyytymättömiä siihen, missä kunnossa heidän oma maansa on ja Putinin suosio on laskenut.

Venäjän johdolle kehittyvä, demokraattinen, ihmisoikeuksia kunnioittava ja länteen suuntautuva Ukraina olisi pahin mahdollinen asia. Se osoittaisi venäläisille, että slaavilainen entinen neuvostotasavalta voi muuttua moderniksi länsimaiseksi valtioksi. Samasta syystä Venäjä on tukenut voimakkaasti Valko-Venäjän diktaattoria Lukashenkoa toimissa Valko-Venäjän demokraattisen opposition kukistamiseksi.

Viimeinen asia, jota Venäjän KGB-taustainen johto haluaa, on demokratia. Heidän ensisijainen motiivinsa on pysyä vallassa ja toissijainen motiivi on palauttaa Neuvostoliiton aikainen etupiiriinsä. Ukraina taisteleekin parasta aikaa paitsi itsenäisyytensä, myös Euroopan, demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta autoritääristä Venäjää vastaan.

On tärkeää ymmärtää, että Venäjä on hyvin arvaamaton naapuri. Vaikean sisäisen tilanteensa ja valtapoliittisten tavoitteidensa vuoksi Venäjän hallinto voi kohdistaa aggressiivista toimintaa itse keksimiään uhkia vastaan. Tässä tilanteessa Nato-jäsenyys on Suomelle paras mahdollinen turva. Mitä nopeammin Natoon pääsemme, sen parempi. Nyt on avoinna harvinainen aikaikkuna, johon Suomen pitää tarttua ja hyödyntää mahdollisuus liittyä puolustusliittoon.

 

RAUHAA RAJALLE -KESKUSTELUJA

Pidän Nato-aiheisia keskustelutilaisuuksia seuraavasti:

Pe 22.4. klo 18.30 Orivesi (Ravintola Vallesmanni)

Kommenttipuheenvuoron pitää Oriveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja maanpuolustusaktiivi Jussi Viljanen

La 23.4. klo 13.00 Kangasala (Uimahalli, Kuohu-Sali 2 krs.)

Kommenttipuheenvuoron pitää kenraaliluutnantti evp. Heikki Lyytinen

La 23.4. klo 16.00 Huittinen (Valtuustosali)

Keskustelutilaisuus yhdessä kansanedustaja Matias Marttisen kanssa

Pe 6.5. klo 18.30 Virrat (Valtuustosali)

Ma 9.5. klo 19.00 Punkalaidun (Kunnantalo)

Kommenttipuheenvuoron pitää everstiluutnantti evp. Mikko Taussi

 

Lisäksi 25.4. klo 18 on Kokoomuksen järjestämä Rauhaa rajalle -ilta Tampereella

”Tule puhumaan kanssamme turvallisuudesta, varautumisesta, Natosta ja 1343 kilometristä. Keskustelutilaisuudessa mukana mm. kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Keskustelua vetää ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jaana Pelkonen.”

Paikka: Teatteripubi Sisko ja sen Veli, Lapintie 6 (Komediateatteria vastapäätä)

 

Hyvää ja aurinkoista viikonloppua!

Arto Satonen

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.