Arto Satosen viikkoviesti – Taloudessa opittava elämään ilman Venäjää

Sota Ukrainassa jatkuu ja Venäjän toimet ovat entistä vaarallisempia, kun iskuja kohdistuu aiempaa enemmän siviileihin ja infraan, mm. ydinvoimala-alueelle. Ukrainan kansa on rohkeasti ja kyvykkäästi puolustanut maataan ja venäläisten eteneminen on ollut odotettua hitaampaa. Pahin voi kuitenkin olla vielä edessä, koska mikään ei viittaa siihen, että Putinin hallinto luopuisi aikeistaan vallata koko Ukraina.

Arvoisa lukija,

Sota Ukrainassa jatkuu ja Venäjän toimet ovat entistä vaarallisempia, kun iskuja kohdistuu aiempaa enemmän siviileihin ja infraan, mm. ydinvoimala-alueelle. Ukrainan kansa on rohkeasti ja kyvykkäästi puolustanut maataan ja venäläisten eteneminen on ollut odotettua hitaampaa. Pahin voi kuitenkin olla vielä edessä, koska mikään ei viittaa siihen, että Putinin hallinto luopuisi aikeistaan vallata koko Ukraina.

Kansainvälinen yhteisö on laajalti tuominnut Venäjän toimet ja laittanut voimaan kovat talouspakotteet. Läntinen maailma ei ole ollut pitkään aikaan yhtä yhtenäinen kuin nyt. Humanitääristä apua ja aseapua virtaa Ukrainaan. Kansalaiset auttavat Ukrainasta sotaa pakenemaan joutuvia. Nyt on käynnissä hyvän taistelu pahaa vastaan ja se koskettaa ihmisiä ympäri maailmaa.

Eduskunnassa oli historiallinen hetki torstaina, kun kyselytunnin alkua oli seuraamassa Ukrainan suurlähettiläs. Puhemies tuomitsi koko eduskunnan nimissä Venäjän hyökkäyksen ja eduskunta osoitti seisomaan nousten suosiota Ukrainan lähettiläälle. Se oli kunnianosoitus isänmaansa puolesta rohkeasti taisteleville ukrainalaisille ja myötätunnon osoitus kaikille sodasta kärsiville. Suomi seisoo vahvasti muiden EU-maiden joukossa ja annamme taloudellista, humanitääristä ja aseapua Ukrainalle.

Tänään Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa Washingtonissa USA:n presidentin Joe Bidenin. Käytävien keskustelujen asialista ei ole minun tiedossani, mutta on erittäin tärkeää, että viikon sisällä sodan alkamisesta Suomen presidentillä on mahdollisuus tavata vapaan maailman johtajaa ja keskustella turvallisuustilanteen muuttumisesta Euroopassa ja Suomessa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nopeasti lisännyt Nato-jäsenyyden kannatusta sekä Suomessa että Ruotsissa. Viimeisimmissä mielipidekyselyissä molemmissa maissa on selvästi enemmän Nato jäsenyyden kannattajia kuin vastustajia. Kansalaisten mielentilan muutosta on helppo ymmärtää. Luottamus Venäjään on mennyt Ukrainan tapahtumien johdosta. Yleisesti on myös tiedossa, että jos Venäjä hyökkää yli Nato-rajan, niin vastassa on koko sotilasliitto.

Eduskunnassa Suomen Nato-jäsenyyttä jo ennen Ukrainan kriisiä kannattaneiden Kokoomuksen ja RKP:n kansanedustajien lisäksi Nato-jäsenyyden kannattajiksi on ilmoittautunut useita edustajia eri puolueista. Laajalti ymmärretään, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut myös Suomen asemaa ja uudessa turvallisuusympäristössä on uuden pohdinnan paikka. Tätä keskustelua puolueiden kesken käydään, kuten julkisuudessa on esillä ollut.

Venäjän hyökkäys ja Venäjän taloudellinen eristäminen muuttaa monia arkisia asioita Suomessa ja korostaa erityisesti huoltovarmuuden merkitystä.

 

TALOUDESSA OPITTAVA ELÄMÄÄN ILMAN VENÄJÄÄ

Venäjään Ukrainaan tekemän järkyttävän hyökkäyksen johdosta länsimaat ovat asettaneet Venäjälle mittavia taloudellisia pakotteita. Todennäköisesti Venäjä vastaa omilla pakotteillaan ja rajoittaa länsimaisten yritysten toimintaa Venäjällä. On siis hyvin mahdollista, että Venäjä eriytyy länsimaiden taloudesta lähes kokonaan.

Merkittävän poikkeuksen muodostaa energia-ala, jossa Venäjä ja Eurooppa ovat pakkoavioliitossa. Euroopan on vaikea selvitä lyhyellä aikavälillä ilman venäläistä kaasua, öljyä ja kivihiiltä. Toisaalta Venäjälle energiatulot ovat äärimmäisen tärkeitä, koska muu ulkomaankauppa romahtaa ja Venäjän talous nojaa entistä vahvemmin energian vientiin.

Euroopalle on äärimmäisen tärkeää nopeasti vähentää riippuvuutta Venäjän energiasta. Se ei käy hetkessä, mutta investointeja uusiutuvaan energiaan kiihdytetään kaikkialla Euroopassa. Samalla pitää kuitenkin päivittää myös aiemmat päätökset. Esimerkiksi Suomella ei ole varaa luopua turpeen energiakäytöstä nykyisellä vauhdilla. Turvetta tarvitaan vähintään seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi ja tämä viesti on alan yrittäjille välitettävä. Euroopan unionin on myös päivitettävä päästökauppamekanismia. Ilmastonmuutoksen torjunta on toki edelleen tärkeää, mutta kaikkein tärkeintä on vähentää riippuvuutta Venäjästä.

Toinen huoltovarmuuden kannalta merkittävä asia on ruoan tuotannon turvaaminen. Tässä on myös EU-tasolla uuden linjauksen paikka. Ukraina on erittäin merkittävä maataloustuotteiden, erityisesti viljan vientimaa. Sodan vuoksi tuotanto kärsii varmasti. Euroopan Unioni alueella onkin huolehdittava siitä, että oma tuotanto on maksimaalisesti käytössä. Siihen tarvitaan myös Suomen turvepeltoja.

Venäjän viennin osuus on Suomen viennistä 4-5% luokkaa. Kansantaloudellisesti Suomi kestää Venäjän taloudellisen eristäytymisen, mutta joillekin yksittäisille yrityksille se tulee olemaan vaikeaa. Fortum, Nokian renkaat ja Finnair lienevät suurimmat kärsijät. Matkailu Venäjältä on ollut pitkään jo hiljaista koronan takia. Monet palvelualan yritykset ovat jo ilmoittaneet ajavansa alas toimintansa Venäjällä.

On selvää, että Venäjän sotilaallinen hyökkäys ja sen vuoksi käyttöön otetut talouspakotteet tulevat vaikuttamaan myös Suomen talouteen. Iso asia tulee olemaan myös Ukrainasta maanpakoon joutuneiden asuttaminen ja työllistäminen. Nämä haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa. Meidän on taloudellisesti opittava elämään ilman Venäjää. Kilpailukykyä on vahvistettava, jotta vientituotteet löytävät korvaavia markkinoita muualta ja omavaraisuutta on lisättävä, jotta huoltovarmuus voidaan turvata kaikissa oloissa.

Kaikesta huolimatta hyvää viikonloppua toivottaen

 

Arto

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Arto Satonen

Olen viisikymppinen kansanedustaja Sastamalasta. Toimin tällä hetkellä Työelämä- ja tasa-arvo valiokunnassa sekä Maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Olen myös Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana. Aiemmin olen toiminut eduskunnan varapuhemiehenä ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana.