Arto Satosen viikkoviesti – Kolmikanta saamaton työrauhakysymyksissä

 

Tänään alkanut terveydenhoitoalan lakko merkitsee isoja muutoksia kaikissa isoissa sairaanhoitopiireissä, myös Pirkanmaalla. Kiireetön hoito siirtyy ja työt käytännössä lakkaavat Sastamalan, Valkeakosken ja Hatanpään yksiköissä. Kyse on vakavasta asiasta. Pandemia on edelleen päällä ja hoitovelkaa on kertynyt paljon. Hoitohenkilökunta on joutunut paljon venymään ja hoitajista on pulaa, joten asia on vaikea joka suhteessa ja myötätuntoa hoitajia kohtaan on syystäkin. Palkoista ei kuitenkaan päätä eduskunta. Sopu on kuitenkin pian saatava, jotta potilaiden turvallisuus ei vaarannu. Näin käy, jos kiireellisiä hoitoja joudutaan siirtämään. Palaan tähän suojatyön haasteisiin viestin lopussa.

Eduskunnan keskustelua hallitsee edelleen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä sen vaikutukset Suomen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Näistä asioista eduskunta tulee saamaan pääsiäisen jälkeen selonteon, jossa arvioidaan myös Suomen Nato-jäsenyyteen liittyviä etuja ja riskejä. Monet kansanedustajat ovat jo Nato-kantansa kertoneet. Oma kantani on ollut selvä jo vuosikausia. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta ja siksi meidän kannattaa Natoon liittyä.

Arvoisa lukija,

Tänään alkanut terveydenhoitoalan lakko merkitsee isoja muutoksia kaikissa isoissa sairaanhoitopiireissä, myös Pirkanmaalla. Kiireetön hoito siirtyy ja työt käytännössä lakkaavat Sastamalan, Valkeakosken ja Hatanpään yksiköissä. Kyse on vakavasta asiasta. Pandemia on edelleen päällä ja hoitovelkaa on kertynyt paljon. Hoitohenkilökunta on joutunut paljon venymään ja hoitajista on pulaa, joten asia on vaikea joka suhteessa ja myötätuntoa hoitajia kohtaan on syystäkin. Palkoista ei kuitenkaan päätä eduskunta. Sopu on kuitenkin pian saatava, jotta potilaiden turvallisuus ei vaarannu. Näin käy, jos kiireellisiä hoitoja joudutaan siirtämään. Palaan tähän suojatyön haasteisiin viestin lopussa.

Eduskunnan keskustelua hallitsee edelleen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä sen vaikutukset Suomen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Näistä asioista eduskunta tulee saamaan pääsiäisen jälkeen selonteon, jossa arvioidaan myös Suomen Nato-jäsenyyteen liittyviä etuja ja riskejä. Monet kansanedustajat ovat jo Nato-kantansa kertoneet. Oma kantani on ollut selvä jo vuosikausia. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta ja siksi meidän kannattaa Natoon liittyä.

Tässä liitteenä kirjoitukseni asiasta Alueviestissä https://alueviesti.fi/2022/03/29/satosen-terveiset-suomen-paikka-on-natossa-rautaesirippu-nousee-uudelleen-lannen-ja-venajan-valille/?fbclid=IwAR1QAGnNfrH9cTNnEJCpwVrCryF35QMZljkBllJSiVcE8YlepMSpNecSu2I

Kyselytunnilla puhutti erityisesti ukrainalaisten kotoutuminen Suomeen ja työnteko-oikeus nousivat esille. EU-säännösten mukaan kaikilla Ukrainasta sotaa pakenevilla on oikeus vuoden tilapäiseen oleskelulupaan ja työnteko-oikeuteen Suomessa. Tämä edellyttää kuitenkin rekisteröitymistä. Byrokratian rattaisiin on saatava vauhtia, jotta tämä käy mahdollisimman nopeasti. Kymmenet yritykset ovat jo ilmoittaneet kiinnostuksensa palkata ukrainalaisia töihin ja valtaosa tulijoista haluaa töihin mahdollisimman nopeasti, jotta saa uuden elämän käyntiin Suomessa.

Kunnat ovat avainasemassa ukrainalaisten majoittamisessa. Pirkanmaalla ollaan nyt varauduttu 8 000 ukrainalaisen tuloon. Vastaanottokeskukset ovat täynnä ja uusia avataan koko ajan. Valtaosa on kuitenkin edelleen kotimajoituksessa. Ihmisten auttamishalu on valtava ja se on hyvin tärkeää. Useat kunnat ovat jo hyödyntäneet vapaana olevia vuokra-asuntojaan. Lapsia on tärkeä tarpeen mukaan ohjata kouluihin ja päiväkoteihin, joten kunnissa on tehtävää monissa asioissa, jotta ukrainalaisten kotiutuminen Suomeen onnistuu mahdollisimman hyvin.

 

KOLMIKANTA SAAMATON TYÖRAUHAKYSYMYKSISSÄ

Parasta aikaa käynnissä oleva hoitajien työtaistelu tuo väistämättä mieleen vanhat ajat. Vuonna 2007 käytiin tiukka työtaistelu, jolloin TEHY kehotti jäseniään joukkoirtisanoutumiseen. Silloinen Vanhasen hallitus vastasi tuomalla eduskuntaan potilasturvallisuuslain, jolla irtisanoutuneet voitaisiin määrätä töihin ammattitaidon perusteella, kun se on potilasturvallisuuden kannalta välttämättömänä.

Toimin tuolloin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana ja muistan erittäin hyvin, miten valiokunta käsitteli hallituksen lakiesitystä poikkeuksellisen kiireellisenä jopa sunnuntaipäivänä. Tuo prosessi on jäänyt mieleen lähes kahdenkymmenen eduskuntavuoden aikana tiukimpana sisäpoliittisena tilanteena. Se sai lopulta onnellisen ratkaisun. Hallitus veti esityksensä pois eduskunnasta, kun sopu palkkaratkaisuista syntyi juuri ennen lain ratkaisevaa käsittelyä eduskunnassa.

Muista hyvin myös sen, että tuolloin laajalti vakuutettiin, että vastaavaan tilanteeseen ei enää ajauduta, vaan kolmikantaisesti tehdään uudet pelisäännöt , jotta suojatyön toteutuminen kaikissa olosuhteissa taataan siten, että potilasturvallisuus ei vaarannu, vaikka lakko-oikeus säilyy. Nyt 15 vuotta myöhemmin tiedetään, että mitään ei ole tehty. Sen vuoksi Marinin hallitus on tuomassa tulipalovauhtia ensi viikolla hallituksen esityksen suojatyösäännösten muuttamisesta. Tätä esitystä TEHYn puheenjohtaja on jo etukäteen kutsunut pakkolaiksi.

Suomessa kolmikannan merkitystä on perusteltu sillä, että se takaa rauhan työmarkkinoilla, kun asiat ratkaistaan neuvottelemalla. Valitettavasti juuri työrauhakysymyksissä kolmikanta on ollut jo pitkään täysin saamaton. Lakkolainsäädäntöä ei ole Suomessa uusittu kymmeniin vuosiin. Useita kertoja se on annettu päivitettäväksi kolmikantaiseen työryhmään, mutta mitään ei ole saatu aikaan. Ei myöskään suojatyön osalta, kuten nyt joudutaan huomataan, kun potilasturvallisuus on vaarassa.

Työmarkkinaosapuolilla ei ole kykyä sopia työrauha-asioista. Aina kun akuutista kriisistä on selvitty, niin työrauha-asiat haudataan komiteaan. Kumpikaan osapuoli ei jousta näkemyksistään ja mikään ei muutu, vaan jälleen päädytään uuteen kriisiin. Pelisääntöjä pitäisi muuttaa nimenomaan silloin, kun tulipalo ei ole päällä. Valitettavasti Suomessa näyttää olevan juuri päinvastoin. Nytkään käynnissä oleva työmarkkinakriisi ei ole kunniaksi kolmikantaiselle valmistelulle. Lainsäätäjien on pakko jatkossa ottaa suurempi vastuu työrauhakysymyksistä, kun työmarkkinaosapuolet eivät kykene vastuutaan kantamaan.

 

Hyvää viikonloppua!

Arto

PS. Pidetään peukkuja playoffeissa oleville pirkanmaalaisille jääkiekko- ja lentopallojoukkueille!

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.