Arto Satosen viikkoviesti – Hyvän oltava kova pahaa vastaan

Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on kestänyt nyt kaksi viikkoa. Hyökkäys on johtanut myös siviilien, naisten ja lasten kuolemiin. Lisäksi yli 2 miljoonaa ukrainalaista on jo joutunut maanpakoon, monia kaupunkeja ja infrastruktuuria on pommitettu rajusti. Taloudelliset vaikutukset heijastuvat koko maailmaan. Jokainen meistä kokee sen Putin-hintoina huoltoasemilla ja monessa muussa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskustelee tänään Vladimir Putinin kanssa. Tämä on tärkeä asia, vaikka yhteen keskusteluun ei kannata ladata liikaa odotuksia. Kaikki sodat päättyvät kuitenkin neuvotteluihin, joten keskusteluyhteyttä lännen ja Venäjän välillä on tärkeää pitää ja Niinistön rooli on kansainvälisesti merkittävä. 

Tämän viestin lopussa pohdin otsikolla ”Hyvän oltava kovana pahaa vastaan” sitä, miten lähes koko läntinen maailma aliarvioi Putinin Venäjän valmiutta lähteä täysimääräiseen sotaan ja mitä siitä jatkossa olisi opittava. Aluksi kuitenkin siihen, miten päätöksenteko Suomessa etenee koskien oman puolustuksen vahvistamista ja mahdollista Nato-jäsenyyttä ja varautumista sodan aiheuttamaan talous- ja huoltovarmuushaasteisiin.

Arvoisa lukija,

Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on kestänyt nyt kaksi viikkoa. Hyökkäys on johtanut myös siviilien, naisten ja lasten kuolemiin. Lisäksi yli 2 miljoonaa ukrainalaista on jo joutunut maanpakoon, monia kaupunkeja ja infrastruktuuria on pommitettu rajusti. Taloudelliset vaikutukset heijastuvat koko maailmaan. Jokainen meistä kokee sen Putin-hintoina huoltoasemilla ja monessa muussa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskustelee tänään Vladimir Putinin kanssa. Tämä on tärkeä asia, vaikka yhteen keskusteluun ei kannata ladata liikaa odotuksia. Kaikki sodat päättyvät kuitenkin neuvotteluihin, joten keskusteluyhteyttä lännen ja Venäjän välillä on tärkeää pitää ja Niinistön rooli on kansainvälisesti merkittävä. 

Tämän viestin lopussa pohdin otsikolla ”Hyvän oltava kovana pahaa vastaan” sitä, miten lähes koko läntinen maailma aliarvioi Putinin Venäjän valmiutta lähteä täysimääräiseen sotaan ja mitä siitä jatkossa olisi opittava. Aluksi kuitenkin siihen, miten päätöksenteko Suomessa etenee koskien oman puolustuksen vahvistamista ja mahdollista Nato-jäsenyyttä ja varautumista sodan aiheuttamaan talous- ja huoltovarmuushaasteisiin.

 

SELONTEOT LINJAAVAT PUOLUSTUSTA JA HUOLTOVARMUUTTA

Suomen hallitus on käynnistänyt selontekomenettelyn, jossa Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne päivitetään vastaamaan nykytilaa. Eduskunta saanee selonteon käsittelyyn huhtikuun alussa. Selonteossa tullaan arvioimaan Suomen vaihtoehdot ja niihin liittyvät edut ja riskit. Oma näkemykseni on, että oman puolustuksen vahvistamisen lisäksi Suomi tarvitsee vahvoja läntisiä kumppaneita. Se tarkoittaa sekä kahdenvälisen yhteistyön kehittämistä USA:n, Ruotsin, Iso-Britannian ja muiden länsimaiden kanssa että EU:n roolin vahvistamista puolustuksessa. Lisäksi se tarkoittaa myös Suomen Nato-jäsenyyttä, jonka edut ovat mielestäni riskejä suuremmat.

Selonteon avulla linjataan myös huoltovarmuuteen ja talouteen liittyviä kysymyksiä. Erityisesti nousevat esille energiaan ja ruokahuoltoon liittyvät kysymykset. Yksi tärkeä päätös tuli jo, kun NEOVA päätti käynnistää uudelleen turpeen energiatuotannon, jolla korvataan Venäjältä tulevaa haketta. Paljon muutakin on tehtävä, jotta mahdollisimman nopeasti päästään eroon Venäjä riippuvuudesta energiassa. Tässä yhteydessä myös Euroopan unionin Green Deal -ohjelmaa on arvioitava uudesta näkökulmasta. Suomalaista turvetta, turvepeltoja ja metsiä tarvitaan nyt, koska kestää kauan ennen kuin uusiutuva energia ympäri Eurooppaa kykenee korvaamaan Venäjältä tulevan fossiilisen energian.

Ruokahuollossa huolta aiheuttaa erityisesti lannoitteiden saatavuus ja hinta. Merkittävä osa Suomen ruokatuotantopotentiaalista uhkaa jäädä käyttämättä maatalouden heikon kannattavuuden ja rajusti nousseiden kustannusten vuoksi. Tähän ei ole varaa. Tähän asiasta maa- ja metsätalousvaliokunta järjestää erillisen asiantuntijakuulemisen.

Välittömästi ongelmat heijastuvat kaikille niille, joilla auton käyttö on välttämätöntä. Kuljetusalan yritykset ovat suurissa vaikeuksissa, minkä vuoksi ns. ammattidieselin käyttöönottoa pitää kiirehtiä. Työmatkavähennystä päätettiin jo korottaa, mutta sitä on nyt korotettava lisää, jotta työssäkäynti ylipäätään kauempaa kannattaa. Erityisesti dieselin osalta jakeluvelvoitteen lievittäminen laskisi hintaa välittömästi. Myös polttoaineveron taso on otettava tarkasteluun, kuten Irlannissa jo tehtiin.

Oma ongelmansa ovat ne yritykset, joilla on ollut merkittävää liiketoimintaa Venäjällä tai kauppaa Venäjän kanssa. Lähes kaikki ovat jo tulleet Venäjältä pois, kuten pitääkin, mutta kärsivät samalla merkittävän taloudellisen iskun. Edessä on varmasti myös lomautuksia ja irtisanomisia. Nyt tulisi ottaa käyttöön korona-ajan alussa ollut menettely, jossa lomauttaminen oli yritykselle mahdollista viidessä päivässä ja lomautettu sai lomautuskorvauksen ilman omavastuuaikaa. Monenlaisia keinoja tarvitaan, jotta ihmiset ja yritykset selviävät Venäjän hyökkäyksen aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista.

 

Tässä kokonaisvaltainen näkemys siitä, miten sota Ukrainassa vaikuttaa Suomen talouteen: https://www.eurojatalous.fi/fi/2022/artikkelit/sota-ukrainassa-heikentaa-suomen-talouskasvua-ja-nopeuttaa-inflaatiota/

 

HYVÄN OLTAVA KOVA PAHAA VASTAAN

Venäjän Ukrainaan tekemä brutaali hyökkäys on saanut monet kysymään, kuinka länsi tuli täysin yllätetyksi? Kuinka ei ymmärretty, mikä on Putinin Venäjän todellinen luonne, vaikka se on vuosia tavoitellut Venäjän suurvalta-aseman palauttamista, käynyt sotia ja kurmuuttanut demokratialiikettä Venäjällä ja useissa naapurimaissa jo vuosia. Kuinka oltiin sokeita Venäjän johdon todelliselle luonteelle?

Lännessä luotettiin siihen, että taloudellinen kanssakäyminen on luonut Venäjän ja lännen välille keskinäisriippuvuuden, jonka katkaiseminen ei ole kummankaan edun mukaista, koska se johtaa molempien taloudelliseen taantumaan. Tuon suhteen katkaiseminen ei olekaan lännen näkökulmasta loogista. Siinä se näköharha ja ajattelutavan ero juuri onkin.

Lännessä taloudellinen taantuma on paha asia, koska ihmiset mittaavat hallinnon onnistumista omalla elintasollaan ja demokratiassa kansalaisten näkemys on ratkaiseva. Putinin Venäjän johtoajatuksena ei ole kansan elintason kohottaminen. KGB:n kasvateille se on täysin toissijaista suhteessa Venäjän suurvalta-aseman palauttamiseen. He mittaavat valtion ja valtiojohdon menestystä hallitun alueen ja globaalin vaikutusvallan suuruudella, ei oman kansansa elintasolla.

Kun Venäjä tavoittelee eri asioita kuin länsi, niin se puhuu eri kieltä ja toimii eri tavalla. Lännen virhe on ollut se, että liian pitkään on uskottu Venäjän integroitumiseen länteen. Monet oligarkit ja suuri osa Venäjän eliitistä on elänyt osittain lännessä ja myös kouluttanut lapsiaan siellä. Se ei ole kuitenkaan tehnyt heistä ajatuksiltaan länsimaisia. Ja vaikka joistakin olisi tullutkin länsimaisten arvojen kannattajia, niin heidän äänensä ei ole kuulunut Putinin Venäjällä, jonka sisäisessä päätöksenteossa valta on siirtynyt kovan linjan tiedustelu- ja sotilastaustaisille henkilöille.

Venäjällä on tsaarin ja sosialismin ajalta periytyvä vahva yksinvaltiusperiaate, jonka mukaan johtaja saa valtansa Jumalalta ja on erehtymätön. Venäläisillä on lisäksi huonoja kokemuksia historiasta siitä, kun yksinvaltias on menettänyt valtansa ja maa on ottanut askeleita demokratiaan, jonka monet muistavat sekasortona. Jeltsinin aikakausi muistetaan erityisesti siitä, että palkkoja ja eläkkeitä ei kyetty maksamaan ajallaan.

Venäjä ei ole siis maa, jossa vallan vaihtuminen olisi helppoa. Ei ainakaan autoritäärisestä hallinnosta demokratiaan. Demokratiakehitys olisi toki toivottavaa, mutta sen varaan ei voi laskea. Sen sijaan lännen pitää varautua naapuriin, joka käyttää voimaa silloin, kun se on sen intressien mukaista. Paras tapa vastata tähän on se, että vastassa on jo alusta asti riittävästi voimaa. 

Lännen ongelma on, että se reagoi aina jälkijunassa. Demokratia on järjestelmä, jota ohjaa kansan mielipide. Kun ensimmäiset järkyttävät kuvat tulivat Ukrainasta, niin kansa lännessä tuomitsi hyökkäyksen ja valtiot reagoivat. Humanitääristä, taloudellista ja sotilaallista apua alkoi virrata Ukrainaan ja Venäjälle asetettiin kovia talouspakotteita. Aseita lähettivät lännen mukana mm. Saksa, Ruotsi ja Suomi, mitä ei olisi voinut kuukautta aiemmin kukaan ikinä kuvitella tapahtuvan ja jota kansa ei silloin olisi tukenut.

Hyvä kysymys on, että olisiko Venäjä hyökännyt Ukrainaan lainkaan, jos länsi olisi jo etukäteen antanut Ukrainalle kunnolla aseapua ja asettanut Venäjälle järeitä talouspakotteita jo silloin, kun Venäjä keräsi joukkojaan Ukrainan ympärille?  Tämä on tietenkin jossittelua, mutta ehkä se on juuri se asia, jonka lännessä on opittava. Usein parasta rauhan politiikkaa on se, että potentiaaliselle hyökkääjälle tulee jo etukäteen tietoon vastuksen kovuus. Hyvän oltava kova silloin kun vastassa on paha.

 

LAUANTAINA TURVALLISUUSPOLIITTINEN KESKUSTELU TOIVONKULMASSA KLO 12

Sastamala Exlibriksen Toivonkulmassa pidän huomenna klo 12 turvallisuuspoliittisen keskustelun, jossa käyn läpi kriisin taustoja ja Suomen vaihtoehtoja. Tervetuloa keskustelemaan!

 

Hyvää viikonloppua toivottaen!

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.